Neutronitähdestä mustaksiaukoksi

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Onko tuo mahdollista? Jos oletetaan että netronitähden ympärillä on kaasua ym. tavaraa. Neutronitähdethän ovat massiivisia pienestä koostaan huolimatta, joten gravitaatiota pitäisi riittää imemään tavaraa itseensä.

Jos neutronitähti onnistuisi imemään tarpeeksi tavaraa kasvattaakseen massaansa, voiko se edelleen romahtaa mustaksi aukoksi?

Kommentit (4)

Vierailija

Jos neutronitähdellä on parinaan (siis kaksoistähti) tavallinen tähti, josta se pääsee imemään materiaa, niin ainakin teoriassa neutronitähti voi romahtaa mustaksi aukoksi. Mitään havaintoja tällaisesta kehityksestä ei ole.

Vierailija
Snaut
Jos neutronitähdellä on parinaan (siis kaksoistähti) tavallinen tähti, josta se pääsee imemään materiaa, niin ainakin teoriassa neutronitähti voi romahtaa mustaksi aukoksi. Mitään havaintoja tällaisesta kehityksestä ei ole.

Minulla on sellainen hatara käsitys, että olisin äskettäin törmännyt uutiseen tuollaisen havainnoinnista. Olisikohan ollut niin, että neutronitähden luhistuminen mustaksi aukoksi aiheuttaa ns. lyhyen gammapurkauksen. Minulla ei nyt valitettavasti ole aikaa haeskella mahdollista lähdettä.

Vierailija
Arla
Snaut
Jos neutronitähdellä on parinaan (siis kaksoistähti) tavallinen tähti, josta se pääsee imemään materiaa, niin ainakin teoriassa neutronitähti voi romahtaa mustaksi aukoksi. Mitään havaintoja tällaisesta kehityksestä ei ole.

Minulla on sellainen hatara käsitys, että olisin äskettäin törmännyt uutiseen tuollaisen havainnoinnista. Olisikohan ollut niin, että neutronitähden luhistuminen mustaksi aukoksi aiheuttaa ns. lyhyen gammapurkauksen. Minulla ei nyt valitettavasti ole aikaa haeskella mahdollista lähdettä.

Nuo lyhyet gammapurkaukset ovat pitkään olleet arvoitus (pitkäthän johtuvat supernovaräjähdyksistä) mutta asia on pikku hiljaa selviämässä.

Eli näyttää siltä, että lyhyet purkaukset liittyvät kyllä neutronitähtiin mutta tarkalleen kuinka, on vielä epäselvää. Havaintojen perusteella on päätelty, että lyhyt gammapurkaus on seuraus neutronitähden "putoamisesta" mustaan aukkoon tai kahden neutronitähden törmäyksestä. Mutta neutronitähtien törmäyksestä ei vielä välttämättä mustaa aukkoa synny.

Vierailija

Aletaanpa yksiselitteisen helpoimmasta, "mustaukosta" eli varsinaisesta tiheämassasta. Minimimassa vähintään kahdeksan aurinkomassaa, nykyisen amerikkalaisen aurinkokäsityksen mukaan. Se on atomitilaltaan romahtanut massa. Elektronit ovat puristuneet pintaan verhoksi, joka pysäyttää fotonit matkalta ulos mutta päästää ne sisään. Valon pysäytys ei siis johdu mistään massan suhteen ylivertaisesta vetovoimasta.
Myöskään lämpö ei kulje ulos, joten ulospäin tuo musta tähti on absoluuttisen kylmä. Se on syntynyt supernovan kuumana tuotteena, joten sisältä, vastoin minunkin käsityksiäni vielä viime vuonna, se on erittäin kuuma, lämpötila tuollaiset sata miljoonaa astetta, ainakin.
Tuossa lämpötilassa ydinhiukkaset ovat avautuneessa tilassa, kun tähdissä fuusiossa vain törmääämisten tuloksina. Tiheämassan massa on köyhiä protoneita. Avautuneesa tilassaan ne halukkaasti latautuvat
yinenergian ulkoa tulevilla gammakvanteilla, eikähän siis fuusiogammafotoneilla ole poistumisen mahdollisuuttakaan. Latautuneet ydinhiukkaset ovat neutroneita, jotka poistuvat köyhien protonein massasta, ja ulkopuolella muutuvat vetyprotoneiksi saaden verhosta myös kukin elektroninsa seurakseen. Noin tapahtuu vedyn regeneraatio eli palautuminen.

" Neutronitähti", en ole huomannut kenenkään voiva todistaa, että siinä
olisi nimenomaan vain neutroneita. Oikea nimitys olisi KÄÄPIÖTIHEÄMASSA Massa nykylaskennan mukaan siinä 3 - 7 aurinkomassaa. Myös sen atomitila jokseenkin on romahtanut. Kehittelin suunnilleen semmosien mallin, että kuumemmalta sisäosiltaan sekin on köyhiä protoneita. Sen sijaan kylmempi pinta on joskeenkin kuin metallia, jossa on sekä protoneita että neutroneita. Kun varsinaisen tiheämassan sisältö mielletään protonien liemeksi, palstan uutisessakin esitellyn mallin mukaan kääpiötiheämassan ulompi osa on kuin kokkareista. Ulomman pienmmän puristuksen takia seassa on myös elektroneja, ja pintaverhous on heikompi kuin varsinaisen tiheämassan. Näin kääpiötiheämassa myös osittain päästää ulos säteilyä ja siis lämpöäkin. Energiaa ei juurikaan riitä regeneraatioon, vaan se kuluu lähtevään säteilyyn, lähinnä röntgen- mutta myös gammasäteilyyn. Kohdatessa " mustaukko" juuri sen verho aukeaa kokonaan ja gammapurkaus pääsee avaruuteen.

VALKOINEN KÄÄPIÖ. Siinä atomitilakaan ei ole ihan täydelleen romahtanut, joten tuollainen yhdesta kolmeen auringon massainen
tilavuuskooltaan on hieman suurempikin kuin kääpiötiheämassa.
Kokoonpanoltaan se on metallitähti. Elektroniverhoa ei ole. Kun energian tuotanto siinä on heikkoa, se on jäähtyvä tähti. - Alarajalla on vielä mahdollisuus, että metallin sisälle ja sekaan jäi vetyä ja heliumia.
Tällöin se sytttyy uudelleen tähdeksi, joskin alkuperäistä heikompana.

Muutos kääpiötiheämassasta varsinaiseksi käy, jos lähellä on vedettävää massaa. Kyllä vetovoima lähistölle siihen riittää, vaikka sen ylivertaisuus satua onkin.

Uusimmat

Suosituimmat