Gravitaatioenergia, mitä se on tai olisi?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Gravitaatioenergia googlettaa pitkän rivin tiedepiirejä. Mitä mieltä olet niiden vakavasti otettavuudesta?

Sivut

Kommentit (69)

Vierailija

Vanha heilurikellohan toimii gravitaatioenergialla. Punnus valuu alas ja viisarit pyörivät kellotaululla. Jos aiottaisiin tehdä gravitaatiovoimala, täytyisi jonkin voiman nostaa punnus aina ylös. Kyseessähän olisi muuten ikiliikkuja, joka on mahdoton. Itse suunnittelin joskus pienempänä semmoista...

Vierailija

Jotkut yrittää etsiä gravitoneja, mutta mutta. Lähettelin tässä tiede kysy asiantuntialta osastolle, että kuinka nopea on gravitaatio voima mutta ei vastausta. Omalla kohdallani en ole saanut minkäänlaista päätöstä gravitaatiosta ja siitä mitä se on, en siis usko vielä mihinkään.

Vierailija
juhoo
Öh tuota noin muistan lukeneeni jostain että G etenee valon nopeudella.

Tuo on parhain arvaus. Gravitaation nopeutta on yritetty mitata, mutta mitään varmaa tulosta ei ole saatu.

Fomalont ja Kopeikin väittivät reilu vuosi sitten mitanneensa gravitaation nopeuden, mutta tulos - tai paremminkin koejärjestely - kyseenalaistettiin myöhemmin. Tämän päivän tilannetta en tunne.

Vierailija

Gravitaatio on eräs neljästä perusvoimasta. Eräät tutkijat ovat sitä mieltä, että kysymys on saman voiman eri inkarnaatioista. Tämä herättää aiheellisesti lukuisia kysymyksiä sekä gravitaation luonteesta, että perimmäisistä syy- ja seuraussuhteista ja siitä, mikä voima voisi olla yhteinen nimittäjä. Sähkö ja magnetismi on kyetty yhdistämään samaksi voimaksi. Varsin yleisesti ajatellaan, kuten Ohokin on aiemmin moneen kertaan todennut täällä palstalla, että kysymyksessä on sähkömagnetismin inkarnaatiot. Jos näin on, niin tulee ensimmäiseksi mieleen, että missä suhteissa sähkömagnetismin peruspremissit tulisivat esille muissa vuorovaikutussuhteissa. Erityisesti olisin kiinnostunut kuulemaan teiltä, mitkä nimittäjät ovat yhteisiä eri fysikaalisille perusvoimille ja mitkä erottavat ne toisistaan? Kiinnostaisi myös kuulla liikenopeuden, suhteellisen tilavuuden ja suhteellisen massan inkarnoituminen eri vuorovaikutussuhteissa fysikaalisissa perusvoimissa? Voiko niitä pakata jne?

Vierailija

Gluonit, eli värivoima on joissakin keskusteluissa tuotu esille silloin kun pyritään todentamaan, että kaikki voimat eivät voi olla lähtöisin sähkömagnetismista. On mielenkiintoinen piirre, että juuri sähkömagneettisten voimien intensiteetti näyttää olevan se muuttuja, joka määrittelee voimat eri voimiksi. Jos kuitenkin lähtökohtaisesti koko energiaa ja massaa koskeva teoreettinen tutkimus perustuu perusvoimien suhteen sähkömagneettisiin mittalaitteisiin ja jos vielä kaikissa yhteyksissä tuodaan esille se tosiasia, että juuri sähkömagneettinen voimakkuus vaihtelee, on syytä lähteä käsitykseni mukaan pohtimaan sitä, voiko sähkämagnetismin pakata aina nanometrin osista galaktisiin mittoihin suhteellisten arvojen sisään. Oho on tätä mieltä. Neutronitähdet, pienemmistä mikrokvasaareista magnetareihin saakka voidaan todeta, että juuri olennaiset tekijät ovat toisaalta tiheys ja toisaalta liike. Kolmas tekijä tässä on Ohon mukaan järjestäytymisaste, eli hän lähtee siitä, että eri skaaloissa toistuvat sähkömagneettiset peruprosessit suhteutuvat tiettyjen värähtelytaajuuksien mukaan siten, että eri skaaloissa toistuvat eri säteilyn aallonpituudet ovat inkarnoituneet liikkeen ja sähkömagneettisen tiheyden vuorovaikutusskaaloiksi.

Vierailija
tulkuri

Heippa vaan kaikille. Palstahan on uusiutunut sitten viime näkemän.

Tavallaan gravitaatio on vain kehno yritys kuvata jotain luonnon tapahtumaa, kuten, kuun pysymistä tuolla putoamatta. Sillä, emmehän me kukaan tiedä, miten ja miksi, kuu ei putoa? Siis tieteellistä selitystä asiaan ei ole vielä näkynyt missään?

Itseasiassa kuu putoaa kokoajan kohti maapalloa eli on siihen nähden vapaassa pudotuksessa. Ja nykyinen vallitseva gravitaatioteoria, joka tulkitsee gravitaation aika-avaruuden topologiana (YST) riittää vallan hyvin luonnon tapahtumien kuvailuun.

Kosh
Seuraa 
Viestejä21228
Liittynyt16.3.2005
tulkuri
Sillä, emmehän me kukaan tiedä, miten ja miksi, kuu ei putoa? Siis tieteellistä selitystä asiaan ei ole vielä näkynyt missään?

Tämä kuun putoaminen linenee mysteeri ainoastaan älyvajaille, tynnyrissä ikänsä eläneille, ala-asteikäisille ja muoto-tietoilijoille.

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

Vierailija

Itse uskon gravitonin ainakin olevan aineellinen, koska sen vuorovaikutus on niin suuri kaikkeen materiaan. Jos gravitoni olisi säteilyä, niin se tuskin vaikuttaisi näin suuresti materiaan.

bosoni
Seuraa 
Viestejä2704
Liittynyt16.3.2005
LittleAtlas
Itse uskon gravitonin ainakin olevan aineellinen, koska sen vuorovaikutus on niin suuri kaikkeen materiaan. Jos gravitoni olisi säteilyä, niin se tuskin vaikuttaisi näin suuresti materiaan.

En ymmärtänyt tuota laisinkaan. Mistä tuo aineellinen/aineeton jako oikein tulee? Ajattelin kuitenkin kysellä, että kuinkans sitten sähkömagneettinen vuorovaikutus, joka on useita kertaluokkia voimakkaampi, kuin gravitaatio? Sen välittäjähiukkanen on fotoni. (ei se välitys kuitenkaan tapahdu säteilyn avulla)

Jos sorruin (taas) virheeseen, niin tukka varmaan vain oli silmillä, kuten kuva osoittaa...

Vierailija
Vastaaja

Itseasiassa kuu putoaa kokoajan kohti maapalloa eli on siihen nähden vapaassa pudotuksessa. Ja nykyinen vallitseva gravitaatioteoria, joka tulkitsee gravitaation aika-avaruuden topologiana (YST) riittää vallan hyvin luonnon tapahtumien kuvailuun.

eiks se kuu loitonee maapallosta kokoajan samoin ku kaikki muukin avaruudessa sitä mukaan kun se kasvaa... toisaalta kuun suhteessa se on lähes huomatonta

bosoni
Seuraa 
Viestejä2704
Liittynyt16.3.2005
frag

eiks se kuu loitonee Maapallosta kokoajan samoin ku kaikki muukin avaruudessa sitä mukaan kun se kasvaa... toisaalta kuun suhteessa se on lähes huomatonta

Kuu kyllä loittonee Maapallosta pari senttiä vuodessa, ja se voidaan mitatakin. Se ei kuitenkaan johdu maailmankaikkeuden laajenemisesta, vaan Kuun ja Maan vuorovaikutuksesta. (vuorovesi-ilmiö)

Gravitaatio pitää siitä huolen, että maailmankaikkeuden laajeneminen ei vaikuta näin pienillä etäisyyksillä.

Jos sorruin (taas) virheeseen, niin tukka varmaan vain oli silmillä, kuten kuva osoittaa...

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat