Mozart-efekti

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Viikonloppun tuli Ruotsin SVT:lta dokkaria Mozart-efektistä, eli että Wolfgang Amadeuksen musiikin kuuntelu kohottaisi ainakin tilapäisesti henkistä suorituskykyä. Avainasemassa oli oikea korva ja toisaalta korkeat sävelet vaikuttivat eniten, jos sanoman oikein ymmärsin.

Kameran edessä kävi liuta tukijoita ja musiikkiterapeutteja todistamassa, kritiikkiä kai jokunen skeptikko heitti. Mutta miten lienee?

Kommentit (6)

Vierailija

Määrittele "henkinen suorituskyky"

Minä ainakin opin paremmin kun kuuntelen musiikkia josta pidän. Musiikki auttaa muutenkin minua keskittymään.

Skeptikkona voisin todeta ainakin sen että tuskin se efekti on musiikin säveltäjästä kiinni. Hypetys liittyy varmaan 250-vuotisjuhliin.

Juoni
Seuraa 
Viestejä1461
Liittynyt20.10.2005
ilesoft
Määrittele "henkinen suorituskyky"

Minä ainakin opin paremmin kun kuuntelen musiikkia josta pidän. Musiikki auttaa muutenkin minua keskittymään.

Skeptikkona voisin todeta ainakin sen että tuskin se efekti on musiikin säveltäjästä kiinni. Hypetys liittyy varmaan 250-vuotisjuhliin.

Niin, ei kai suoraan säveltäjästä sinänsä, mutta toiset kun tekevät parempaa musiikkia kuin toiset. Ja tosiaan, jos "henkisen suorituskyvyn" määritelmä pidetään tarpeeksi löysänä, niin taatusti jotain tuloksia saadaan.

Neonomide
Seuraa 
Viestejä13265
Liittynyt23.6.2005

Aiemminkin oli päädytty samankaltaisiin tuloksiin. Joku taisi jopa yleistää, että klassinen musiikki nostaa älykkyyttä.

Eiköhän kyseessä ole jokin valkoisen herrarodun alitajuinen älykkyyden psykosomaattinen tiedostusjuttu. Toisaalta erilaiset kompetenssin tasot voivat olla yllättävässäkin yhteydessä keskenään. Mene tiedä.

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

Vierailija

Jossakin "vakavasti noteerattavassa" lehdessäkin taidettiin jonkin aikaa sitten mainita klassisen musiikin parantavan aivojen toimintaa väliaikaisesti, ja sen harrastamisella olevan positiivista vaikutusta pitkäaikaisestikin.
Liittyisikö klassisen monipuolisuuteen, siis variaatioon? Aivot joutuvat työskentelemään muodostaessaan useista soinnuista harmonista kokonaisuutta?
Hyvä poppi kyllä saa olon nopeasti paremmaksi kuin klassinen. Klassista kuunnellessa minulle tulee aina surumielinen olo(positiivisesti:D), vaikka kappale olisikin iloinen.
Joka tapauksessa rakastan hyvää musiikkia riippumatta sen tyylistä.

Vierailija
ilesoft
Määrittele "henkinen suorituskyky"

Oivaltaminen, asioiden yhteyksien tajuaminen, laskentakyky...täydennä itse. Kun en monikielistä lähetystä kyennyt kokonaan vastaanottamaan, joudun käyttämään tällaista laajahkoa käsitettä. Ja älykkyyden jätin pois vasiten.

Vierailija

Musiikin välitys kognitiivisiin toimintoihin (=päättely, muisti ym.) voi välittyä myös mielialan vaikutuksen kautta. Musiikkihan sisältää paljon tunnelatautuneita viestejä, ja esim. lievät kielteiset tunteet voivat lisätä tarkkaavuutta ja huomiokykyä, kun taas turvallisuutta luova musiikki voi lisätä sisäisten mielikuvien voimakkuutta. Näin siis hatusta vedettynä. Tämä selittäisi musiikin "äkilliset vaikutukset". Tätä käsitystä tukee vuonna 2001 tehty tutkimus, jonka tiivistelmän liitän tähän [1].

Toisaalta varmaan kuten mainittiin, musiikilla voi olla stimuloivakin vaikutus, joka ilmenisi pidemmällä tähtäimellä. Tämä varmaan ilmenee erityisesti niillä ihmisillä, jotka jostain syystä kärsivät alentuneesta stimulaatiosta. Musiikkia on käytetty mm. dementoituneiden hoidossa ja varsinaisena musiikkiterapiana. Mietin että musiikki voisi olla väylä ajatusten ja tunteiden välillä, joidenka häiriöt voivat liittyä moneenkin psyykkisen häiriöön. Esimerkiksi EMDR-mentelmällä (Eye Movement Desensitization and Reprocessing) on ajateltu luotavan yhteyksiä eri aivopuoliskojen välille vaikuttamalla silmän liikkeisiin. Ehkä musiikilla voisi olla samanlaisia vaikutuksia, vaikka ei se näin yksinkertaista ole (eräässä tutkimuksessa todettiin, että emotionaalisesti latautuneen musiikin kuuntelu aktivoi oikeaa temporaalilohkoa ja toisaalta deaktivoi oikean etuotsalohkon alueita - mitä se sitten ikinä tarkottaakaan käytännössä).

Jotain meta-analyysejä (tutkimuksia joissa on tehty yhteenveto useista eri tutkimuksista) näyttää olevan tehdyn musiikin vaikutuksista. Jos löydätte mielenkiintoista, kertokaa meillekin. Kts.
http://scholar.google.fi/scholar?q=musi ... i&btnG=Hae

--
[1]

Psychol Sci. 2001 May;12(3):248-51.
Arousal, mood, and the Mozart effect.
Thompson WF, Schellenberg EG, Husain G.
Department of Psychology, Atkinson College, York University, Toronto, Ontario, Canada. billt@yorku.ca

The "Mozart effect" refers to claims that people perform better on tests of spatial abilities after listening to music composed by Mozart. We examined whether the Mozart effect is a consequence of between-condition differences in arousal and mood. Participants completed a test of spatial abilities after listening to music or sitting in silence. The music was a Mozart sonata (a pleasant and energetic piece) for some participants and an Albinoni adagio (a slow, sad piece) for others. We also measured enjoyment, arousal, and mood. Performance on tbe spatial task was better following the music than the silence condition but only for participants who heard Mozart. The two music selections also induced differential responding on the enjoyment, arousal and mood measures. Moreover, when such differences were held constant by statistical means, the Mozart effect disappeared. These findings provide compelling evidence that the Mozart effect is an artifact of arousal and mood.

Uusimmat

Suosituimmat