Koulujen pääsykokeet

Seuraa 
Viestejä846
Liittynyt30.9.2005

Monella meistä on kokemusta koulujen pääsykokeista. Olivatko sinun pääsykokeesi hyvät? Testasivatko ne mielestäsi kykyjä, joita alallasi tarvitaan? Parannusehdotuksia?

Sivut

Kommentit (19)

Vierailija

Moniin kouluihin voisi mielestäni pitää pääsykokeissa vähintään puolentunnin keskustelutuokion hakevan ja jonkun koulun opettajan kanssa. Keskustelemalla saa ihmisestä ja hänen motivaatiostaan koulutusta kohtaan huomattavasti enemmän irti kuin testaamalla esim matemaattista lahjakkuutta.
Olen itse ollut neljästi pääsykokeissa kouluihin lukion jälkeen ja jokakerta olen tullut valituksi.

Vierailija

Kauppakorkea, lääkis ja oikis ovat suosittuja paikkoja joihin hakee joka vuosi moninkertaisesti enemmän ihmisiä kuin mitä sisälle pääsee. Kaikkiin hakumenettely on (käsittääkseni) oikeastaan täsmälleen samanlainen: kirjat, joita luetaan vaikeaan pääsykokeeseen ja yo-tutkinnosta alkupisteet. Suurin osa pääsee yhteispisteillä ja loput pelkän valintakokeen perusteella. Ainoastaan Turun Kauppakorkeaan pääsee käsittääkseni osa pelkästään kielitaidon perusteella.

Haastattelut puuttuvat: ne ovat täysin turhia. Valintahaastattelussa mennään vetämään joku 5-10 minuutin lavasetti, jossa valehdellaan todennäköisesti suunnilleen yhtä paljon kuin koko aikaisemmassa elämässä yhteensä. Luokanopettajan koulutuksen valinnassahan sellainen on ja voit käydä ostamassa valmennuskursseilta "suullisen ilmaisun kurssin", joka sisältää yksityiskohtaiset tiedot siitä mitä sinun pitää sanoa ja mitä sinun ei pidä sanoa haastattelussa. Mitäköhän tämä sitten mittaa?

Ainakin oikiksessa ja lääkiksessä keskeyttämisprosentit ovat lähellä nollaa, että hyvin kokeet toimivat. Kuappakorkeasta en tiedä, mutta eiköhän hyvin vedä sekin.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä23104
Liittynyt16.3.2005
Cosmic-Fairy
Moniin kouluihin voisi mielestäni pitää pääsykokeissa vähintään puolentunnin keskustelutuokion hakevan ja jonkun koulun opettajan kanssa. Keskustelemalla saa ihmisestä ja hänen motivaatiostaan koulutusta kohtaan huomattavasti enemmän irti kuin testaamalla esim matemaattista lahjakkuutta.
Olen itse ollut neljästi pääsykokeissa kouluihin lukion jälkeen ja jokakerta olen tullut valituksi.

Motivaatiosta keskustelu ei kerro mitään. Sen sijaan se mittaa ihmisen kykyä myydä itseään, toisin sanoen valehdella vakuuttavasti. Se suosii sosiaalisesti taitavia "hyvä jätkä" -tyyppejä. Keskustelun arviointi on myös täysin subjketivinen asia, mikä on oikeusturvan kannalta huono asia.

Tietysti on aloja, joissa tuollainen voisi ollakin pätevä valintaperuste. Kaupalliset alat, lakitiede ja vaikka lääkärin työ on enemmän tai vähemmän ihmisen vakuuttamista uskomaan itseään. Nykyisenlainen suuren kirjallisen aineiston ulkolukukykyä mittaava koe tuskin valitsee suosituille aloille sitä parasta ainesta.

Sen sijaan aloilla, jotka eivät ole niin asiakas- tai ihmiskeskeisiä tuollaisen ihmistyypin nykyistä suurempi suosiminen ei olisi minusta mielekästä. Työhön valinta haastattelujen perusteella antaa taitaville kauppamiehille jo nyt mahdollisuuden mihin tahansa, vaikka heillä olisi myydä pelkkää ilmaa. Nyt sentään epäsosiaalisempikin voi päästä johonkin hommiin, kun vain suorittaa koulunsa kunnialla. Jos heidät raakattaisiin syrjäytyjiksi jo nuorina, ei se palvelisi yhteiskuntaa eikä ketään sen jäseniä.

Vierailija
Tietysti on aloja, joissa tuollainen voisi ollakin pätevä valintaperuste. Kaupalliset alat, lakitiede ja vaikka lääkärin työ on enemmän tai vähemmän ihmisen vakuuttamista uskomaan itseään. Nykyisenlainen suuren kirjallisen aineiston ulkolukukykyä mittaava koe tuskin valitsee suosituille aloille sitä parasta ainesta.

Eikö sitten ole omituista että juuri nuo alat ovat valinneet jättää haastettelut pois? Ja se nimenomaan on tietoinen päätös, jonka valintakoelautakunnat ovat tehneet. Perusteina se että haastattelusta saatava hyöty on vähintäänkin kyseenalainen, toisaalta se yksipuolistaa hakijajuokkoa ja hankkii sisään paskanjauhajia jotka vakuuttelevat motivaatiota sen käytännöllisen osoittamisen sijaan. Noin lääketieteen valintakoelautakunnan puheenjohtaja eräässä haastattelussa vähän aikaa sitten totesi. Nykyisestä systeemistä totesi suunnilleen näin:"haluamme parhaat ja ahkerimmat, ne myös saamme."

Neutroni
Seuraa 
Viestejä23104
Liittynyt16.3.2005
Rollerball

Eikö sitten ole omituista että juuri nuo alat ovat valinneet jättää haastettelut pois? Ja se nimenomaan on tietoinen päätös, jonka valintakoelautakunnat ovat tehneet. Perusteina se että haastattelusta saatava hyöty on vähintäänkin kyseenalainen, toisaalta se yksipuolistaa hakijajuokkoa ja hankkii sisään paskanjauhajia jotka vakuuttelevat motivaatiota sen käytännöllisen osoittamisen sijaan.



Tuo on kyllä totta. Arvelinkin vain, että noilla aloilla tuollaisesta valinnasta voisi olla jotankin hyötyä. Mutta ilmeisesti niilläkin siitä on enemmän haittaa kuin hyötyä.


Noin lääketieteen valintakoelautakunnan puheenjohtaja eräässä haastattelussa vähän aikaa sitten totesi. Nykyisestä systeemistä totesi suunnilleen näin:"haluamme parhaat ja ahkerimmat, ne myös saamme."

Koulun kannalta tuo toimii. Lääketieteelliseen saadaan ulkolukukoneita, ja opiskelu on tappotahtista ulkolukua. Tiukka kuri ja nöyrät työnarkomaanit takaavat, ettei koulutus veny tai koulua keskeytetä.

Mutta miten tuo vastaa työelämän vaatimuksia, onkin kokonaan toinen asia. Käsittääkseni lääkäreillä koulutettujen ihmisten kato työvoimasta on hyvin suuri, ottaen huomioon että alalla pääsee töihin täysin varmasti. Lääkärit hankkivat paljon lapsia, pitävät pitkiä äitiyslomia ja niin edelleen. Tämä paljolti siksi, että itse työ on heille kova shokki.

Sen sijaan, että siellä pystyisi pätemään ulkoa osatulla tiedolla, pitäisikin yhtäkkiä osata vuorovaikuttaa ihmisten kanssa. Noin viisi vuotta valmistumisesta tuntuu jokainen lääkäri vain kiroavan työnsä surkeutta ja alanvalintansa vääryyttä.

Ja sama näkyy myös potilaille. Asiakaspalvelusta ymmärtäviä lääkäreitä on harvassa, enimmäkseen he eivät osaa pitää salassa sitä toisasiaa, ettei potilaan hyvinvointi tai paraneminen kiinnosta heitä hiukkaakaan kuin korkeintaan pakollisena työsuorituksena.

Vierailija

Yläasteelle oli pääsykoe matemaattiselle luokalle, Meitä oli "jengistä" neljä pyrkimässä ja kaikkein "lahjattomin" matematiikassa pääsi kys. linjalle. Tämän jälkeen arkkitehdiksi aikoneen kaverini matematiikkalijaluokalla täyttämistä matematiikan kokeista tuli hyvin heikkoja arvosanoja, ja lukiossa sama oppilas menestyi niin huonosti matematiikassa, että jätti kymmenenvuotisen arkkitehtiopintohaaveensa käytännössä täysin pois korkeakoulu/yliopistohauista, vaikka oli kuvataiteellisesti harjaantunut ja todella harrastunut ja mm. käynyt arkkitehtikoulussa pienempänä.

Vierailija

"Koulun kannalta tuo toimii. Lääketieteelliseen saadaan ulkolukukoneita, ja opiskelu on tappotahtista ulkolukua. Tiukka kuri ja nöyrät työnarkomaanit takaavat, ettei koulutus veny tai koulua keskeytetä. "

Tuo sopisi ennemminkin kyllä oikikseen. Siellä käsittääkseni on joskus sellaisiakin tehtäviä, että valintakoekirjasta on lainattu teksti, josta on poistettu sanoja ja ne pitää täydentää. Joka on aika kova temppu, koska (käsittääkseni) oikiksen valintakoekirjat ilmoitetaan n. 1-2 kk ennen koetta ja alue on hyvin laaja. Joka tapauksessa ulkolukuhirmut pääsevät sisään, jonka mielekkyys on tietysti kyseenalaista. Kuitenkin tarinat mitä olen oikiksesta kuullut, kyllä antavat oikeutusta tuollaiselle käytännölle, mielekäs tai ei.

Lääkiksessähän nyt on vain yksi kirja, käytännössä sama joka vuosi ja siitä käytetään todella laajasti (jopa tarpeettoman laajasti) sovellettua luonnontieteellistä osaamista.

Vierailija

Yleensähän nuo kovimmat korkeakoulupaikat täyttyvät valmennuskurssilaisista, jotka ovat saaneet ammattimaista avustusta motivaation, lukutekniikan ja lukemisen kohdalle paksulla rahalla.

Vierailija

Hain itse heti lukion jälkeen opiskelemaan teollista muotoilua. Hakijoita oli muistaakseni noin 500 ja sisään otettiin 15. Valmistuin kyseisestä koulusta maisteriksi ja hain opiskelemaan visuaalista journalismia Tampereen yliopistoon. Tiedotusopin ja kuvajournalismin opiskelijat valittiin samassa kokeessa, hakijoita oli yhteensä 641, joista kuvajournalismin linjalle haki 115. Sisään otettiin 6 plus 34 varsinaisen tiedotusopin linjalle. Kokeet olivat mielestäni helpot, mutta tiedän ihmisiä jotka ovat hakeneet neljäkin kertaa sisään pääsemättä. Sama päti muotoilunkin suhteen, eli monet hakevat ja hakevat eivätkä koskaan pääse sisälle. Kyseisille aloille ei järjestetä preppauskursseja, koska taiteellista lahjakkuutta ei voi opettaa. Mielestäni siis ainakin tämänkaltaisilla aloilla pääsykokeet toimivat hyvin. Joko olet sovelias tai et, ulkoaopettelu ei auta, ja koska haastateluja ei ole niin valehtelukaan ei auta.

Edit. vertailun vuoksi Tampereen lääketieteelliseen haki vuonna 2005 772 henkilöä (joista kokeeseen osallistui 593) ja aloituspaikkoja oli 105. Luokanopettajakoulutukseen haki ensisijaisesti 555 henkilöä, joista kokeeseen meni 304 - hyväksyttyjä oli 68.

Vierailija

No taidealat ja psykologiahan ovat kuuluisia siitä että hakijamäärät ovat suuret, hakijoiden taso onkin sitten aivan jämäluokkaa. Valehtelee paljon kun katselee vain sisäänpääsyprosentteja. Kovat koevaatimukset hätistävät onnenonkijat menemään.

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä että kamalin paikka hakea tässä maassa on Helsingin eläinlääketieteellinen. Oikeastaan kaikki muut paikat ovat enemmän tai vähemmän inhimillisesti saavutettavissa.

Vierailija
Rollerball
No taidealat ja psykologiahan ovat kuuluisia siitä että hakijamäärät ovat suuret, hakijoiden taso onkin sitten aivan jämäluokkaa... Kovat koevaatimukset hätistävät onnenonkijat menemään.

Siis kovat koevaatimukset karistavat onnenonkijat mutta silti hakijat ovat jämäluokkaa? Aikamoinen paradoksi, sitäpaitsi esimerkiksi TAIK:iin hakevat eivät ole jämiä, vaan yleensä ihmisiä jotka ovat todella hyviä siinä mitä tekevät, haluavat todella opiskelemaan hyvään kouluun ja panostavat pääsykokeisiin (opiskelin itse siinä toisessa taideyliopistossa). Samoin on asia tiedotusopin kanssa - ei tänne pääse jos hakee ihan huvikseen, toisin kuin vaikkapa ammattikorkeakoulujen vastaaville linjoille. Toisaalta itselläni taisi olla aika paljon tsäkää mukana, kun en lukenut kuin toisen pääsykoekirjan kunnolla ja toisen jätin silmäilyn varaan - tai sitten olen vain niin helvetin lahjakas

Vierailija
Desi
sitäpaitsi esimerkiksi TAIK:iin hakevat eivät ole jämiä, vaan yleensä ihmisiä jotka ovat todella hyviä siinä mitä tekevät, haluavat todella opiskelemaan hyvään kouluun ja panostavat pääsykokeisiin (opiskelin itse siinä toisessa taideyliopistossa).

Niin ovat, anteeksi huono provo. Paska aamu.

Vierailija
Rollerball
Niin ovat, anteeksi huono provo. Paska aamu.

Ei se mitään, niin oli itsellänikin. Heräsin nimittäin täysi flunssa päällä ja illalla pitäisi mennä baariin juomaan

Vierailija
Rollerball
Kauppakorkea, lääkis ja oikis ovat suosittuja paikkoja joihin hakee joka vuosi moninkertaisesti enemmän ihmisiä kuin mitä sisälle pääsee. Kaikkiin hakumenettely on (käsittääkseni) oikeastaan täsmälleen samanlainen: kirjat, joita luetaan vaikeaan pääsykokeeseen ja yo-tutkinnosta alkupisteet. Suurin osa pääsee yhteispisteillä ja loput pelkän valintakokeen perusteella. Ainoastaan Turun Kauppakorkeaan pääsee käsittääkseni osa pelkästään kielitaidon perusteella.

Haluan vain korjata väärän luulon. Turun kauppakorkeakouluun EI pääse vain kielitaidon perusteella. TuKKK:n valintamenttelyissä on olemassa monta linjaa. Kansainvälisen liiketoiminnan linjassa on valintamenettelyinä sekä haastattelut, että valintakoe. Haastatteluihin pääsee yo todistuspisteiden perusteella. Haastattelussa on kaksi osaa 1. parihaastattelu, jossa keskustellaan ajakohtaisista talousaiheista valitsemalla kielellä (esim. englanti, ranska, saksa, espanja) ja juuri tässä vaiheessa on kielitaito tärkeä. Mutta myös tässä haastattelussa on tärkeää asian tietämys. Toisena osana on ryhmähaastattelu, jossa keskustellaan ryhmässä suomeksi ajankohtaisista liike-elämän asioista. Nämä ovat todella olennaisia haastatteluita, koska asioista tietämötän/sillainen joka ei ole kiinnostunut ei voi olla TuKKK:n kv linjan opiskelija. En ole juuri varma mitä suoranaisesti näillä haastatteluilla mitataan, mutta eiköhän OIKEA tieto löydy TuKKK:n nettisivuilta.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat