Lämpenemisen biologiset vaikutukset

Seuraa 
Viestejä399
Liittynyt23.3.2005

Eräs vaikutusmekanismi biologiseen ympäristöön näyttäisi olevan selviämässä.

Kasvi- ja eläinkunnassa osa yksilön kehitystapahtumista lähtee liikkeelle päivän pituuden ohjaamana, osa taasen lämpötilan saavutettua jonkin raja-arvon. Ilmaston lämpeneminen vie nämä vaiheet epätahtiin.

http://www.sciencedaily.com/releases/20 ... 231817.htm kertoo brittiläisestä projektista jossa tavoitteena on kehittää geenimuunneltu ohra joka sopisi muuttuneen ilmaston oloihin. Ohran kukinta on päivän pituuden liipaisema, eli lämpö- ja sadeolosuhteiden muuttuessakin kukinnan aika pyrkii pysymään samana. Kasvun alkaminen puolestaan on lämpötilan ohjaamaa.

Tavoitteena siis on hybridi jolla olisi Välimeren maiden lajikkeiden tapainen aikaisempi kukinta (siis lyhyemmän päivän liipaisu). Silloin mahdollisesti kuivempi keskikesä ei niin paljon haittaisi jyvän kasvua. Kuumuuden siedosta sitä vastoin ei olisi väliä, pitkä ja viileähkö kesä on todennäköisempi.

Jos jalostustyössä ei onnistuta, ohra alkaa kasvaa varhain, tuottaa rehevän kasvuston, kukkii samaan aikaan kuin ennenkin ja jyvän kehitys jää kituvaksi. Olkisato suurenee, jyvien koko pienenee (ja olut huononee, mikä lienee oleellista).

Aiemmin oli esillä eräs toinen vastaava esimerkki. Brittein saarilla talitiainen on käynyt harvinaiseksi. Syyksi on selvinnyt muutos sen ravinnon saannissa. Muninta lähtee liikkeelle tietyn päivän pituuden ohjaamana. Poikasten kasvuvaihe on aiemmin ajoittunut tiettyjen hyönteistoukkien huippuaikaan. Toukkien kehitys on kuitenkin lämpötilan ohjaamaa, joten tämä huippuaika on huomattavasti aikaistunut. Seuraus on että talitiaisen poikaset kuolevat nälkään ja lintukanta on romahtanut. Hyönteistoukkien kehityksessä muutamat päivät ovat merkittäviä.

Suomessakin käytetään erästä nyrkkisääntöä joka tässä on relevantti. Metsäpuiden siemenkantoja ei pitäisi siirtää kovin paljoa pohjois-eteläsuunnassa. Käytännössä kait noin 200 km on toivottu maksimisiirtymä. Puut ovat sen verran sopeutuneet erilaisiin olosuhteisiin että kasvu häiriytyy. Tulevaisuutta ajatellen Suomessa pitäisi siis jo nyt siirtyä käyttämään Baltialaista alkuperää olevia siemeniä ja taimia.

Kommentit (3)

Vierailija

Ilmaston lämpenemisen vaikutus floraan ja faunaan on tosiaan asia, jota voisi pohtia enemmänkin. Itse olen ollut siinä käsityksessä, että esimerkiksi puiden kasvua säätelee periaatteessa enemmän päivän pituus kuin lämpötila, joka sekin toki vaikuttaa, mutta että tuo taimien siirtäminen johtuisi nimenomaan siitä että eri "korkeudella" päivän pituus voi vaihdella paljonkin. En ole tässäkään asiantuntija, vaan ainoastaan harrastaja.
Ilmasto on muuttunut ennenkin, mutta elämä on ehtinyt kutakuinkin sopeutua olosuhteiden muutoksiin. Minua on toisinaan mietityttänyt, että jos ja (ilmeisesti) kun ilmasto lämpenee, niin miten se vaikuttaa eliöihin tällä pallolla ja miten vaikutus muihin eliöihin näkyy ihmisten elämässä.

Maapallo kuulemma vihertyy, mutta muistan lukeneeni tutkimuksesta, jonka mukaan vihertyminen ei tarkoita sitä, että hiilidioksidia sitoutuisi silti tarpeeksi, että kasvihuoneilmiö laantuisi. Syy siihen on se, että kasvihuonekaasuja päästetään ilmakehään edelleen paljon enemmän kuin pitäisi. Kioton ilmastosopimuksen tavoitteet ovat kuulemma sellaista 2% luokkaa siitä vähennyksestä, jolla olisi jotain merkitystä. Päästörajoista on tingitty, jotta tuottavuutta voitaisiin lisätä ilman suuria investointeja uuteen energiateknologiaan.

Löysin mielenkiintoisen linkin, jonka mukaan, jollen ihan väärin ymmärtänyt, Kiina rakentaa toimivaa fuusioreaktorin prototyyppiä. http://www.angolapress-angop.ao/noticia-e.asp?ID=409853
Onhan noista tokamak-reaktoreista ollut muistaakseni joskus Tiede-lehdessäkin juttua, mutta en tiennyt että niitä olisi tehty minnekään. Mikäli tuo väline toimii, niin fossiiliset polttoaineet ja jopa nykyisen ydinvoiman voi unohtaa samantien.

Vierailija

Ilmaston lämpeneminen muuttaa Suomen metsissä puulajisuhteita. Havupuut vähenevät ja lehtipuut lisääntyvät. Talven lämpötilalla on myös vaikutusta "hygieniaan". Sienitaudit ja muut kasvitaudit sekä tuhohyönteiset lisäntyvät, koska talvet olisivat leutoja. Pakkanen ei pääse tappamaan taudinaiheuttajia eikä tuhohyönteisten munia. Lisäksi kasvien talvehtiminen vaikeutuu, koska lämpimät talvet lisäävät kasvien (puiden) hengitystä. Puiden talvilepotila voi lämpimän talven takia purkautua liian aikaisin, mikä lisää kylmävaurioiden (pakkaskuivamisen) riskiä.

Kuivumittarin munat tuhoutuvat noin -30 asteen pakkasessa. Leuto talvi ei tappaisi munia ja mittarituhot koivikoissa lisääntyisivät. Ja myrskytuhot lisääntyisivät. Ilmaston lämpeneminen lisää myrskyjä.

Uusimmat

Suosituimmat