Amiksesta yliopistoon

Seuraa 
Viestejä13176
Liittynyt3.4.2005

Jos yrittää mennä Ammattikoulun papereilla yliopistoon. Niin heittääkö ne suoraan roskakoriin vai pääseekö amiksen papereilla valintakokeisiin. Jos siellä on jotain ahdasmielisiä patuja jotka heittää kaikki amisten hakemukset roskakoriin suoraan.

Kaikkiahan tiedetään että ahdamielisyyttä yliopistopiireissä on melkein yhtä paljon kuin uskonnoissakin.

Vai estääkö tälläisen käytöksen laki?.

Sivut

Kommentit (25)

Vierailija
tiäremiäs
Onko minkälaisia kokemuksia tai tietoa?, tai epäillyksiä.

Kai sinne pääsykokeisiin pääsee ja miksei sisäänkin jos pääsykokeet suorittaa menestyksekkäästi. Tunnen sitäpaitsi yhden hepun joka pääsi yliopistoon reittiä: Ammattikoulu -> AMK -> yliopisto.

Niin hän naureskeli rekisterissä näkyvälle tittelille tekn.yo kun ei kerran ole ylioppilas.

Vierailija

Helsingin yliopston sivulta:http://www.helsinki.fi/opiskelijaksi/hakukelpoiset_ryhmat.htm

Ammatillisen tutkinnon suorittaneet ei-ylioppilaat
Ammattikorkeakoulututkinnon, ammatillisen korkea-asteen tutkinnon, ammatillisen opistoasteen tutkinnon tai vähintään kolmivuotisen ammatillisen tutkinnon suorittaneilla on oikeus hakea kaikkiin tiedekuntiin. Jos hakijalla on sekä ylioppilastutkinto että ammatillinen tutkinto, hän pyrkii pääsääntöisesti ylioppilaiden kiintiössä. Tarkempia tietoja saat tiedekuntien opintotoimistoista.

Eli kolmivuotinen amis, ja voit hakea yliopistoon. Joudut käymään samat pääsykokeet kuin ylioppilaatkin. Lisäpisteitä ylioppilastutkinnon perusteella ei tietenkään tule. Jokin pieni kiintiö voi olla, jonka avulla amiksesta pääsemistä helpotetaan (en ole varma). Itse menin yliopistoon teknikon tutkinnon suoritettuani. En ole ylioppilas. Heittämällä sisään viidenneksi parhailla pisteillä (:ttu noi nykyajan ylioppilaat on tyhmiä tai sitten ne menee suoraan sisään L:n papereilla) Kannattaa tilata vanhoja pääsykoekysymyksiä ja vastauksia, tutustua pääsykoekirjallisuuteen ym. Jos pääsykokessa on esim. matikkaa, voit joutua opiskelemaan itse lisää jos et hallitse.

Se on ihan itestä kiinni. Oma kokemukseni matemattisluonnontieteelliseltä alalta on se, että yliopiston henkilökunta on harvinaisen sivistynyttä ja suvaitsevaista. Amiksessa on paljon enemmän typeryyttä ja suvaitsemattomuutta opettajien puolelta. Tosiasia on että ketään ei kiinnosta mitä koulua kävit jos vain pääsit yliopistoon sisään. Kaikki lähtevät samalta viivalta ja ovat täysin omillaan. Yliopistossa sinua kohdellaan aikuisena.

Vierailija
Deus Ex
tiäremiäs
Onko minkälaisia kokemuksia tai tietoa?, tai epäillyksiä.



Kai sinne pääsykokeisiin pääsee ja miksei sisäänkin jos pääsykokeet suorittaa menestyksekkäästi. Tunnen sitäpaitsi yhden hepun joka pääsi yliopistoon reittiä: Ammattikoulu -> AMK -> yliopisto.

Niin hän naureskeli rekisterissä näkyvälle tittelille tekn.yo kun ei kerran ole ylioppilas.

Kolleegani suoritusjärjestys oli amis, teknikko, insinööri, DI, tohtori. On
kaksi kuukautta nuorempi kuin minä ja väitteli kolme päivää minun
jälkeeni. Eläkkeelle jäänyt DI-tutkinnon aikainen proffani oli
myös käynyt saman pitkän linjan. Jälkimmäisellä oli kyllä vaikeuksia
kirjoittaa selkeää suomea. Tämä mahdollisesti yo-tutkinnon
puuttumisesta tai seniiliydestä johtuen. Kolleegallani taas oli
alkuun suuria ongelmia englannin kanssa. Väitöskirja kyllä opetti.

Ei kyllä ole aavistustakaan pääseekö yliopistoon amiksesta suoraan.

Neonomide
Seuraa 
Viestejä13269
Liittynyt23.6.2005
tiäremiäs
Jos yrittää mennä Ammattikoulun papereilla yliopistoon. Niin heittääkö ne suoraan roskakoriin vai pääseekö amiksen papereilla valintakokeisiin. Jos siellä on jotain ahdasmielisiä patuja jotka heittää kaikki amisten hakemukset roskakoriin suoraan.

Kaikkiahan tiedetään että ahdamielisyyttä yliopistopiireissä on melkein yhtä paljon kuin uskonnoissakin.


Yliopistoon pääsee hakemaan kyllä vaikka peruskoulupohjalta. Todennäköisesti alalla on jotain väliä hakemisen suhteen, mutta kysyin asiaa kerran yo-valtuuston jäseneltä joka sanoi että tällainen päätös on tehty jo aikoja sitten, kaikille koulutuksesta riippumatta tulee järjestää mahdollisuus päästä sisään.

Tunnen itse monta kaveria jotka eivät käyneet siis edes amista päivääkään ja pääsivät silti suoraan sisään ekalla kerralla pelkkien pääsykoepisteiden perusteella. Suoraan peruskoulusta. Ja pärjäävät hyvin, varmaankin siksi että motivaatio oli kunnossa alusta lähtien. Kannattanee valita ala, jolle ei ole kamalaa tunkua jottei ala masentaa pääsykokeessa kun sali on kuitenkin pullollaan ylioppilaita. Sitten voi halutessaan vaihtaa pääainetta mikä on helpompaa jos ko. yliopistossa on joustava opinto-oikeus. Kuten Joensuussa.

Ainakaan omalla alallani ei lukiosta paljoa ole hyötyä alan perustuntemuksen kannalta. Mitä nyt kirjoittamaan voi oppia, kun käy ne hikiset äidinkielen kielenhuoltokurssit sun muut hirvitykset. Myös englantia on hyvä osata kunnolla, kirjatenttejä ei moni viitsi kahlailla peruskoulupohjalta, etenkin jos se tuli käytyä 10-15 vuotta sitten. Englantiin törmää nimittäin alalla kuin alalla ja se on tieteellistä.

Mitä ahdasmielisyyteen tulee tiäremiäs, älä katso yliopistoinstituutiota eliittilaitoksena, jollainen se joskus oli. Nykyaikainen korkeakoulu ei tunne sellaista pelleilyä. Mitä ihmisten henkilökohtaisiin asenteisiin tulee, yliopistossa pätevät samat kirjoittamattomat säännöt kuin muuallakin. Kun yrittää parhaansa, tekee töitä tunnollisesti ja kunnioittaa muita siinä sivussa niin homma luonnistuu yhtä hyvin kuin missä tahansa muuallakin. Hirveissä remonttirytkyissä paskalta haisten en suosittele kulkemaan yliopistonkaan käytävillä.

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

Vierailija

Lukion käynnistä yliopistossa ei tietopohjan kannalta ole juuri merkitystä. Lukiossa sen sijaan kirjojen lukeminen (ainakin teoriassa) on melko suuressa osassa ja kouluttaa näin juuri sitä mitä yliopistossa eniten vaaditaan. Ammattikoulu-tutkinnot vaihtelevat laidasta laitaan: merkonomilla on (suunnilleen) samat taidot siinä mitä lukiolaisella, kun vaikka automekaanikko on keskittynyt enemmän käytäntöön.

Yliopistoon toki pääsee ihan kuka tahansa, kunhan vain valitsee vähemmän suositun paikan. Eläinlääkikset ja Helsingin oikikset kun unohtaa pois niin paikkoja on enemmän kuin halukkaita. Toki siitä että ala ei kiinnosta paljon ketään, voi päätellä että joku koira tähän haudattuna. Ja niin onkin.

Vierailija

Niikuin yllä jo on todettu, kyllä pääsee yliopistoon vaikka olisi vain peruskoulun käynyt, jos vaan on motivaatiota. Itsekin tunnen pelkästään omalta alaltani kolme tällaista, joista yksi FT.

Vierailija

Luulen, että ammattikoulusta suoraan yliopistoon pasauttaneen täytyy tehdä aika kovasti hommia pärjätäkseen. Esimerkiksi kieliopinnot ovat ammattikoulussa tietääkseni aika pienessä osassa, mutta yliopisto-opiskelijoiden oletetaan hallitsevan ainakin englanti hyvin. Mikäli ammattikoulusta tullut ei olisi oma aloitteisesti kieliä opiskellut niin saattaisi tulla äitiä ikävä, kun huomaisi olevansa pakollisella kurssilla joka luennoidaankin englanniksi

tiäremiäs
Seuraa 
Viestejä13176
Liittynyt3.4.2005
Neonomide
tiäremiäs
Jos yrittää mennä Ammattikoulun papereilla yliopistoon. Niin heittääkö ne suoraan roskakoriin vai pääseekö amiksen papereilla valintakokeisiin. Jos siellä on jotain ahdasmielisiä patuja jotka heittää kaikki amisten hakemukset roskakoriin suoraan.

Kaikkiahan tiedetään että ahdamielisyyttä yliopistopiireissä on melkein yhtä paljon kuin uskonnoissakin.


Yliopistoon pääsee hakemaan kyllä vaikka peruskoulupohjalta. Todennäköisesti alalla on jotain väliä hakemisen suhteen, mutta kysyin asiaa kerran yo-valtuuston jäseneltä joka sanoi että tällainen päätös on tehty jo aikoja sitten, kaikille koulutuksesta riippumatta tulee järjestää mahdollisuus päästä sisään.

Tunnen itse monta kaveria jotka eivät käyneet siis edes amista päivääkään ja pääsivät silti suoraan sisään ekalla kerralla pelkkien pääsykoepisteiden perusteella. Suoraan peruskoulusta. Ja pärjäävät hyvin, varmaankin siksi että motivaatio oli kunnossa alusta lähtien. Kannattanee valita ala, jolle ei ole kamalaa tunkua jottei ala masentaa pääsykokeessa kun sali on kuitenkin pullollaan ylioppilaita. Sitten voi halutessaan vaihtaa pääainetta mikä on helpompaa jos ko. yliopistossa on joustava opinto-oikeus. Kuten Joensuussa.

Ainakaan omalla alallani ei lukiosta paljoa ole hyötyä alan perustuntemuksen kannalta. Mitä nyt kirjoittamaan voi oppia, kun käy ne hikiset äidinkielen kielenhuoltokurssit sun muut hirvitykset. Myös englantia on hyvä osata kunnolla, kirjatenttejä ei moni viitsi kahlailla peruskoulupohjalta, etenkin jos se tuli käytyä 10-15 vuotta sitten. Englantiin törmää nimittäin alalla kuin alalla ja se on tieteellistä.

Mitä ahdasmielisyyteen tulee tiäremiäs, älä katso yliopistoinstituutiota eliittilaitoksena, jollainen se joskus oli. Nykyaikainen korkeakoulu ei tunne sellaista pelleilyä. Mitä ihmisten henkilökohtaisiin asenteisiin tulee, yliopistossa pätevät samat kirjoittamattomat säännöt kuin muuallakin. Kun yrittää parhaansa, tekee töitä tunnollisesti ja kunnioittaa muita siinä sivussa niin homma luonnistuu yhtä hyvin kuin missä tahansa muuallakin. Hirveissä remonttirytkyissä paskalta haisten en suosittele kulkemaan yliopistonkaan käytävillä.

Riippuu kuin osaa valintakokeissa, kirjat voi osata ulkoa tai opetella hyvin.

Vierailija
tiäremiäs

Riippuu kuin osaa valintakokeissa, kirjat voi osata ulkoa tai opetella hyvin.

Kirjat osataan ulkoa tai opetellaan todella hyvin, jos on takeetonta motivaatiota pyrkiä peruskoulusta sinne asti :p

Neonomide
Seuraa 
Viestejä13269
Liittynyt23.6.2005
tiäremiäs
Riippuu kuin osaa valintakokeissa, kirjat voi osata ulkoa tai opetella hyvin.

Kirjojen perusteemojen hallinta, termien sisäistäminen ja teosten pointtien aktiivis-passiivinen osaaminen on usein tärkeämpää kuin pilkuntarkka ulkoa opettelu. Mutta kuten sanottua, vaatimukset riippuvat alasta. Aina kannattaa kokeilla, akateeminen elämä on kevliä! (etenkin jos aloitti ennen syksyä 2005)

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

tiäremiäs
Seuraa 
Viestejä13176
Liittynyt3.4.2005
Neonomide
tiäremiäs
Riippuu kuin osaa valintakokeissa, kirjat voi osata ulkoa tai opetella hyvin.

Kirjojen perusteemojen hallinta, termien sisäistäminen ja teosten pointtien aktiivis-passiivinen osaaminen on usein tärkeämpää kuin pilkuntarkka ulkoa opettelu. Mutta kuten sanottua, vaatimukset riippuvat alasta. Aina kannattaa kokeilla, akateeminen elämä on kevliä! (etenkin jos aloitti ennen syksyä 2005)

Parempi on nykyään. monella on parempi motivaatio, kun ei voi koko elämää opiskella.

Nykyään kai rajotettu.

Neonomide
Seuraa 
Viestejä13269
Liittynyt23.6.2005

Kyllä, opintopistesysteemiin siirtyminen toi mukanaan myös opintoaikarajoitukset viime syksystä lähtien, uusille opiskelijoille. Tutkinto tulisi saada pakettiin kahdeksassa vuodessa, johon sisältyy parin vuoden poissaolevaksi ilmoittautumisen salliminen. Lisäksi kaikista tulee ensin kandidaatteja ennen maisterin tutkintoa. Jos aikoo opiskella ylimääräistä tietyn rajan jälkeen, täytyy kaivaa kuvetta. Asialla on negatiivisia ja positiivisia puolia, joita en ala itse setvimään ennen kuin näemme miten hommat kehittyy. Mitä todennäköisimmin humanististen alojen opiskelijat jäävät omaa ikäluokkaani heikommille kantimille, keksimääräinen opintoviikkomäärä humpan tutkintorakenteissa vaihtelee 250-300 opintoviikkoon, kun maisterin tutkintoon vaaditaan edelleen vanhalla systeemillä se 160 noppaa. Olikohan se niin että 180 noppaa vastaava opintopistemäärä on maksimi uusilla opiskelijoilla, jonka jälkeen pitää maksaa jotain 20 euroa per kurssi tai vastaavaa.

Tämä johtaa siis mielestäni väistämättä tason heikkenemiseen aloilla, joilla käytännön työelämä vaatii laajahkoa tutkintoa. Samalla ns. "putkitutkinnot" yleistyvät ja ihmiset karstoittuvat joko omille aloilleen yhä enemmän, ja erikoisempien ainevalintojen ottaminen johtaa herkemmin kortistokierteeseen valmistumisen jälkeen. Erikoistumisen hyvät ja huonot puolet tulevat entistä selvemmin esille, ihmiset eivät välttämättä tajua pilluakaan mitä viereisessä luentosalissa tapahtuu. Viimeiset "übermaisterit" valmistuvat siis ihan muutaman vuoden sisään, sitten seuraa pimeä keskiaika. Sanokaa minun sanoneen.

Tulee ihan mieleen 70-luvun opettajainkoulutusuudistus, joka johti opettajien tason romahdukseen. Suomessa on maailman suunnilleen parhaiten koulutettu korkeakoulutettu väestö, mutta nykysysteemin myötä sille voi sanoa heihei. Todellinen sivistyneistö alkaa taas tulla rikkaista perheistä, niinkuin ennen sotia.

Motivaatio on vähän kaksipiippuinen juttu. Vapaus voi turruttaa, tunnen monia sellaisia tapauksia. Mutta toisaalta parempi opintoohjaus olisi tuottanut parempia tuloksia, useissa aineissa ihmiset jätetään miltei heitteille. Neljäsosa korkeakouluun päässeistähän ei valmistu koskaan, saa nähdä mitä opintoaikarajaukset tähän vaikuttavat. Eivät uudistukset ihan helvetillisiä ole, mutta kannattaa suhtautua kriittisesti tutkintouudistuksen ylistäjiin. Todennäköisesti he ovat jo valmistuneita putkitutkintopellejä putkitutkintoaloilta, opintosaldo korkeintaan 170 ov.

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

tiäremiäs
Seuraa 
Viestejä13176
Liittynyt3.4.2005

Tässäkin on Uutinen joka koskee vähän samaa asiaa.

Kansainvälinen arviointi: Tohtorikoulutukseen voitaisiin harkita maksuja
Julkaistu 1.2.2006 00:27

Suomen tohtorikoulutusta arvioinut kansainvälinen työryhmä väläyttelee maksuja jatko-opiskelijoille, jotka eivät juuri edisty opinnoissaan.
Passiivisiksi osallistujiksi kutsutut tohtoriopiskelijat ovat arviointiryhmän mukaan suuri ongelma Suomessakin, sillä he vievät yliopistojen voimavaroja tuottamatta tutkintoa.
Amerikkalaisprofessori David D. Dillin johtamassa ja Korkeakoulujen arviointineuvoston nimeämässä ryhmässä oli jäseniä myös Tanskasta, Saksasta, Britanniasta ja Suomesta.
Arviointiryhmä mainitsee maksujen lisäksi muitakin keinoja "kuolleitten sielujen" häätämiseen.

Yliopistolla pitäisi olla mahdollisuus lopettaa jatko-opinnot tietyn määräajan kuten 3–7 vuoden jälkeen, mikäli tuloksia ei synny. Esimerkkejä mainitaan Tanskasta, Ranskasta, Hollannista, Norjasta, Britanniasta ja Yhdysvalloista.
Maksujen perinnästä tuore esimerkki tulee Itävallasta, jossa on Suomen tapaan ollut perinteisesti vapaa jatko-opintojen aloitusoikeus eikä mitään opintojen aikarajoituksia.
Arvioinnin johtoryhmän puheenjohtaja, vararehtori Hannele Niemi Helsingin yliopistosta ei pidä maksullisuutta ensisijaisena keinona kehittää tohtorikoulutusta. "Ei maksuista ole johtoryhmässä juuri keskustelu."

Niemi korostaa jatko-opiskelijaksi valikoinnin ja ohjauksen tehostamista. Hän muistuttaa myös, etteivät jatko-opiskelijat vie kovin paljon voimavaroja. "Tietysti menee ohjausresursseja, jos ei esimerkiksi viiteen vuoteen ole tehnyt mitään, ja sitten kaikki pitää aloittaa alusta tutkimussuunnitelmaa myöten."
Suomen ylioppilaskuntien liiton mukaan opiskeluaikojen rajaaminen tai lukukausimaksut eivät ratkaise jatko-opiskelijoiden suuren määrän aiheuttamia ongelmia.
SYL:n puheenjohtajan Ilkka Wennbergin mielestä opintojen ohjaus ja määrätietoinen suunnittelu lyhentäisivät opintoaikoja.
Jatko-opiskelijastatusta käytetään keinona hankkia täydennyskoulutusta, Wennberg myöntää. Siksi hänen mukaansa pitäisi panostaa valintoihin.
Suomessa valmistuu vuodessa noin 1 400 tohtoria, joista osa tulee erityisistä tutkijakouluista. Niitä alettiin perustaa 1995. Osa taas tohtoroituu perinteisemmin eli vähemmän ammattimaisesti väitöskirjaa tehden muun työn ohella.

Kansainvälinen arviointiryhmä suosittaa tutkijakoulujärjestelmän jatkamista, mutta ehdottaa sille kansainväliseen arviointiin perustuvia yhtenäisiä menettelyohjeita.
Myös tohtorikoulutuksen laadunvarmistukseen pitäisi ryhmän mukaan panostaa.
Mahdollisimman monelle tutkijakoululaiselle pitäisi työryhmän mukaan tarjota neljän vuoden rahoitus luomalla kansallisia tutkijantoimia.
Arvioinnin mukaan tohtorikoulutukset, joilla oli vahva johtaja sekä selkeästi määritelty tehtävä ja tarkoitus, toimivat myös tehokkaasti.

MARJUKKA LIITEN / Helsingin Sanomat
hs.online@sanoma.fi

http://www.nelonen.fi/uutiset/uutinen.a ... 5218582665

Vierailija

Pärjää täällä varmaan amiksesta tullutkin, kunhan motivaatio riittää lukion asioihin perehtymiseen omalla ajalla. Ihan turhan laitos sekään ei nimittäin ole.

Säästöjä tehdään nykyään kyllä vähän liikaa. Ymmärrän kyllä yliopistojen halun saada ikuiset opiskelijat pois resursseja kuluttamasta, mutta rajansa kaikella. Erityisesti ihmetyttää valtion halu "tuottaa" akateemisia ihmisiä kuin jostain tehtaasta juuri sinne, minkä teollisuuden alan pamput milläkin hetkellä valittavat koulutetun väen puutetta ja tulevia eläköitymisiä. Luovuudelle ei tunnu olevan sijaa, joten koko korkeakoulujärjestelmä voitaisiin pääpiirteissään purkaa Suomesta (AMK:t pystynevät tuottamaan näitä muurahaisia kustannustehokkaammin). Ihmettelevät vielä miksi koulutettu väki virtaa muihin maihin töihin. Patrioottisuus katosi ainakin meikäläisen arvoista siinä vaiheessa kun aloin ymmärtää politiikkaa ja käsitin maamme kohtelevan kansalaisiaan pelkkinä tahdottomina pelinappuloina, joita pyritään sijoittamaan omasta tahdostaan riippumatta toimiin, mitä eivät halua tehdä. Ehkäpä järkevää työllisyyspolitiikkaa, mutta elämän mielekkyyden merkityksen väheksymistä.

Pitää lopettaa paasaus tähän, koska muuten tee jäähtyy.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat