Aivojen kapasiteetti.

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Onko tutkittu kuinka paljon tietoa ihmisen aivot suunnilleen pystyvät varastoimaan? Voidaanko ilmoittaa tavuina (giga, tera, suurempi)?

Kommentit (15)

Vierailija

Ei tallennu digitaalisessa muodossa, mutta ideana... menee teratavua suurempaan kokoluokkaan luullakseni. Eli paljon tallentuu muistiin. Joka päivän opitut asiat. Eli jokaisen päivän pääkohdat tallentuu... jos yksi päivä vie pari teraa huipputarkkaa "videokuvaa", ajatusrakenteita, tunteita... ja päiviä ihmisellä on 35 000, joiden pyyhkimisessä(tuhoamalla muistiyksikkö) muuten alkoholi on oiva apuväline muiden liuottimien ohella.

Vierailija

Muistan jostain lukeneeni, jotta noin 10 000 kirjaa mahtuisi ihmisen muistikapasiteettiin. Tämä on aivan mututietoa, mutta ehkä joku on lukenut samaa?

Vierailija
PieniKarhu
Muistan jostain lukeneeni, jotta noin 10 000 kirjaa mahtuisi ihmisen muistikapasiteettiin. Tämä on aivan mututietoa, mutta ehkä joku on lukenut samaa?

Huh mites mää en muista etes viimesintä Wagneria?

Olenko lukenut vääriä kirjoja ku hyllyssä on vain yhden disneyn walterin pehmeä kantisia romaaneja.

Hamppu
Seuraa 
Viestejä1140
Liittynyt16.3.2005
PieniKarhu
Muistan jostain lukeneeni, jotta noin 10 000 kirjaa mahtuisi ihmisen muistikapasiteettiin. Tämä on aivan mututietoa, mutta ehkä joku on lukenut samaa?

Tuo 10000 kirjaa on kyllä täysin alakanttiin. Tästä on ollu juttua aiemminkin.

Esim. tämä herra tässä muistaa jo sen 10000 kirjaa ulkoa eikä loppua näy. http://en.wikipedia.org/wiki/Kim_Peek

Vierailija

Sosiaalisen elämän elämiseen tarvitaan aika paljon laskentatehoa. Siis tähän ihan perus jokapäiväiseen ihmisten keskinäiseen kanssakäyntiin: ymmärtää mitä toiset tekevät ja miksi. Kielen ja eleiden ymmärtäminen.

Erään tutkimuksen mukaan pienet aivot olisivat tehokkaammat, kuin isot. Johtuen siitä, että pienet aivot sopivat poimuttumaan paremmin.

Tehokkuutta mitatessa pitäisi varmaan muistaa aina mainita miten tehoa mitattiin ja missä työssä. Hiirien ja kanien aivojen voisi kuvitella olevan aika herkistetyt lisääntymiselle, joten siinä mielessä ne taitavat olla tehokkaammat kuin ihmisaivot

Vierailija

Ennen kouluissa opetettiin, että mitä monimutkaisempi olento on kyseessä, sitä enemmän geenejä sillä on. Ihmisellä arvioitiin olevan 100 000 geeniä perimässään, koska ihminen on luomakunnan kruunu (se lukee raamatussakin). Jossain vaiheessa ihmisen genomiprojektia luku laski 30 000 ja voi että miten häpeissämme olimmekaan kaikki. Nykyinen arvio taitaa muistaakseni olla 15 000, jos en ihan väärin muista. Se ei ole kuvin huima määrä suhteutettuna siihen, että banaanikärpäsellä on 10 000 geeniä perimässään.

Tämä liittyy aivojen kapasiteettiin siten, että ylistäville arvioille ei löydy välttämättä muita perusteluita, kuin ihmisten käsitys omasta ylivertaisuudestaan verrattuna muihin eliöihin. En olisi kauhean yllättynyt, jos ihmisaivojen "kovalevytila" olisi vain pari megatavua, mutta monimutkaisuus syntyisi vaikkapa siitä, että useimmat "ohjelmat" ovat 8-bittisiä ja käyttävät useita samoja elementtejä keskenään.

Vierailija

Ihmisaivoissa on 100 000 000 000 hermosolua ja 1 500 000 000 000 000 hermosolujen välistä kytkentää. Yksi kytkentä voi olla osana hyvinkin useassa eri muistijäljessä. Toisaalta kaikki hermosolut eivät osallistu semanttisen tai tiedollisen aineksen varastointiin.

Ihmisen muistin kapasiteetti on suurempi kuin mitä pystymme hahmottamaan, eikä sitä ehdi yhden ihmiselämän aikana täyttämään.

Vierailija
Herra Hippi
Tämä liittyy aivojen kapasiteettiin siten, että ylistäville arvioille ei löydy välttämättä muita perusteluita, kuin ihmisten käsitys omasta ylivertaisuudestaan verrattuna muihin eliöihin.

Ihminen kuroo ratkaisevan eron muuhun eläinkuntaan nähden kognitiivisissa toiminnoissa jo pelkästään sillä, että meidän ajattelun "työkalupakki", käsitteet ja sanat, on paljon laajempi kuin yhdelläkään toisella lajilla. Käsitteet ovat ajattelun väline ja ihminen on luonut peruskäsitteiden (kala, puu) yläpuolelle hyvinkin monimutkaisia yläkäsitteitä ja jopa abstrakteja käsitteitä.

Pystymme pitämään mielessä vain 7+-2 käsitettä kerrallaan (yleensä 5-7 käsitettä), mutta luodessamme yläkäsitteitä, jotka pitävät sisällään ehkä kymmeniä alakäsitteitä, voimme prosessoida näiden 5-7 mielessä pitämämme yläkäsitteen avulla välillisesti ehkä jopa satoja käsitteitä kerrallaan.

Vierailija
Juha
Herra Hippi
Tämä liittyy aivojen kapasiteettiin siten, että ylistäville arvioille ei löydy välttämättä muita perusteluita, kuin ihmisten käsitys omasta ylivertaisuudestaan verrattuna muihin eliöihin.



Ihminen kuroo ratkaisevan eron muuhun eläinkuntaan nähden kognitiivisissa toiminnoissa jo pelkästään sillä, että meidän ajattelun "työkalupakki", käsitteet ja sanat, on paljon laajempi kuin yhdelläkään toisella lajilla. Käsitteet ovat ajattelun väline ja ihminen on luonut peruskäsitteiden (kala, puu) yläpuolelle hyvinkin monimutkaisia yläkäsitteitä ja jopa abstrakteja käsitteitä.

Pystymme pitämään mielessä vain 7+-2 käsitettä kerrallaan (yleensä 5-7 käsitettä), mutta luodessamme yläkäsitteitä, jotka pitävät sisällään ehkä kymmeniä alakäsitteitä, voimme prosessoida näiden 5-7 mielessä pitämämme yläkäsitteen avulla välillisesti ehkä jopa satoja käsitteitä kerrallaan.

Tämä on hieno keskustelu ja hieno vastaus, joten vastaan ja yritän pitää keskustelua yllä. Psykologian opiskelu jäi lukiossa yhteen vuoteen, kunnes älysin vaihtaa pitkään matikkaan. Aivotutkimukseen en ole perehtynyt, mutta on näitä empiirisiä kokeita tullut tehtyä :

Lastenhan on vaikea ymmärtää abstrakteja käsitteitä, mutta pystyvät mitä mainioimmin ajattelemaan erittäin luovasti, josta taas tulee aasinsilta lasten ällistyttävään kykyyn.

Omasta kokemuksesta tiedän, että lapsen muisti on käsittämätön. Parivuotias osasi kirjan ulkoa yhden iltasakulukemisen jälkeen. Teimme piruuttamme kokeita isänsä kanssa lukemalla seuraavan kerran (ja välissä oli päiviä ja muita satuja) jonkin lauseen eritavalla kuin aikaisemmin,ja eikös ipana heti korjannut asian pilkuntarkasti. Osasi koko kirjan ulkoa yhdeltä kuuntelukerralta.

Nykyinen koululainen ei samalla tavalla enää korjaa väärin luettua lausetta. Toisaalta hänelle voi olla mielenkiintoisempaa, että asioita väritetään. Onko niin, että pikkulapsella muistikapasiteetti on laajempi kuin koululaisella, mutta piuhat vielä vähän hajallaan eikä abstrakti ajattelu ole niin kehittynyt. Voisiko autismissa havaittu nerous perustua tähän? Koska he eivät ympäristöstään ota paljoakaan vaikutteita tuo lapsen piilevä muistitarkkuus jää päälle, esim. valokuvamuistin omaavissa autisteissa...

Vierailija

On kai tosiasia, että ihmisen aivosolujen määrä on valtavan suuri syntyessä, ja laskee radikaalisti ensimmäisten elinvuosien aikana. Samalla toisaalta synapsien ("aivoratojen") määrä kasvaa yhtä aikaa vielä rajummin. Nämä yhdessä selittänevät sen, miksi pikkulapset oppivat niin ällistyttävän helposti niin ällistyttävän määrän niin ällistyttävän monimutkaisia asioita, kuten kielen, tai vaikkapa käyttäytymismallin.

Muistelen oppineeni myös sellaista, että synapsien määrä myöhemmin vähenee, ja tarpeettomat yhteydet hukataan pois. Voisiko tämä selittää edellä mainittua pikkutarkan muistin vähenemistä? Vai oppiiko mieli erottamaan oleellisen, ja hylkää turhat detaljit? Tämäkin tosin sopisi "vain tehokkaimpien yhteyksien käyttämisen" ideaan.

Titanic
Seuraa 
Viestejä378
Liittynyt10.5.2014

Yleensä puhutaan neuronien lukumäärästä kun ajatellaan aivojen kapasiteettia, mutta voiko olla niin, että synapsien lukumäärä per neuroni on kuitenkin tärkeämpi. Tuo luku 10 000-15 000 on samaa luokkaa kuin ihmisen sanavarasto.

Olen kirjoitellut noin kymmenen vuotta foorumeilla ja olen tullut siihen tilanteeseen, että en enää löydä uutta sanottavaa, vaan toistan itseäni. Voiko olla mahdollista, että aivojen käyttäminen kuluttaa aivot jotenkin loppuun. Ei voi mielin määrin toistaa samaa ajatusrataa, vaan yhteydet jotenkin katkeaa tai heikkenee kun niitä on kerran tai useamman kerran käyttänyt. Voiko olla, että saman ajatusradan toistaminen heikentää jotenkin synapsissa kulkevaa signaalia?

Mielestäni aivojen kapasiteetti riippuu täysin synapsien määrästä per neuroni.

BCK
Seuraa 
Viestejä5692
Liittynyt9.7.2010

^ Voisi ajatella kahta päinvastaista skenaariota:

a. Kun ihminen muistelee jotakin, hän vahvistaa muistijälkeä (eikä heikennä sitä). Lisäksi prosessointikapasiteetti kasvaa, jos aivoja käyttää aktiivisesti - aivothan ovat kuin lihas, joka surkastuu, jos sitä ei käytä.

b. Jos ihminen vain toistaa vanhaa, hän ei opi mitään uutta. Nimenomaan uuden oppiminen muovaa aivoja hyvällä tavalla, edellyttäen, oppiminen on mukavaa, sopivan vaikeaa, eikä aiheuta liikaa stressiä. Voisi kuvitella, että ns. joustava älykkyys (ongelmanratkaisukyky tms.) vähenisi silloin, ja aivot "sementoituisivat" eli hyytyisivät.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Joustava_ja_kiteytynyt_%C3%A4lykkyys

MooM
Seuraa 
Viestejä3808
Liittynyt29.6.2012

Kapasiteetti on epämääräinen käsite, kun esim. muistin määrää ei mitenkään voi mitata. Jokainen muistaa esimerkiksi tapahtumia, mutta onko jonkun tapahtuman muistaminen sama kuin vastaavan pituisen HD-videon koko? Mukanahan on muitakin havaintoja kuin ääni ja "kuva". Joku kirjojen tai lukusarjojen muistaminen kuvaa vain sitä, miten suuri kapasiteetti sellaisten muistamiseen kenelläkin on. Harvalla on vain ne piin desimaalit päässään...

Kapasiteetti voi olla myös suorituskykyä. Mutta aivojen suorituskyky (verrattuna esimerkiksi tietokoneeseen) riippuu tehtävästä. Suoraviivaisessa laskentatehossa kone on jo kauan hakannut ihmisen, mutta oivalluksia vaativassa ongelmassa ei vieläkään (luovuudesta puhumattakaan). Shakkikin perustuu koneella pelkkään hurjaan laskentaan (ok, kai siellä jotain vähemmän suoraa päättelyäkin on sovellettu).

Ihminen ei selvästikään osaa vielä siirtää aivojensa prosesseja koneelle, vaikka koneen saama lopputulos voi olla samantapainen kuin ihmisen.

Uusimmat

Suosituimmat