Tekniikka ja energia: Eri energiantuotanto tapojen hyötysuhteet?

Eri energiantuotanto tapojen hyötysuhteet?

Kun toisella puolen maailmaa pumpataan meren pohjasta öljyä joka lopulta päätyy autojemme tankkeihin, paljonko tankkiin päätyvästä energiasta on kulunut polttoaineen jalostamiseen ja logistiikkaan jne.?

Kun pelloilla viljellään biopolttoaineeksi esim. rapsia, paljonko kuluttajalle päätynyttä polttoainelitraa kohden kuluu polttoainetta itse tuotantoon?

Entäpä muut energiantuotantomuodot, kuten kivihiilen sähkö tai turpeen lämpö?

[quote author="vihertaapero" time="05.10.2012 klo 20:13"]

Kun toisella puolen maailmaa pumpataan meren pohjasta öljyä joka lopulta päätyy autojemme tankkeihin, paljonko tankkiin päätyvästä energiasta on kulunut polttoaineen jalostamiseen ja logistiikkaan jne.?

Kun pelloilla viljellään biopolttoaineeksi esim. rapsia, paljonko kuluttajalle päätynyttä polttoainelitraa kohden kuluu polttoainetta itse tuotantoon?

Entäpä muut energiantuotantomuodot, kuten kivihiilen sähkö tai turpeen lämpö?

[/quote]

Konsta: ...joten jäähdytysvesi on varmasti erittäin korkeaktiivista.
Brainwashed: En tosiaankaan pidä itseäni minään asiantuntijana...

Re: Eri energiantuotanto tapojen hyötysuhteet?

Tuossa on raaka-aineen taloudellinen vaikutus ja ympäristövaikutus. Sitten keskellä on muutamia aktiviteetteja, mutta näitä on enemmän lopputuotteiden valmistusketjuissa. Helsinki pitää omaa energian tuotannon hyötysuhdetta hyvänä verrattuna vaikkapa Tukholmaan, ja siellä ajatellaan päinvastoin. Saatte arvata kummalla on enemmän housut kuralla.

http://ars.els-cdn.com/content/image/1- ... 55-gr2.jpg

[quote author="Diam" time="05.10.2012 klo 22:51"]

Tuossa on raaka-aineen taloudellinen vaikutus ja ympäristövaikutus. Sitten keskellä on muutamia aktiviteetteja, mutta näitä on enemmän lopputuotteiden valmistusketjuissa. Helsinki pitää omaa energian tuotannon hyötysuhdetta hyvänä verrattuna vaikkapa Tukholmaan, ja siellä ajatellaan päinvastoin. Saatte arvata kummalla on enemmän housut kuralla.

http://ars.els-cdn.com/content/image/1- ... 55-gr2.jpg

[/quote]

Mies kysyi kaiulta: Ostanko Nuhvin vai Majorin? ja kaiku vastasi: VAI MAJORIN!

Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Re: Eri energiantuotanto tapojen hyötysuhteet?

Kun toisella puolen maailmaa pumpataan meren pohjasta öljyä joka lopulta päätyy autojemme tankkeihin, paljonko tankkiin päätyvästä energiasta on kulunut polttoaineen jalostamiseen ja logistiikkaan jne.?

Tämä noudattaa kysynnän ja tarjonnan logiikkaa, eli öljyä kuluu oleellisesti vähemmän kuin sitä saadaan ylös. Arvaisin että nykyisillä markkinahinnoilla kymmentä barrelia kohden kannattaa tuhlata enintään yksi barreli öljyä, koska logistiikka ja öljyn jalostus polttoaineeksikin maksaa. Saudi-Arabiassa ja muualla missä on öljy on helposti saatavilla, niin yhdellä öljybarrelilla saadaan luokkaa sata barrelia öljyä.

Kun pelloilla viljellään biopolttoaineeksi esim. rapsia, paljonko kuluttajalle päätynyttä polttoainelitraa kohden kuluu polttoainetta itse tuotantoon?

Tämä noudattaa maataloustukien logiikkaa, eli luultavaa on, että maatalouskoneet, lannoitteet, logistiikki ja jalostus kuluttaa enemmän fossiilista öljyä kuin saadaan biodieseliä. Tämä siitä huolimatta että laskuista jätetään kokonaan huomioitta, että jos rapsipellon sijaan paikalla kasvaisi vanhaa metsää, niin se sitoisi hiiltä 200-500 tonnia hehtaarille. Rapsin hehtaarituotto on tyyliin enintään yksi hiili-tonni biodieseliä vuodessa, joten jotta rapsin viljely kompensoisi tuhotusta metsästä vapautuneen hiilen, niin rapsia pitäisi viljellä 500 vuotta olettaen ettei tuotanto kuluttaisi lainkaan fossiilista polttoainetta.

Tähän pitää vielä lisätä pintamaan eroosion vaikutus, joka laskee hedelmällisyyttä ja siten lisää lannoitteiden tarvetta ja aiheuttaa voimakasta ympäristön saastumista (maatalous on suurin ympäristön saastuttaja). Toistaiseksi ainoastaan Brasilian sokeriruokoon perustuva bioetanoli pääsee nimellisesti positiiviseen hiilitaseeseen mutta tämäkin vain siinä tapauksessa, että jätetään huomiotta, että vaikka sokeriruokoa viljellään ruohikkotasangoilla, niin se ajaa muuta maanviljelyä alueille, jotka tuhoavat sademetsiä. Tästä johtuen vaikka brasiliassa olisi yllin kyllin hedelmällistä viljelysmaata ruohikkotasangoilla, niin maatalous on edelleen suurin sademetsien tuhoaja. Tämä pitkälti siis siitä syystä, että massiivinen bioetanolin tuotanto ajaa vähemmän kannattavaa maataloutta ja lihakarjan kasvatusta sademetsistä raivatuille kaskipelloille.

Johtuen mm. tästä hirvittävästä hiilitaseesta, EU on onneksi tullut järkiinsä ja on poistamassa muutaman vuoden viiveellä biopolttoaineiden viljelyn maataloustuet sekä luopunut tavoitteista korvata fossiilisia biopolttoaineilla.

[quote author="Puuhevonen" time="06.10.2012 klo 11:05"]

[quote author="vihertaapero"]Kun toisella puolen maailmaa pumpataan meren pohjasta öljyä joka lopulta päätyy autojemme tankkeihin, paljonko tankkiin päätyvästä energiasta on kulunut polttoaineen jalostamiseen ja logistiikkaan jne.?[/quote]
Tämä noudattaa kysynnän ja tarjonnan logiikkaa, eli öljyä kuluu oleellisesti vähemmän kuin sitä saadaan ylös. Arvaisin että nykyisillä markkinahinnoilla kymmentä barrelia kohden kannattaa tuhlata enintään yksi barreli öljyä, koska logistiikka ja öljyn jalostus polttoaineeksikin maksaa. Saudi-Arabiassa ja muualla missä on öljy on helposti saatavilla, niin yhdellä öljybarrelilla saadaan luokkaa sata barrelia öljyä.

[quote author=""] Kun pelloilla viljellään biopolttoaineeksi esim. rapsia, paljonko kuluttajalle päätynyttä polttoainelitraa kohden kuluu polttoainetta itse tuotantoon?[/quote]
Tämä noudattaa maataloustukien logiikkaa, eli luultavaa on, että maatalouskoneet, lannoitteet, logistiikki ja jalostus kuluttaa enemmän fossiilista öljyä kuin saadaan biodieseliä. Tämä siitä huolimatta että laskuista jätetään kokonaan huomioitta, että jos rapsipellon sijaan paikalla kasvaisi vanhaa metsää, niin se sitoisi hiiltä 200-500 tonnia hehtaarille. Rapsin hehtaarituotto on tyyliin enintään yksi hiili-tonni biodieseliä vuodessa, joten jotta rapsin viljely kompensoisi tuhotusta metsästä vapautuneen hiilen, niin rapsia pitäisi viljellä 500 vuotta olettaen ettei tuotanto kuluttaisi lainkaan fossiilista polttoainetta.

Tähän pitää vielä lisätä pintamaan eroosion vaikutus, joka laskee hedelmällisyyttä ja siten lisää lannoitteiden tarvetta ja aiheuttaa voimakasta ympäristön saastumista (maatalous on suurin ympäristön saastuttaja). Toistaiseksi ainoastaan Brasilian sokeriruokoon perustuva bioetanoli pääsee nimellisesti positiiviseen hiilitaseeseen mutta tämäkin vain siinä tapauksessa, että jätetään huomiotta, että vaikka sokeriruokoa viljellään ruohikkotasangoilla, niin se ajaa muuta maanviljelyä alueille, jotka tuhoavat sademetsiä. Tästä johtuen vaikka brasiliassa olisi yllin kyllin hedelmällistä viljelysmaata ruohikkotasangoilla, niin maatalous on edelleen suurin sademetsien tuhoaja. Tämä pitkälti siis siitä syystä, että massiivinen bioetanolin tuotanto ajaa vähemmän kannattavaa maataloutta ja lihakarjan kasvatusta sademetsistä raivatuille kaskipelloille.

Johtuen mm. tästä hirvittävästä hiilitaseesta, EU on onneksi tullut järkiinsä ja on poistamassa muutaman vuoden viiveellä biopolttoaineiden viljelyn maataloustuet sekä luopunut tavoitteista korvata fossiilisia biopolttoaineilla.

[/quote]

»The good thing about science is that you get these shocks from the real world. You can live for a few years in an imaginary world, but in the end the task of science is to explain what we observe.»

Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Re: Eri energiantuotanto tapojen hyötysuhteet?

Rapsin hehtaarituotto on tyyliin enintään yksi hiili-tonni biodieseliä vuodessa,

Biodieselissä on hiiltä noin 77% painosta, eli yksi hiilitonni biodieseliä tarkoittaa noin 1,3 tonnia rypsiöljyä.
Rypsin tuotto on tosiaan huono, jopa paljon huonompi, kuin tuo arvelemasi tonni hehtaarilta.
Biodieselin omakustannehinta maatilamittakaavassa. Viljelyala 10ha, tuotto 350l öljyä / ha
Saanto 400:sta litrasta: 320l biodieseliä ja 80l glyserolia
http://www.hankerekisteri.fi/sisalto/raportit/Biodiesel-tutkimushanke.pdf

Tuon mukaan hentaarituotto rypsillä on alle 0,25 hiilitonnia hehtaarilta. Vaikka glyserolikin lasketaan, niin silti alle 0,3 hiilitonnia hehtaarilta.

Keskimäärin 16000 km vuodessa ajava tarvitsisi rypsiöljyllä ajaessaa noin puoli hehtaaria rypsiä autonsa jokaista sadalla kilometrillä kuluttamaa litraa kohti. Normi autoilijaa varten siis noin 3 hehtaaria rypsipeltoa.

[quote author="lokki" time="06.10.2012 klo 12:39"]

[quote author="Puuhevonen"]Rapsin hehtaarituotto on tyyliin enintään yksi hiili-tonni biodieseliä vuodessa, [/quote]
Biodieselissä on hiiltä noin 77% painosta, eli yksi hiilitonni biodieseliä tarkoittaa noin 1,3 tonnia rypsiöljyä.
Rypsin tuotto on tosiaan huono, jopa paljon huonompi, kuin tuo arvelemasi tonni hehtaarilta.
[quote author=""]Biodieselin omakustannehinta maatilamittakaavassa. Viljelyala 10ha, tuotto 350l öljyä / ha
Saanto 400:sta litrasta: 320l biodieseliä ja 80l glyserolia
http://www.hankerekisteri.fi/sisalto/raportit/Biodiesel-tutkimushanke.pdf
[/quote]
Tuon mukaan hentaarituotto rypsillä on alle 0,25 hiilitonnia hehtaarilta. Vaikka glyserolikin lasketaan, niin silti alle 0,3 hiilitonnia hehtaarilta.

Keskimäärin 16000 km vuodessa ajava tarvitsisi rypsiöljyllä ajaessaa noin puoli hehtaaria rypsiä autonsa jokaista sadalla kilometrillä kuluttamaa litraa kohti. Normi autoilijaa varten siis noin 3 hehtaaria rypsipeltoa.

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Re: Eri energiantuotanto tapojen hyötysuhteet?

Aina on mahdollista turvautua metsäläisten mäntyöljyyn. Herrat saavat meseen jumia ja jätkä ajaa metsäkansan karkeloihin Majorilla.

Olisivat tehneet oikeita ratkaisuja, niin ei aina tarvitsisi hävetä. Herroille ei pelletti kelpaa, niin kähmitään sitten läträämö, mutta risuja ei tipu. Risupaketeista puhuminen on paskaa. Se on biopolttoainetta.

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/ulkomaa ... tuulivoima

http://www.insinoori-lehti.fi/sites/ins ... 3-2012.pdf

Pyrolyysiöljyn hiilidioksidipäästöt
voivat olla jopa 90 prosenttia alhaisemmat
kuin fossiilisten polttoöljyjen. Siitä povataan niille todellista haastajaa.

[quote author="Diam" time="06.10.2012 klo 12:49"]

Aina on mahdollista turvautua metsäläisten mäntyöljyyn. Herrat saavat meseen jumia ja jätkä ajaa metsäkansan karkeloihin Majorilla.

Olisivat tehneet oikeita ratkaisuja, niin ei aina tarvitsisi hävetä. Herroille ei pelletti kelpaa, niin kähmitään sitten läträämö, mutta risuja ei tipu. Risupaketeista puhuminen on paskaa. Se on biopolttoainetta.

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/ulkomaa ... tuulivoima

http://www.insinoori-lehti.fi/sites/ins ... 3-2012.pdf

Pyrolyysiöljyn hiilidioksidipäästöt
voivat olla jopa 90 prosenttia alhaisemmat
kuin fossiilisten polttoöljyjen. Siitä povataan niille todellista haastajaa.

[/quote]

Mies kysyi kaiulta: Ostanko Nuhvin vai Majorin? ja kaiku vastasi: VAI MAJORIN!

Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Re: Eri energiantuotanto tapojen hyötysuhteet?

Kyllä biokaasun käyttö moottoripolttoaineena on huomattavasti perustellumpaa, kuin rypsiöljyn tai bioalkoholin. Varsinkin nyt, kun maakaasun käyttö tulee liuskekaasun myötä lisääntymään ja jakeluverkosto tämän takia tihenemään.

Energiataseet
1. Polttoaine
2. Kasvi
3. Sato
4. Tuotannon kuluttama energia
5. Tuotetun polttoaineen energiasisältö
6. Energia output / input

1. Biodiesel - Bioetanoli - Biokaasu
2. Rypsi - Sokerijuurikas - Säilörehu
3. 3 tka/ha - 12 tka/ha - 10 tka/ha
4. 22 GJ/ha - 55 GJ/ha - 24 GJ/ha
5. 40 GJ/ha - 117 GJ/ha - 107 GJ/ha
6. 1.8 - 2.1 - 4.0

(Salter et al. 2005)

[quote author="lokki" time="06.10.2012 klo 13:11"]

Kyllä biokaasun käyttö moottoripolttoaineena on huomattavasti perustellumpaa, kuin rypsiöljyn tai bioalkoholin. Varsinkin nyt, kun maakaasun käyttö tulee liuskekaasun myötä lisääntymään ja jakeluverkosto tämän takia tihenemään.

Energiataseet
1. Polttoaine
2. Kasvi
3. Sato
4. Tuotannon kuluttama energia
5. Tuotetun polttoaineen energiasisältö
6. Energia output / input

1. Biodiesel - Bioetanoli - Biokaasu
2. Rypsi - Sokerijuurikas - Säilörehu
3. 3 tka/ha - 12 tka/ha - 10 tka/ha
4. 22 GJ/ha - 55 GJ/ha - 24 GJ/ha
5. 40 GJ/ha - 117 GJ/ha - 107 GJ/ha
6. 1.8 - 2.1 - 4.0

(Salter et al. 2005)

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Re: Eri energiantuotanto tapojen hyötysuhteet?

Tämä noudattaa maataloustukien logiikkaa, eli luultavaa on, että maatalouskoneet, lannoitteet, logistiikki ja jalostus kuluttaa enemmän fossiilista öljyä kuin saadaan biodieseliä. Tämä siitä huolimatta että laskuista jätetään kokonaan huomioitta, että jos rapsipellon sijaan paikalla kasvaisi vanhaa metsää, niin se sitoisi hiiltä 200-500 tonnia hehtaarille.

Peltobiomassaa tuotettaessa, esim. kauraa viljeltäessä energiakäyttöön, biomassasta saatu energiamäärä on jotain neljä...viisikertainen verrattuna käytettyyn energiasatsaukseen. Tuo energisatsaus sisältää lannoitteiden valmistuksen, viljelykoneiden polttoaineen, mahdollisen kuivauksen ja kuljetuksen käyttökohteeseen. Mutta silloin tuo biomassa pitää käyttää lämmön tai biokaasun tuotantoon. Jos siitä aletaan valmistaa nestemäisiä polttoaineita (mikä on ihan pöhköä), niin tuohon prosessointiin tärvääntyy paljon energiaa ja kustannuksia, ja toisekseen vain osa biomassasta päätyy polttoaineeksi. Jos välttämättä pitää tehdä liikennepolttoaineita niin silloin biokaasu on paras vaihtoehto.

Metsäbiomassalla tuo energiatase on sitten vielä paljon parempi.

[quote author="pice" time="06.10.2012 klo 13:13"]

[quote author="Puuhevonen"]Tämä noudattaa maataloustukien logiikkaa, eli luultavaa on, että maatalouskoneet, lannoitteet, logistiikki ja jalostus kuluttaa enemmän fossiilista öljyä kuin saadaan biodieseliä. Tämä siitä huolimatta että laskuista jätetään kokonaan huomioitta, että jos rapsipellon sijaan paikalla kasvaisi vanhaa metsää, niin se sitoisi hiiltä 200-500 tonnia hehtaarille.[/quote]
Peltobiomassaa tuotettaessa, esim. kauraa viljeltäessä energiakäyttöön, biomassasta saatu energiamäärä on jotain neljä...viisikertainen verrattuna käytettyyn energiasatsaukseen. Tuo energisatsaus sisältää lannoitteiden valmistuksen, viljelykoneiden polttoaineen, mahdollisen kuivauksen ja kuljetuksen käyttökohteeseen. Mutta silloin tuo biomassa pitää käyttää lämmön tai biokaasun tuotantoon. Jos siitä aletaan valmistaa nestemäisiä polttoaineita (mikä on ihan pöhköä), niin tuohon prosessointiin tärvääntyy paljon energiaa ja kustannuksia, ja toisekseen vain osa biomassasta päätyy polttoaineeksi. Jos välttämättä pitää tehdä liikennepolttoaineita niin silloin biokaasu on paras vaihtoehto.

Metsäbiomassalla tuo energiatase on sitten vielä paljon parempi.

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö