Älä tuhlaa metsää paperiin!

Seuraa 
Viestejä5601
Liittynyt9.9.2005

Metsiä ei kannata tuhlata pelkästään paperiksi

Valtiomme tutkimusvaroja jakava Tekesin pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara huomaa vihdoin tuoda esille metsäteollisuutemme kehityskeskustelun ja siihen liittyvän tutkimuksen. Suomi on ollut ja on paperin eri lajikkeineen huippumaa maailmassa. Olemme samalla saaneet maailman parhaan laiteymmärryksen paperin tuotannon ympärille. Monimutkaistuva ja teknistyvä tuotanto ja kysyntätekijöiden muutoshavainnot ovat entistä pidempijänteisiä, mutta operatiivisesti nopealiikkeisempiä. Suomi ei voi olla enää paperikeisari nykymuodossaan ensi vuosikymmenellä. Paperia voidaan kehittää myös muuksi kuin poispestävän musteen kantoalustaksi.

Puu on kasvava luonnonvara ja sitä ei kannata tuhlata paperiin vietäväksi kiertoon ja kaatopaikoille. Jokainen kansalainen kuskaa roskiin lukemattomiksi jääneitä esitteitä, kopioita ja loputtomia puhelinluetteloita, joita jaetaan markkinatalouden lieveilmiönä kaksin- ja kolminkertaisina eeppoksina joka luukkuun, ...ainakin pääkaupunkiseudulla. Paperin aikakausi päättyy nykymuodossaan ja Suomella on maailman paras tuotantokoneisto tähän, sekä siihen liittyvä osaaminen niin tekniikkana kuin käyttönä.

Maailman puuvarat ovat aivan muualla kuin Suomessa. Puupohjaiset tuotemarkkinatkin ovat aivan muualla kuin meillä Suomessa. Puuvarastot ovat mm. Venäjän Siperiassa ja siellä on jaossa maailman suurimmat varannot, tosin varovaisille suomalaisille liian suurella riskillä. Huomisen puutuotemarkkinat sijaitsevat kehittyvissä maissa, mm. Kiinassa, missä omia metsiä ei voi enää hakata. Puu on yksi parhaista rakennusaineista ja Kiina on yksi maailman suurimmista rakennustyömaista.

Suomessa on tunnustettu insinööritaito ja olikin odotettavaa, että myös meillä herätään metsätuotetukijalkamme osalta maailman ja kysynnän muutoksiin. Suomi on nyt viime hetkellä aloittamassa kehityskeskuksen suunnittelua, jossa tutkitaan ja koetetaan ymmärtää, mihin maailma menee ja mitä maailma tarvitsee. Tutkimuskenttä on laaja, lähtien aina kestävästä metsänhakkuusta istutuksineen sekä kasvutekijöineen ja päätyen huoltojärjestelmiin, millä ylläpidetään itse puuteollisuuden tuotantokoneiston käyttöastetta mahdollisimman korkealla. Lisäksi tulisi ymmärtää puun käyttökohteet ja -tarpeet sekä tuotteiden päätyminen kiertoon ja sen vaikutus energiataseeseen sekä päästöihin.

Suomi voi hakata tasapainoisesti metsiään ja tuottaa huomenna kestäviä puurakenteita aina kysyntää sisältävälle rakennusteollisuudelle; mekaaninen metsäteollisuus on uudelleen nousussa. Puurakennuskohteet lisääntyvät maailmalla, jopa on kehitetty mm. maaleja, jotka "hylkivät" tulipaloa. Esim. Moskovassa ja Pekingissä on tiukat säännöt puurakenteista, jopa osin puutalojen rakentaminen kaupunkialueille on kiellettyä tulipalovaaran takia.

Kehitettävää riittää, ja tässä on meidän suomalaisten paikka. Osaamiseemme ja luotettavuuteemme on suotuisa asenneilmasto niin Venäjällä kuin Kiinassa. Kiina on loputon kysyntäkohde ja Venäjä metsäinen aarrearkku. Suomalainen insinööri kykeni kehittämään maailman parhaat paperikoneet, niinpä me pystymme kehittämään myös maailman parhaat puun mekaanisen jalostuksen - yms. laitteistot, joilla tyydytetään huomisesta alkava kysyntä laitteistojen ja järjestelmien osalta. Puurakentaminen on uuden ajan airut ja se on kehityksensä alkutaipaleella. Teräs, lasi ja betoni ovat liitännäiselementtejä ja raaka-aineita. Näiden liitännäisten tuotekehitys menetelminä, rakenteina ja itse liitäntärajapintoina on huomisen haaste.

Me emme pärjää konevoimaisille kokoonpano-operaatioiden perusliukuhihnoille. Me pärjäämme mm. puunkäsittelyn ja jatkojalostamisen uuden kehittämisoperaatioissa, joissa luodaan järjestelmiä tekemään itse lopputuotteita. Mainittakoon, että mm. lasinvalmistuskoneemme ovat parjänneet Kiinassa erityisen hyvin, samoin kuin kuparisulatot aiemmin. Suomi oli aikoinaan hyvä tekemään myös kaapalikoneita. Metsäkoneemmekin lienevät maailman huippua. Nyt näköpiirissä hahmottuvat puunkäsittelyjärjestelmät, joilla tuotetaan rakenteita, komponentteja sekä eri raaka-aineiden liitoksia. Edellä mainitut systeemit tarvitsevat myös ylläpito-, korjaus- ja huoltosysteemit sekä konsultoinnin niiden käyttöön. Puurakentamisen huominen voi olla Suomen huomista ylivoimaa ratkaisten paikkaamme ja työllisyyttämme yhtenäistyvässä maailmantaloudessa.

Ilkka Luoma

Ilkka Luoma

"Sanat ovat vaillinaisuutta, mutta yritettävä on ~ kunnes kuvat aukeavat mieliin harmonisena jatkumona. Tajunnanvirta on ajallista vilinää sielun peilissä - silmissä, mutta jäikö yhteys ymmärrykseen ja mieleen saavuttamatta? ..."

Sivut

Kommentit (84)

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005

Valitettavasti suomalainen metsänhoito o kehitetty nimenomaan tuottamaan selluloosan raaka-ainetta. Rakennuspuuksi suomen metsistä löytyy raaka-ainetta lähinnä niistä harvoista vanhoista metsistä, jotka ovat luonnonsuojelullisesti liian arvokkaita hakattaviksi.

Emme kykene kilpailemaan Venäjän kanssa puun laadussa.
Aiheesta on kirjoittanut ja sitä tutkinut paljon mm. Erkki Lähde, jonka ajatuksiin voi tutustua vaikkapa täältä:

http://www.helsinki.fi/project/metsapal ... 290904.htm
http://www.helsinki.fi/project/metsapal ... 141204.htm
http://www.kaapeli.fi/visio/metsa/hoito/lahde1.html
http://www.vihrealanka.fi/2000/7/mtalous.html

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Vierailija

Älä tuhlaa metsää vain paperiin!

Hyvä, että on muitakin tapoja tuhlata metsiä...

En voinut itselleni mitään...

Vierailija
Aweb
Valitettavasti suomalainen metsänhoito o kehitetty nimenomaan tuottamaan selluloosan raaka-ainetta. Rakennuspuuksi suomen metsistä löytyy raaka-ainetta lähinnä niistä harvoista vanhoista metsistä, jotka ovat luonnonsuojelullisesti liian arvokkaita hakattaviksi.

Emme kykene kilpailemaan Venäjän kanssa puun laadussa.

Niinpä. Silloin kun Suomessa aloitettiin metsien lannoittaminen, puuaines kyllä kasvoi npeamin, mutta muuttui pehmeämmäksi ja heikommaksi vastustamaan mm. lahoamista. Luonnonmetsissä kasvaneissa puissa on suhteessa enemmän hiiltä ja vähemmän typpeä kuin (yli)lannoitetuissa talousmetsissämme.

Tosin kyllä Suomessakin hakataan vielä lajistollisesti arvokkaita vanhoja metsiä... paperiksi.

http://www.luontoliitto.fi/metsa

Vierailija

Tuota, jos metsiä ei käytettäisi paperiksi, niin miksikäs sitten? Mainitaan että puun luonnonvarat löytyvät Siperiasta, ja sitten että puurakennuksilla olisi menekkiä Venäjällä/Kiinassa. Miten tämä liittyy Suomeen?

Nykyään koitetaan lisätä puun käyttöä mm. energialähteenä, mutta eikös polttaminen ole vieläkin "tuhlaavampaa" kuin paperiksi jalostaminen? Ja miksei voitaisi puu jalostaa paperiksi ja sittne polttaa?

Harmihan se tietysti on että Suomessa on hukattu merkittävästi puunjalostuksen tietotaitoa ja muista maista sitä löytyneekin enemmän nykyisellään.

Ilkka Luoma
Seuraa 
Viestejä5601
Liittynyt9.9.2005
Tonivee
Tuota, jos metsiä ei käytettäisi paperiksi, niin miksikäs sitten? Mainitaan että puun luonnonvarat löytyvät Siperiasta, ja sitten että puurakennuksilla olisi menekkiä Venäjällä/Kiinassa. Miten tämä liittyy Suomeen?

Nykyään koitetaan lisätä puun käyttöä mm. energialähteenä, mutta eikös polttaminen ole vieläkin "tuhlaavampaa" kuin paperiksi jalostaminen? Ja miksei voitaisi puu jalostaa paperiksi ja sittne polttaa?

Harmihan se tietysti on että Suomessa on hukattu merkittävästi puunjalostuksen tietotaitoa ja muista maista sitä löytyneekin enemmän nykyisellään.

Liityntä Suomeen on vähän kuin Karibian meren risteilylaivat suhteessa amerikkalaisiin matkustaja-asiakkaisiin; ei mitää kytköstä, mutta Suomessa on valmistettu useat noista loistoristeilijöistä.

Toinen analogia voisi olla jo avauksessakin mainitut lasinvalmistuskoneet Kiinassa, nuo aparaatit ovat suomalaista insinöörityötä.

Voisimme erikoistua tekemään maailman parhaat mekaanisen puunjalostuksen koneet ja valmistuslinjat, kuten suomalainen insinööri on tehnyt maailman parhaat paperikoneetkin

Ilkka Luoma

"Sanat ovat vaillinaisuutta, mutta yritettävä on ~ kunnes kuvat aukeavat mieliin harmonisena jatkumona. Tajunnanvirta on ajallista vilinää sielun peilissä - silmissä, mutta jäikö yhteys ymmärrykseen ja mieleen saavuttamatta? ..."

Ilkka Luoma
Seuraa 
Viestejä5601
Liittynyt9.9.2005
Espi000

Älä tuhlaa metsää vain paperiin!

Hyvä, että on muitakin tapoja tuhlata metsiä...

En voinut itselleni mitään...

Espi0000, olet täysin oikeassa, otsikko meni mönkään, sillä metsiä ei ole millään muotoa vara tuhlata

Otsikko olisi voinut olla paremminkin:

Älä tuhlaa metsiä paperiksi, ... alkuperäisen otsikon yksi sana voi antaa aivan väärän kuvan, tarkoitus ei ollut missään nimessä ilmaista tuhlauksen mahdollisuudesta! Metsän käytössä on myös kestävän käytön menetelmiä...

Ilkka Luoma

"Sanat ovat vaillinaisuutta, mutta yritettävä on ~ kunnes kuvat aukeavat mieliin harmonisena jatkumona. Tajunnanvirta on ajallista vilinää sielun peilissä - silmissä, mutta jäikö yhteys ymmärrykseen ja mieleen saavuttamatta? ..."

Vierailija
Ilkka Luoma
Voisimme erikoistua tekemään maailman parhaat mekaanisen puunjalostuksen koneet ja valmistuslinjat, kuten suomalainen insinööri on tehnyt maailman parhaat paperikoneetkin

Mutta miksi? Ehdit jo todeta että luonnonvarat (puu) on muualla, ja jos kerran tietotaitoakaan ei ole, niin miksi nyt pitäisi hylätä paperintuotanto ja aloittaa jotain muuta? On totta että Suomessakin on taas opittu arvostamaan puuta ja puurakentamistakin, mutta en oikein nää että se olisi mitenkään parempi ratkaisu kuin paperivalmistus.

Paperin kulutuksen heikkenemistä on uumoiltu pitkään, noin 10 vuotta sitten tiedettiin että paperin kulutus tulee putoamaan kun toimistot muuttuvat sähköiseksi. Toisin kävi, toimistopaperin kulutus on noussut aivan uuteen luokkaan, ilman tietokonetta ihminen ei pysty tuhoamaan yhtä paljon paperia. Kaikenlaisia sähköisiä kalvoja ennustetaan paperin korvaajiksi, mutta uskon että ihmiset silti haluavat pitää käsissään sitä paperia. Hiljalleen uutisointi kylläkin siirtynee netin puolelle.

Ja tietysti jokainen paperialaa seuraava ymmärtää paperiteollisuuden nykysuuntauksen Suomessa - tehtaat ovat vanhoja. Seuraavan 10 vuoden sisään paperikoneiden määrä tuleekin putoamaan ratkaisevasti, tosin tuotantomäärät tuskin putoaa. Jäähän sieltä senverran työttömiä että jotain uutta tuotantoa olisi hyvä saadakin.

Vierailija
rattus
Aweb
Valitettavasti suomalainen metsänhoito o kehitetty nimenomaan tuottamaan selluloosan raaka-ainetta. Rakennuspuuksi suomen metsistä löytyy raaka-ainetta lähinnä niistä harvoista vanhoista metsistä, jotka ovat luonnonsuojelullisesti liian arvokkaita hakattaviksi.

Emme kykene kilpailemaan Venäjän kanssa puun laadussa.




Niinpä. Silloin kun Suomessa aloitettiin metsien lannoittaminen, puuaines kyllä kasvoi npeamin, mutta muuttui pehmeämmäksi ja heikommaksi vastustamaan mm. lahoamista. Luonnonmetsissä kasvaneissa puissa on suhteessa enemmän hiiltä ja vähemmän typpeä kuin (yli)lannoitetuissa talousmetsissämme.

Tosin kyllä Suomessakin hakataan vielä lajistollisesti arvokkaita vanhoja metsiä... paperiksi.

http://www.luontoliitto.fi/metsa

On totta, että metsänhoidossa on tehty virheitäkin... Mutta kuten sanonta kuuluu, tyhmä ei ole se, joka tekee virheen, vaan se joka ei ota siitä opikseen.

Nykyään ei laajemmassa mittakaavassa enää metsiä lannoiteta, ei ainakaan perinteisessä mielessä, vaan lannoituksen pääpaino on siirtynyt ns. "terveyslannoituksiin". Terveyslannoituksilla hoidetaan metsien ravinnepuutoksia, ja vain tarpeen mukaan. Ravinnepuutoksista kärsivä puusto ei ole millään mittarilla mitattuna parempaa.

Tukkipuuksi kelpaavien puiden määrä on puolestaan vähentynyt oikeastaan siksi, että aikoinaan kun taimien istuttaminen oli vielä uutta tehtiin silläkin saralla virheitä, ja tuloksena oli paljon lenkoa puuta. Toinen asiaan vaikuttava tekijä on raamisahojen poistuminen, sillä niillä voitiin hyödyntää tarkemmin lenkoa puuta, nykyiset sahat ovat siis nirsompia, ja siksi tukkipuun laatuvaatimukset ovat kiristyneet... Tästäkään huolimatta ei tukkipuu ole loppunut, eikä loppumassa. Päinvastoin, taimien istutus, ja varttuneempien puiden pystykarsinta on kehittynyt siinä määrin, että tukkipuun osuuksien voidaan ennustaa tulevaisuudessa kasvavan, mikäli vain kiertoajat maltetaan pitää riittävän pitkinä, sillä mikäänhän ei estä hakkaamasta puustoa liian aikaisin, jolloin tuloksena on suhteettoman paljon kuitupuuta.

Ja mitä lahoherkkyyteen tulee, niin yleensä "luonnonsuojelijat" valittavat lähinnä lahopuun vähyyttä, joten luulisi luonnonystävien olevan tyytyväisiä kun metsäteollisuus tieten tahtoen lisää lahopuun määrää... Tosin todellisuudessa taitaa olla, että lahopuun määrät ovat vähentyneet radikaalisti, eikä mistään lahoherkkyydestä ole tietoakaan.

Ja "vanhojen metsien" ylivertaisuus on silkkaa puppua. Päätehakkuuikäisistä metsistä ne parhaat tukkipuut löytyvät, vanhoista metsistä löytyy sen sijaan lähinnä tyvilahoa.

Mainittakoot myös, että luonnontilaisena kasvaessaan tahtoo tulla vähän turhankin paljon sinänsä tukkipuun mitat täyttävää, mutta paksuoksaista "susipuuta".

Eikä "vanhoja metsiä" pelkästään paperiksi hakata... Vai onko joku oikeasti kuullut niin tyhmästä metsänomistajasta, että antaisi pois tukkipuuta kuitupuun hinnalla?

Tai onko joku kuullut paperitehtaasta joka suostuisi maksamaan raaka-aineestaan tukkipuun hinnan?

Kertokaa minullekin, jos tuommoisia kummajaisia jostain löytyy... Sillä kyllä minulle ainakin helppo raha kelpaisi.

Vierailija
Unterseeboot

Ja mitä lahoherkkyyteen tulee, niin yleensä "luonnonsuojelijat" valittavat lähinnä lahopuun vähyyttä, joten luulisi luonnonystävien olevan tyytyväisiä kun metsäteollisuus tieten tahtoen lisää lahopuun määrää... Tosin todellisuudessa taitaa olla, että lahopuun määrät ovat vähentyneet radikaalisti, eikä mistään lahoherkkyydestä ole tietoakaan.

Ja "vanhojen metsien" ylivertaisuus on silkkaa puppua. Päätehakkuuikäisistä metsistä ne parhaat tukkipuut löytyvät, vanhoista metsistä löytyy sen sijaan lähinnä tyvilahoa.

Mainittakoot myös, että luonnontilaisena kasvaessaan tahtoo tulla vähän turhankin paljon sinänsä tukkipuun mitat täyttävää, mutta paksuoksaista "susipuuta".

Eikä "vanhoja metsiä" pelkästään paperiksi hakata... Vai onko joku oikeasti kuullut niin tyhmästä metsänomistajasta, että antaisi pois tukkipuuta kuitupuun hinnalla?

Tai onko joku kuullut paperitehtaasta joka suostuisi maksamaan raaka-aineestaan tukkipuun hinnan?

Kertokaa minullekin, jos tuommoisia kummajaisia jostain löytyy... Sillä kyllä minulle ainakin helppo raha kelpaisi.

Tarkoitin sitä, että ylilannoitettu puu ei kestä rakennuksen osana, vaan lahoaa helposti, siis rakennus ei kestä. Metsissä taas mielestäni tulisi olla tarpeeksi suuria maapuita, siis maassa lahoavia puita. Metsäteollisuus ei lisää lahopuun määrää, vaan vähentää sitä ja metsien ikää niin, että monet eläimet ja käävät ovat kuolemassa sukupuuttoon.

Tuo on kyllä silkkaa puppua, että vanhoista metsistä tyvilahoa eli maannousemasientä löytyisi enemmän. Sitä löytyy nimenomaan metsäteollisuuden käytössä olevista metsistä, sillä metsäkone rikkoo maan ja sitäkös maannousemasieni rakastaa ja leviää joka neliölle.. Luonnonmetsissä on lisäksi paljon muitakin kääpälajeja, jotka vievät elintilaa tältä tautikäävältä. Mutta talousmetsissä maannousemasieni on miltei ainoa kääpä ja saa mellastaa vapaasti...

En ole kiinnostunut tukkipuun määrästä, vaan eliöstömme säilyttämisestä tuleville sukupolville. Siihen riittäisi, jos 10% metsistämme olisi suojeltuja, mutta esimerkiksi Etelä-Suomessa suojeluprosentti on alle 2. (!) Metsäteollisuudellakaan ei pitäisi olla mitään valittamista, kun 90% metsistä kuitenkin jäisi hakattavaksi.

Ilkka Luoma
Seuraa 
Viestejä5601
Liittynyt9.9.2005
Tonivee
Ilkka Luoma
Voisimme erikoistua tekemään maailman parhaat mekaanisen puunjalostuksen koneet ja valmistuslinjat, kuten suomalainen insinööri on tehnyt maailman parhaat paperikoneetkin



Mutta miksi? Ehdit jo todeta että luonnonvarat (puu) on muualla, ja jos kerran tietotaitoakaan ei ole, niin miksi nyt pitäisi hylätä paperintuotanto ja aloittaa jotain muuta? On totta että Suomessakin on taas opittu arvostamaan puuta ja puurakentamistakin, mutta en oikein nää että se olisi mitenkään parempi ratkaisu kuin paperivalmistus.

Paperin kulutuksen heikkenemistä on uumoiltu pitkään, noin 10 vuotta sitten tiedettiin että paperin kulutus tulee putoamaan kun toimistot muuttuvat sähköiseksi. Toisin kävi, toimistopaperin kulutus on noussut aivan uuteen luokkaan, ilman tietokonetta ihminen ei pysty tuhoamaan yhtä paljon paperia. Kaikenlaisia sähköisiä kalvoja ennustetaan paperin korvaajiksi, mutta uskon että ihmiset silti haluavat pitää käsissään sitä paperia. Hiljalleen uutisointi kylläkin siirtynee netin puolelle.

Ja tietysti jokainen paperialaa seuraava ymmärtää paperiteollisuuden nykysuuntauksen Suomessa - tehtaat ovat vanhoja. Seuraavan 10 vuoden sisään paperikoneiden määrä tuleekin putoamaan ratkaisevasti, tosin tuotantomäärät tuskin putoaa. Jäähän sieltä senverran työttömiä että jotain uutta tuotantoa olisi hyvä saadakin.

Miksi? Siksi, että saisimme töitä Suomeen, siis valmistaessamme ja ennen kaikkea suunnitellessamme nuo aparaatit muualle asennettavaksi ja käytettäväksi, kuten loistoristeilijät, metsäkoneet ja kuparisulatot..., voisimme olla alan laitteiden "maailman paras", kuten Sauli totesi...

Ilkka Luoma

"Sanat ovat vaillinaisuutta, mutta yritettävä on ~ kunnes kuvat aukeavat mieliin harmonisena jatkumona. Tajunnanvirta on ajallista vilinää sielun peilissä - silmissä, mutta jäikö yhteys ymmärrykseen ja mieleen saavuttamatta? ..."

Vierailija
rattus
Tarkoitin sitä, että ylilannoitettu puu ei kestä rakennuksen osana, vaan lahoaa helposti, siis rakennus ei kestä. Metsissä taas mielestäni tulisi olla tarpeeksi suuria maapuita, siis maassa lahoavia puita. Metsäteollisuus ei lisää lahopuun määrää, vaan vähentää sitä ja metsien ikää niin, että monet eläimet ja käävät ovat kuolemassa sukupuuttoon.

Vai on rakennusten lahoaminen puun laadusta kiinni... Puppua sanon minä!

Voin esimerkiksi mainita yhden projektin, jossa minä olen mukana... Nimittäin olen ollut mukana kunnostamassa kahta rivitaloa, ne on rakennettu vuonna 1907.

Alkuperäisiä rakenteita on edelleen paljon jäljellä, ja mitä suurimmalla todennäköisyydellä rakennuksen runko oli moitteettomassa kunnossa vielä 70-luvulla, jolloin niihin tehtiin viimeisimmät peruskorjaukset. Tuolloin tehtyjen rakennusvirheiden ansiosta ALKUPERÄISET rakenteet alkoivat lahoamaan, ja tilanne kehittyi siten, että uusien betonisten rappusten takana olevat rakenteet sortuivat osittain. Koska osa lattiarakenteista putosi tuulettuvaan alapohjaan, tuuletus heikkeni huomattavasti, jolloin alkoi ilmaantua kosteusongelmia, lahoaminen alkoi.

Osan lattiarakenteista romahdettua, alkoi asuntojen puolella mitä ilmeisimmin esiintyä vetoa. Vetoa yritettiin paikkailla vain oireita hoitamalla, sen sijaan että varsinaisiin syihin olisi puututtu.

Tällä hetkellä rakennukset ovat surkeassa kunnossa, merkittävä osa lattiarakenteista on romahtanut ja eristeitä lojuu pitkin alapohjaa.

Koska suurin osa rakennuksen rakenteista on peräisin viimevuosisadan alkupuolelta pidän erittäin epätodennäköisenä sitä, että niiden lahoamisen syynä olisi ollut "ylilannoittaminen", vaan rakennus lahosi hyvin pitkälti 70-lukulaiseen tapaan, josta voinkin päätellä, että vika ei suinkaan ole puutavarassa, vaan siinä miten sitä käytetään.

Ja mikäli "ylilannoituksella" saataisiinkin lahoherkkää puuta, niin turha siitä on enää marista, 50-luvulla olisi tuollaisille syytöksille ollut ehkä aihettakin, mutta nykyään metsälannoitusten pääpaino on muuttunut todella radikaalisti, enää ei ole kyse sokeasta ravinteiden pumppaamisesta maaperään, vaan ravinnepuutosten korjaamisesta.

Ja ravinnepuutoksista kärsivä puusto ei todellakaan ole parempaa. Ei sen enempää lahonkestoltaan kuin ekologisilta arvoiltakaan.

Vierailija
rattus
En ole kiinnostunut tukkipuun määrästä, vaan eliöstömme säilyttämisestä tuleville sukupolville. Siihen riittäisi, jos 10% metsistämme olisi suojeltuja, mutta esimerkiksi Etelä-Suomessa suojeluprosentti on alle 2. (!) Metsäteollisuudellakaan ei pitäisi olla mitään valittamista, kun 90% metsistä kuitenkin jäisi hakattavaksi.

Sinusta en tiedä... Mutta täällä on kuitenkin moitittu metsäalaa siitä että tuotetaan vain kuitupuuksi kelpaavaa tavaraa. Sinänsä kuvaavaa, että kun sanon että tukkipuuta riittää nyt ja tulevaisuudessakin, niin yht'äkkiä ei tukkipuu kiinnostakaan.

Olen pahoillani siitä ettei se kiinnosta, mutta tehän sen otitte esille. Mistä minä voin tietää ettei teitä kiinnosta edes se mistä itse puhutte?

Ja mitä suojeluun tulee, niin 10% on luku muiden joukossa. Tänään ympäristö järjestöt esittävät sitä, ja kun se saavutetaan onkin luku jo ihan toinen.

Eikä metsäteollisuus ole se osapuoli jota suojelu haittaa, kyllä paperitehtaat aina puunsa saavat. Jos ei Suomesta, niin kyllä sitä Venäjällä riittää, eikä siellä piitata yhtään vaikka neuvostoliiton aikaisilla menetelmillä ja koneilla raadellaan ja revitään metsää. Ja jos jostain syystä ei Venäjältä saataisikaan, niin kyllähän maailmalla riittää vaikka niitä eukalyptys-puupeltoja.

Itseasiassa osa suomalaisista metsänomistajista on jo nyt huolissaan siitä, että saadaanko puuta ollenkaan kaupaksi... Tai tokihan saadaan, aina joku ottaja löytyy, kysymys on vain siitä, että maksaako kukaan enää kelvollista hintaa kuitupuusta. Jo nyt tuontipuu jarruttaa hintakehitystä, ja syö tuottoa.

Maanomistajat ovat siis se ryhmä joka suojelusta eniten kärsii... Eikä yhtään vähiten siksi, että metsänhoito ei ole läheskään jokaiselle "vain" elinkeino, tai sivuelinkeino, vaan metsänhoito on monelle elämäntapa ja harrastus. Monella on jopa aika vahvoja tunnesiteitä omiin metsiin, jollekin on kyse perinteistä, sukutilasta... Joku toinen saattaa vain innostua muuten vaan metsänhoidosta, ja kiintyä siihen omaan palstaan. Minun mielestäni pakkolunastus on julma ja tarpeeton keino metsien suojelemiseksi. Miksei metsistä voi maksaa täyttä hintaa? Ja miksei niitä voi ostaa vapailta markkinoilta, miksi "suojelun" pitää olla ryöstöä?

Käytäntö on osoittanut, että maanomistajat ovat todella halukkaita pitämään huolta omien palstojensa ekologisista arvoista, kunhan heille vain annetaan tilaisuus siihen. Ja toisaalta moni on myös valmis pahoinpitelemään maitaan jotta ne eivät kelpaisi mihinkään suojeluohjelmiin.

Eli jos asiaa minulta kysytään, niin totaalisuojelu ei ole tarpeen, vaan suojelulliset tavoitteet tullaan saavuttamaan parhaiten kehittämällä "pehmeämpiä" menetelmiä, ja työskentelemällä yhteistyössä metsänalan ammattilaisten ja maanomistajien kanssa, ei heitä vastaan taistelemalla, sillä turhalla tappelulla ei saada kuin pahaa mieltä.

Toisaalta joitain tavoitteita ei tulla koskaan tavoittamaan. Esim. nuorissa metsissä pitäisi olla kuollutta puuta melkein yhtä paljon kuin päätehakkuuikäisessä elävää. Tämä on taas räikeästi ristiriidassa kaikkien metsänhoidollisten tavoitteiden kanssa. Rajoitetuilla alueilla voidaan toki ylläpitää jonkin verran tälläistäkin metsää.

Vierailija
Vastaaja_s24fi
Rakentamisen ja KHK-päästöjen suhdetta voi miettiä: puutalot sitovat hiilidioksidia, betonin valmistaminen on suurta saastuttamista.

Myös eristyksiin voi sitoa hiilidioksidia, nimittäin selluvilla on käytännössä revittyä paperia, ja siinähän ne puukuidut hiilineen säilyvät seinän sisässä kunnes talo puretaan.

sipu250
Seuraa 
Viestejä399
Liittynyt23.3.2005

Kyllähän siinä on paljonkin perää että Suomessa on keskitytty sellupuun tuotantoon, suurimmaksi osaksi ymmärtämättömyyttään. Sen on teollisuuskin jo havainnut, siksi parina viimevuotena on ajettu sisään männyn laatuhinnoittelu.

Kävi nimittäin niin että kun Suomi vietiin "puulla parempiin päiviin" ja suurimittaiset metsänistutukset aloitettiin heti maailmansodan jälkeen, laadittiin toiminnalle tietyt normit. Hehtaarille määrättiin istutettavaksi tietty määrä taimia (olisiko ollut luokkaa 2000 kpl). Tämä on männylle aivan liian pieni määrä, noin 5000 - 7000 olisi ollut optimaalinen tuotteen laadun kannalta. Liian pieni tiheys tuottaa nopean kasvun ja taimivaiheessa suuret oksat, eivätkä ne sitten mihinkään katoa vaikka latvusto sulkeutuukin jossain 20 vuoden iässä. Käsipelillä tehtävään karsintaan ei riitä mielenkiinto kuin harvoilla harrastelijoilla.

Nopeaa kasvua haettiin lisäksi istuttamalla mäntyä peltomaihin. Luonnonmukaisesti niilläkin pohjilla kasvaa hyviäkin runkoja, mutta voimakkaasti varjostettuna kuusikon sekapuuna.

Sahapuuta ei istutetuista männiköistä pääsääntöisesti saada. Lauta on mustaoksaista sekundaa, jollaista luonnonpuista tulee lähinnä ns. välitukeista. Siis lähes oksattoman tyvitukin ja terveoksaisen latvatukin välistä.

Vanhan sanan mukaan metsänhoito menee niin että isä istuttaa, poika harventaa ja pojanpoika myy tukkipuut. Tämä siis pätee Etelä-Suomen peltomailla. Pohjoisempana pyörii paljon hitaammin.

Käytännössä siis Etelä-Suomen sahoille keräillään pikkutukkia Kyösti Kallion ajan taimikoista. Keski-Suomessa keisarikunnan aikaisista, ja pohjoisessa Ruotsin vallan metsäpolitiikan hedelmistä

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat