Suomi todella tuhlaa energiaa

Seuraa 
Viestejä846
Liittynyt10.9.2005

Epävarmuudet kaasuntoimituksista sai tarkistamaan omat energialaskut.
Laskut menee firman "piikkii", joten asia ei ole kiinnostanut aiemmin.
Maakaasu lämmittää talon, lämpimän veden ja keittolevyt.

Mutta, kaasun hinta?
Suomessa yksityisen kuluttajan hinta on jopa puolet
Suurkuluttajat maksavat vain 1/4 minun hinnasta.
Sähkön hinta on kolme kertaa suurempi

Tarkistin samalla firman tariffit (saman firman hinnat täällä ja suomessa).
Suomessa kaasu 40% edullisempaa.
Suomessa sähkö 60% edullisempaa.

Suomi elää halvalla energialla.

Sivut

Kommentit (18)

Vierailija

Eli suomessa siis pitäisi olla kalliimpi energia, jotta elinkustannukset noususivat vieläkin entisestään korkeammaksi?

Ei se kuluttajan selkänahka kestä määrätöntä repimistä, ja sen tietää markkinavoimatkin.

.
Seuraa 
Viestejä846
Liittynyt10.9.2005
Veikko
Eli suomessa siis pitäisi olla kalliimpi energia, jotta elinkustannukset noususivat vieläkin entisestään korkeammaksi?

Ei se kuluttajan selkänahka kestä määrätöntä repimistä, ja sen tietää markkinavoimatkin.

EI.
Vaan MITÄ Suomalainen toimittaja maksaa Venäjän kaasusta

Vierailija

Vaan on se hyvä islkenkäisten poliitikkojen puhua, että pitäisi säästää energiaa, kun isoissa kaupungeissa pidetään joitain katuja talvisin sulana lämmittämällä niitä. Tai kun kaikkia teitä valaistaan (varsinkin pienillä lähiöteillä) melkein kellon ympäri talvisin. Sellainen valomäärä on jo terveyshaitta. Ja erittäin ikävää ihmisille, jotka haluaisivat harrastaa tähtitiedettä vaan eipä onnistu, kun valoa häikii joka suunnalta. Pitäisi aina lähteä lapin tundralle.

ilmaisin
Seuraa 
Viestejä1285
Liittynyt2.7.2005
Ceanna
Vaan on se hyvä islkenkäisten poliitikkojen puhua, että pitäisi säästää energiaa, kun isoissa kaupungeissa pidetään joitain katuja talvisin sulana lämmittämällä niitä. Tai kun kaikkia teitä valaistaan (varsinkin pienillä lähiöteillä) melkein kellon ympäri talvisin. Sellainen valomäärä on jo terveyshaitta. Ja erittäin ikävää ihmisille, jotka haluaisivat harrastaa tähtitiedettä vaan eipä onnistu, kun valoa häikii joka suunnalta. Pitäisi aina lähteä lapin tundralle.

Eikös katuja pidetä sulana kaukolämmön paluuvedellä, jonka lämpö riittää sulattamaan jään, mutta joka on jo sen verran viileää, ettei sitä voi käyttää järkevästi muuhun tarkoitukseen kuin korkeintaan lämpöpumpuilla?

Neutroni
Seuraa 
Viestejä23104
Liittynyt16.3.2005
ilaiho

Eikös katuja pidetä sulana kaukolämmön paluuvedellä, jonka lämpö riittää sulattamaan jään, mutta joka on jo sen verran viileää, ettei sitä voi käyttää järkevästi muuhun tarkoitukseen kuin korkeintaan lämpöpumpuilla?

Mitä enemmän vettä jäähdytetään, sitä enemmän lämpökeskuksessa pitää käyttää energiaa veden lämmittämiseen ennen kuin vesi päästetään uudelleen kiertoon. Paluuveden käytöllä kadunlämmitykseen säästetään lähinnä lämmitysputkiston rakennuskustannuksia, ei energiaa.

Vanha jäärä
Seuraa 
Viestejä1508
Liittynyt12.4.2005
Mitä enemmän vettä jäähdytetään, sitä enemmän lämpökeskuksessa pitää käyttää energiaa veden lämmittämiseen ennen kuin vesi päästetään uudelleen kiertoon. Paluuveden käytöllä kadunlämmitykseen säästetään lähinnä lämmitysputkiston rakennuskustannuksia, ei energiaa.

Kaukolämmön kannalta tilanne on tietysti kuten totesit, mutta kun tarkastellaan yhdistettyä sähkön ja lämmön tuotantoa, menettelyssä on järkeä. Sähköntuotannon hyötysuhteen määrittää käytössä oleva lämpötilaero, joka kaukolämmön paluuvettä jäähdyttämällä saadaan suuremmaksi. Tällöin on tietysti hyvä, että veden jäähdytyksellä sadaan jotakin hyödyllistä aikaan, eikä pelkästään lämmitetä ahventen olohuoneita. En edes tiedä, viihtyvätkö kalat talvella normaalia lämpimämmässä voimalan jäähdytysvedessä.

Vanha jäärä

Vierailija
Vanha jäärä
Mitä enemmän vettä jäähdytetään, sitä enemmän lämpökeskuksessa pitää käyttää energiaa veden lämmittämiseen ennen kuin vesi päästetään uudelleen kiertoon. Paluuveden käytöllä kadunlämmitykseen säästetään lähinnä lämmitysputkiston rakennuskustannuksia, ei energiaa.



Kaukolämmön kannalta tilanne on tietysti kuten totesit, mutta kun tarkastellaan yhdistettyä sähkön ja lämmön tuotantoa, menettelyssä on järkeä. Sähköntuotannon hyötysuhteen määrittää käytössä oleva lämpötilaero, joka kaukolämmön paluuvettä jäähdyttämällä saadaan suuremmaksi. Tällöin on tietysti hyvä, että veden jäähdytyksellä sadaan jotakin hyödyllistä aikaan, eikä pelkästään lämmitetä ahventen olohuoneita. En edes tiedä, viihtyvätkö kalat talvella normaalia lämpimämmässä voimalan jäähdytysvedessä.

Eikös tuo lämpötilaero sähköntuotannossa tarkoita höyryturbiinissa tapahtuvaa vesihöyryn lämpötilan laskua? Mitä tekemistä sillä muka on tuon kanssa?

Vierailija

Mitä suurempi lämpötilaero höyryturbiinin kuuman ja kylmän puolen välillä on, sitä suuremmalla hyötysuhteella turbiini toimii.

Jos höyryn lämpötila nostetaan 700 asteeseen ja pudotetaan alle 100 asteeseen, mitä kaukolämmössä käytetään, saadaan hyötysuhde sähköntuotannossa nostettua lähelle 50%, tai yli.

900 asteen höyryllä sähköntuotannon hyötysuhde lähentelee jo 75%, mutta mikään materiaali ei kestä niin lämmintä vesihöyryä. Vesi hajoaa jo vedyksi ja hapeksi, jonka takia se kaasu on kuin happoa turbiinin osille. Happi reagoi aika ikävällä tavalla.

Materiaalirajoituksista johtuen höyryn lämpötila harvoi nousee edes 500 asteeseen ja putoaa siitä alas vajaat 400 astetta, jolla saavutetaan juurikin se noin 32% hyötysuhde.

Mitä enemmän lämpötilaa tiputetaan turbiinin matkalla, sitä korkeammaksi hyötysuhdetta voidaan hinata, mutta ulos tuleva vesi ei enää kelpaakkaan kaukolämpöön, koska lämpötila tippuisi liikaa eri lämmönvaihtimien jälkeen.

Joten kaikki mitä voimalasta kaukolämpöön otetaan, on pois sähköntuotannosta. Koska höyryn lämpötilalle on käytännössä kattona se vajaa 500 astetta, niin ainut mistä saadaan lisää hyötysuhdetta on suunnittelemalla turbiini niin, että ulos tulee viileämpää vettä.

Vierailija

DI kirjoitti:

Eikös tuo lämpötilaero sähköntuotannossa tarkoita höyryturbiinissa tapahtuvaa vesihöyryn lämpötilan laskua? Mitä tekemistä sillä muka on tuon kanssa?

Höyryturbiinista ulos tulevan höyryn lämpötilaa lasketaan ja höyry lauhdutetaan vedeksi lauhduttimessa, jossa on alipaine. Lauhdevesi syötetään takaisin kattilaan. Lauhdutinta jäähdytetään jäähdytysvedellä, joka tulee yleensä jostain lähivesistöstä ja palautetaan sinne takaisin.

Vierailija
Ertsu
DI kirjoitti:
Eikös tuo lämpötilaero sähköntuotannossa tarkoita höyryturbiinissa tapahtuvaa vesihöyryn lämpötilan laskua? Mitä tekemistä sillä muka on tuon kanssa?

Höyryturbiinista ulos tulevan höyryn lämpötilaa lasketaan ja höyry lauhdutetaan vedeksi lauhduttimessa, jossa on alipaine. Lauhdevesi syötetään takaisin kattilaan. Lauhdutinta jäähdytetään jäähdytysvedellä, joka tulee yleensä jostain lähivesistöstä ja palautetaan sinne takaisin.

Mitä viileämmäksi lauhdutinta jäähdytettään, sitä riskimpi alipaine sinne saadaan, joka taas vetää höyryä suuremmalla voimalla turbiinin läpi. Tämä taas laskee ulos tulevan jäähdytysveden lämpötilaa.

Vierailija

Muistini mukaan perusfysiikassa opetettiin ettei narulla voi työntää, paitsi fakiirit ehkä. Tämän vuoksi höyryn turbiinin läpi ajaa paine- eikä lämpötilaero. Höyryvoimalaitoksissa käytetään höyry- eikä vesiturbiineita elikkä sähkö tehdään tuorehöyryn entalpian höyryosuudesta ja kaukolämpö höyrystymislämmöstä (R)

Vierailija

tk kirjoitti:

Muistini mukaan perusfysiikassa opetettiin ettei narulla voi työntää, paitsi fakiirit ehkä. Tämän vuoksi höyryn turbiinin läpi ajaa paine- eikä lämpötilaero

Tuossa olet ihan oikeassa. Paine-ero saa aikaan virtauksen, joka pyörittää turbiinia (tuulivoimaintoilijat huom.).
Höyryvoimalaitoksissa käytetään höyry- eikä vesiturbiineita.

Taas meni ihan oikein.
elikkä sähkö tehdään tuorehöyryn entalpian höyryosuudesta ja kaukolämpö höyrystymislämmöstä

Tuon voisit jo kääntää suomeksi. Mitä on entalpia ? Kaukolämpö tehdään joka tapauksessa hukkalämmöstä eikä se ole pois sähkötehosta, kuten joku väitti. Yhteistuotannossa päästään lähelle 90% hyötysuhdetta.
ja kaukolämpö höyrystymislämmöstä

veden höyrystymislämpö riippuu ympäröivän ilman paineesta. Normaalipaineessa, n. 1000 mB, se on n. 100 astetta.

Vierailija

Entalpia on höyry tai vesimassan (kilon) sisältämä energiamääärä.
Höyrystymislämpö on lämpömäärä jonka vesimäärä (kilo) tarvitsee höyrystyäkseen, tällöin massan lämpötila ei muutu. On normaalipaineessa n. 2,5kJ/kg luovuttaa tämän saman lauhtuessaan.

Vierailija

Johan jo selitin, että kun kaukolämpöön otetaan lämpimämpää vettä, lauhduttimen puolen lämpötila nousee ja paine-ero turbiinin välillä kapenee.

Kaukolämmön otto on siis pois sähköntuotannosta.

Hukkalämpöä on monenlaista. Kun hukkalämpö ei ole tarpeeksi korkeassa lämpötilassa (alle 100 astetta), ei sitä enää kannata laittaa kaukolämpöverkkoon. Katujen lämmittämiseen se sensijaan kelpaa vielä varsin mainiosti, joten olisi järjetöntä olla käyttämättä sitä siihen tarkoitukseen. Vähennetään liikennekuolemien riskien määrää.

Että siinä mielessä on aika turha valittaa, että lähinnä sähköntuotantoon tarkoitetun voimalaitoksen hukkalämpö menee haaskaan katujen lämmityksessä. Vaihtoehtona on, että se pumpataan lähimpään järveen.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat