Kieliseura

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Ilmoittauduin äskettäin (aikatauluni mukaan) kirjallisuusseuraan. Samaisesta jutustelusta bongasin tämmöisen katkelman:

49
otttaisimme huomioon sitten kommenteissamme myös suomen kielen perussäännöt.

Kommenteissa on ihan hyvä ottaa tuo huomioon, mutta mitä jos olisi sen lisäksi ihan oma keskustelunsa kielestä? Mitään rajausta ei ole: kieliasia kuin kieliasia kelpaa jutunjuureksi.

Minulle kieli on paitsi jossain määrin ammatti myös erityisen intohimon ja kiinnostuksen kohde. Kirjahyllystäni löytyy jos jonkinlaista sanakirjaa ja kieliopasta, kielen teoriaa ja käytäntöäkin kaunokirjallisuuden muodossa.

Oman kielenkäyttöni koen usein kovin tylsäksi ja värittömäksi.

Onko jollakulla kielen päällä asiaa kielestä?

Sivut

Kommentit (27)

Vierailija

No juu.
Läheinen aihe; otetaanpa yksi esimerkki tähän alkuun:

Luen aika paljon teknisiä raportteja, opinnäytetöitäkin, myös tarkastusmielessä, ennen kuin niitä päästetään julki. Jatkuvasti törmää anglismeihin, joita sitten koettaa perata. Kuinka esim. korjata kunnolliselle suomen kielelle ilmaisu tyyppiä "aine on X-rikas", kun tarkoitetaan, että aineessa on komponenttia x tavallista enemmän? Kerranhan voi sanoa jälkimmäisellä tavalla, mutta kun asia pitää toistaa noin 50 kertaa 20-sivuisessa tekstissä, pitäisi olla esittää lyhyempi ilmaisu. Niin, ja kun kyse on teknisestä tekstistä, asia täytyy ilmaista täsmällisesti ja oikein, ja todellakin sen voi joutua toistamaan noinkin monesti -- kaunokirjallisuudesta ei nyt ole kysymys.

Vierailija

Eräällä mäkihyppyselostajalla on toistuva virhe selostuksessaan. Hän sanoo: Ahonen liitää pitkälle... YLI sataankolmeenkymmeneen metriin! Ja kun minä kiroilen, niin luullaan, että kiroilen Ahoselle.

Ding Ding
Seuraa 
Viestejä9031
Liittynyt16.3.2005

Minä olen aina ollut kiinnostunut kirjoitusjärjestelmistä. Niistä olisi hauska keskustella joskus.

Luin englantia yliopistossa pääaineenani, joten englannin kieltä käsittelevät keskustelut käyvät myös minulle.

Kieliaiheet ovat täällä olleet aika harvinaisia. Ehkä ne kuuluvat muihin tiedeaiheisiin ennemmin kuin tähän H&K&Y -ketjuun. Keksi harvinainen etunimi -ketju oli aika suosittu, joten tilausta olisi ainakin kevyemmille kielikeskusteluille.

Vierailija
Vaikea sanoa

Minulle kieli on paitsi jossain määrin ammatti myös erityisen intohimon ja kiinnostuksen kohde. Kirjahyllystäni löytyy jos jonkinlaista sanakirjaa ja kieliopasta, kielen teoriaa ja käytäntöäkin kaunokirjallisuuden muodossa.

Ei hullumpi kiinnostuksen kohde.

Valitettavasti kieli kiehtoo myös tieteellistä prosessia vähän tuntevia, mutta samanaikaisesti vilkkaalla mielikuvituksella ja kaavamaisella ajattelulla varustettuja sieluja. Vain rotu- ja kansallisuuskysymyksistä sekä ihmisen ja maailman alkuperään liittyvissä asioissa on tuotettu enemmän mukatieteellistä huttua kuin kielen kysymyksissä.

Vierailija

Yksi meteorologi, se Anne, tekee minut hulluksi.

Käyttää niin paljon diminutiivejä sun muita sievisstyssanoja ("parinkymmen asteen maissa") että nuttura iskee kipinää. Niinkuin i-pisteet olisivat pikkuisia sydämiä ja j:n koukut veikeitä kiemuroita.

Hampaita vihloo

Vierailija

Patsea ärsyttäville x-rikkaille teknisissä teksteissä on vaikea tehdä mitään niin kauan, kun tekniikan kieli noita yksinomaisesti viljelee. Tulee donquijotemainen olo, jos yrittää johonkin yhteen tekstiin muuttaa nuo ilmaukset suomalaisemmiksi. Jokin hapekas voisi olla helppo vastine, mutta noita x-rikkaita voi olla todella hankala korvata lyhyellä ilmauksella. Siitä, onko pidempi vaihtoehto yhtään vähemmän täsmällinen, voi olla monta mieltä.

Crash
Valitettavasti kieli kiehtoo myös tieteellistä prosessia vähän tuntevia, mutta samanaikaisesti vilkkaalla mielikuvituksella ja kaavamaisella ajattelulla varustettuja sieluja. Vain rotu- ja kansallisuuskysymyksistä sekä ihmisen ja maailman alkuperään liittyvissä asioissa on tuotettu enemmän mukatieteellistä huttua kuin kielen kysymyksissä.

Minusta on positiivista, että kieli kiehtoo myös tieteellistä prosessia vähän tuntevia ihmisiä. Kieli kuitenkin kuuluu kaikille ihmisille siitä riippumatta, suhtautuvatko he siihen (myös) tieteellisesti vai eivät. Uteliaisuus ja kiinnostus ovat hyviä asioita, ja olisi mukavaa, jos vielä useampi olisi kiinnostunut kielestä. Yleisempi tuntuu olevan asenne, että kielellä ei ole mitään väliä.

Toisekseen minulle tulee mieleen, että vilkkaalla mielikuvituksella varustettu sielu ja kaavamaisella ajattelulla varustettu sielu eivät helposti istu samaan persoonaan...

Millaiseen mukatieteelliseen huttuun olet törmännyt?

Vierailija
Crash
http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtopic.php?t=3085[/quote]

Heh, joo. Lueskelin tuota puoli minuuttia, sitten riitti... Onneksi ihmisellä on valinnan vapaus. Voi jättää lukematta.

Mummon juttuun tekee mieli kommentoida, että ehken minäkään meteorologina uskaltaisi sanoa, että huomenna on pakkasta täsmälleen kaksikymmentä astetta. Kun sievistelee ennustusfaktan noin epämääräiseksi, ei ainakaan ole kovin pahasti väärässä. Parikymmentä voi tarkoittaa yhtä hyvin 15:ttä kuin 24:ää astetta. Luultavasti se parikymmentä tasan kahdenkymmenen sijaan riittäisi. Mutta huonomminkin voisi olla. Jospa seuraavalla kerralla Anne jo ennustaa huomisen lämpötilan olevan ehkä noin suurinpiirtein parinkymmenen asteen tienoilla...

Sain karmean ehkä-ähkyn ja kävin häivyttämässä tautofoniaa...

Vierailija

Jotkut lyövät itseään puunoksilla pienessä, kuumassa huoneessa, minä katselen kakkosen talvisäätä. Kummastakin tulee terve puna pintaan.

Jukopliut: joko parikymmentä astetta tai kahdenkymmen asteen tienoilla/maissa/nurkilla.

Suurmasokistit ottavat ennusteen nauhalle ja laskevat kaikki konditsionaalit, söpöilysanat ja näyttäämahtat. Voipi loppua sormet itteltä ja naapureilta kesken. Minulta happi.

Vierailija

Voiskohan niille antaa palautetta? Meteorologeille on täsmälleen selvää, mikä on navakkaa tuulta ja mikä kohtalaista, mikä kovaa ja milloin on myrsky. Ovat niin kovin tarkkoja termeissään. Sitten toisinaan tarkkuus häviää epämääräisyyksien mössöön, ja Mummo vaihtaa väriä.

Vierailija

No, kunhan en ala sinistymään.. Keksin tuolle vitsaukselle nimen:

Amelioratiivinen dimunutiivirutto

Ps. Okke, minulla on vaikea oikeakielisyysoireyhtymä. Mukulat aikoinaan vinoilivat, että Äitee antaa ajaa pään klaniksi, tuoda poika-/tyttöystäviä yöksi, mutta pomppaa ilmaan jos " rupeaa tehdä" jotain. Paljon pahantekoa sai anteeksi, kunhan käytti vivahteikasta kieltä.

Vierailija
patse
No juu.
Läheinen aihe; otetaanpa yksi esimerkki tähän alkuun:

Luen aika paljon teknisiä raportteja, opinnäytetöitäkin, myös tarkastusmielessä, ennen kuin niitä päästetään julki. Jatkuvasti törmää anglismeihin, joita sitten koettaa perata. Kuinka esim. korjata kunnolliselle suomen kielelle ilmaisu tyyppiä "aine on X-rikas", kun tarkoitetaan, että aineessa on komponenttia x tavallista enemmän? Kerranhan voi sanoa jälkimmäisellä tavalla, mutta kun asia pitää toistaa noin 50 kertaa 20-sivuisessa tekstissä, pitäisi olla esittää lyhyempi ilmaisu. Niin, ja kun kyse on teknisestä tekstistä, asia täytyy ilmaista täsmällisesti ja oikein, ja todellakin sen voi joutua toistamaan noinkin monesti -- kaunokirjallisuudesta ei nyt ole kysymys.

Suomenkieltä kirjoitettaessa pitää tietää mikä x on ja tehdä siitä eri muunnelmia johon suomi taipuu oikein hyvin: paljon x:ää, suuri x-pitoisuus, x:n osuus ylittää jne. Rikas-sanan käyttö 50 kertaa 20-sivuisessa tekstissä on merkki henkisestä rajoittuneisuudesta ja opinnäytetyön ohjaajan tulee ryhtyä tarpeellisiin toimiin.

Vierailija

On romanttista sanoa: "Sinun silmäsi ovat isot ja hellät!" Mutta viestin sisältö on toinen jos sanomme: "Sinun jalkasi ovat isot ja hellät!"
Pienikin nyanssiero kommentissa ja lopputulos on toisenlainen.
Suomen kieli on rikas ja moninainen

Vierailija

Eppu Normaali -yhtyeen Martti Syrjä on rocklyyrikko, jonka teksteistä nautin. Martti on perinyt vanhemmiltaan kyvyn käsitellä kieltä uskomattomalla tavalla. Hänen äitinsä Kirsi Kunnas on varmaan riimitetllyt lorunsa ensin pojilleen, sitten ne on pantu paperille kakkien suomalaisten lasten iloksi. Kirsi Kunnaksen lorut vievät mennessään.

Yksi kuvaavimmista Martti Syrjän riimeistä on tämä:
Festivaaliportilla,
pyrki housuun tortilla.

Rupinen riimi, mutta se fiilis. Ollaan menossa kauan odotetuille musiikkifestareille mukavan porukan kanssa. Festivaaliportilla, juuri kun pitäisi mennä sisään, yllättää kauhea hätä. Yhtään Bajamajaa ei ole näkyvissä.

Rupisuus on usein houkuttelevampaa kuin siloiteltu kauneus.

Vierailija

Hyväksytäänkö runot tänne ketjuun?

Kirjoitan tänne pienen runon

Olen yksin, yksinäisesti
En sovi minnekään, en halua
Korjata enää mitään
Sillä korttitaloni sortuu aina
Viimeiseen korttiin
Eikä tunnelin päässä näy valoa

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat