Määrittele Sattuma?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Terve ihmiset

Tieteessä Tapahtuu -julkaisuja on tullut luettua muutamia kymmeniä ja niissä valehtelematta törmää kymmeniä kertoja per lehti sanaan SATTUMA.

Sattuma: sana, joka kuuluu siis tieteellisiin käsitteisiin.

Aina välillä tulee olo, että mikä pirun sattuma? Joka väliin sitä lyödään. Tuntuu välillä, että sanaa käytetään liian helpolla, joka kerta kun ei oikein voida selittää asioita. Yliopistollisena julkaisuna Tieteessa Tapahtuu on kyllä loistavaa luettavaa, mutta (sattuma) sanan käyttö on kyllä silmiinpistävää.

Eli pyydän kaikkia, joita kiinnostaa, selittämään, mikä on tämä sattuma?

Määritelkäämme tieteellisenkielen sana SATTUMA!

Sivut

Kommentit (45)

Vierailija

Sattuma: Jumalan tieteellinen nimi. Niin, mikäs se jumala sitten on? Ei ainakaan kristinuskon persoonallinen parrakas tuomari.

Vierailija

Sattuma on sitä, että purat erittäin monimutkaisen kellon osiin. Sitten pistät sen suljettuun laatikkoon ja heittelet sitä ympäriinsä jonkin aikaan, niin sisälle muodostuu taas ehjä kello - ja on vielä oikeassa ajassa.

Vierailija

Itse olen jo pitemmän aikaa suosinut määritelmää, jonka mukaan todennäköisyyslaskenta on ilmiön toteutumisen todennäköisyys nykyisen tiedon perusteella, josta seuraisi, että sattuma = tuntematon.

Tiedä sitten mitä oikeat matemaatikot tästä sanoisivat...

Vierailija

Jonkin informaation tai rakenteen(* syntyminen niin, ettei se ole suoraa seurausta aiemmista tapahtumista tai tiloista, ainakaan taaksepäin seurattavissa olevalla (laskettavissa olevalla) eksplisiittisellä ja kausaalilla tapahtumaketjulla. Aitoa sattumaa lienee olemassa, ja näinhän se kvanttimaailma meille taitaa kertoa. Nämä ovat puhtaasti omia sekavia ajatuksiani aiheesta. Hyökätkää kimppuun, olkaa hyvät.

*)Rakenne ei tässä tarkoita sitä kelloa.

Vierailija

Tilastotieteessä tunnetaan paljonkin testejä, joilla voidaan laskea onko juttu sattumaa vai todennäköisesti ei.

de Selby
Seuraa 
Viestejä1231
Liittynyt16.3.2005

Tilastotiedettähän se. Jotain kummaa siellä sigma kuutosten selän takana.

Aika filosofinenkin kysymys tämä on...ajatuksia:

Sattuma á la IMHO on toteutunut tapahtuma tai tapahtumaketju,

- joka on odotettua epätodennäköisempi
- joka on oletettua epätodennäköisempi
- joka tapahtuu ensimmäisen kerran koskaan
- tai on tapahtunut vain muutaman kerran aiemmin pitkin väliajoin

Sattumaa on tietysti myös montaa eri laatua. Hyvää sattumaa ja huonoa sattumaa: "Sain lottovoiton, syntymäpäivärivilläni (Olipa aikamoinen sattuma paitsi arvonnassa, niin myös siinä että synnyin silloin kun synnyin...)" tai "Mies kuoli loma matkalla kun sika tippui niskaan" (on muuten tosi juttu).

Hyviä sattumia ei yleensä kummemmin analysoida.

Huonoista sattumista ei taasen kukaan pidä. Ne yleensä pyritään poistamaan, muuttamalla ne "sattumasta" tilastotieteen keinoin "harvinaisiksi". Tilastoon kirjaaminen tekee sattumasta mahdollisen epätodennäköisen siispä harvinaisen todennäköisen, mutta juuri todetun mahdollisuutensa vuoksi jälkikäteen ymmärrettävän ja jatkossa etukäteen odotettavan. Sattumaa ei siis voi tapahtua usein. Tietyn raja-arvon jälkeen se vaihtaa kategoriaa.

Jos tuokaan menettelytapa ei "käsittele pois" huonoa sattumaa, se pyritään rinnastamaan johonkin muuhun samantasoiseen sattumaan, vaikkakaan niillä ei olisi mitään todellista yhteyttä. "Ai sika tippui niskaan, no ei siinä mitään , entäs kun tutun tuttu oli ostamassa Saharassa venettä ja siihen tuli se kameli ja - - - " Tätä kautta yhä täysin järjetön ja vielä selitystä vaille jäänyt sattuma pyritään yleistämään sellaista-se-elämä-on-metodia hyväksikäyttäen.

Monilla on siis tarve ymmärtää tai selittää sattumaa vaikka väkisin. Näköjään minullakin...

Gravity sucks.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä23104
Liittynyt16.3.2005
Möller

Eli pyydän kaikkia, joita kiinnostaa, selittämään, mikä on tämä sattuma?

Määritelkäämme tieteellisenkielen sana SATTUMA!

Sattuma on jonkin ennustettavaksi liian monimutkaisen prosessin lopputulos. Sellaisenm prosessin yksittäistä tulosta ei voi ennakoida, mutta jos prosessin tuloksia on tilastoitu, voidaan antaa todennäköisyyksiä eri lopputuloksille.

de Selby
Seuraa 
Viestejä1231
Liittynyt16.3.2005
SAMAEL
Hyökätkää kimppuun, olkaa hyvät.



URAA!!!

SAMAEL
- - - Aitoa sattumaa lienee olemassa, ja näinhän se kvanttimaailma meille taitaa kertoa - - -

Tuskin osoittautuu lopulta aidoksi sattumaksi. Kunhan tarpeeksi pähkäillään, lopulta koko hommaan löytynee ennustettavat logiikat, kaikkine eksplisiittisine ja kausaalisine lisämausteineen.

Monisäikeiset tapahtumasarjat joihin vasta olemme tutustuneet (kvanttimualima) vaativat pidemmän ajan tilaston, jota vasten toistuvat kuviot aikanaan löytyvät. Vaatikoon vaikka sen viidennen ulottuvuuden selittämisen ensin.

Gravity sucks.

Vierailija

Niin, mutta pystytäänkö kaikkea koskaan laskemaan ees- tai taaspäin, vaikka kaikenteoria tunettaisiinkin täysin? Erotellaan vielä aito sattuma ja havaitsiijan kannalta satunnainen (laskematon, ennustamaton) alku-, loppu-, tai välitila.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä23104
Liittynyt16.3.2005
SAMAEL
Niin, mutta pystytäänkö kaikkea koskaan laskemaan ees- tai taaspäin, vaikka kaikenteoria tunettaisiinkin täysin?

Ei pystytä. Tunnetussa maailmankaikkeudessa on karkeasti luokkaa 1E80 hiukkasta, joiden kaikkien keskinäiset vuorovaikutukset pitäisi laskea. Tehtävä on mahdoton, vaikka hiukkasten välillä vaikuttavat luonnonlait tunnettaisiin täydellisesti, sillä rajallinen atomien määrä estää tekemästä mielivaltaisen tehokasta tietokonetta asian laskemiseksi.

Nykyään esimerkiksi kvanttimekaniikka selittää hyvin kiinteän aineen ominaisuudet. Scrhödingerin yhtälön ratkaisu antaisi helposti minkä tahansa kappaleen minkä tahansa ominaisuuden. Ongelma on vain siinä, että pienessäkin hitusessa on 1E20 atomia ja elektronia. Se tarkoittaa 1E20 x 1E20 matriisin ominaisarvojen laskemista. Hommaa on siis pakko lähestyä tekemällä rankkoja tilastollisia oletuksia. Silti saavutettavat tulokset ovat tuossa tapauksessa hyviä.

Maailmankaikkeus on sikäli monimutkaisempi laskettava, että staattisen tilan sijasta pitää laskea vielä aikakäyttäytyminen. Kaiken teoria ei siis todellakaan ole mikään väline, jolla voitaiisin ennustaa mikä tahansa asia tulevaisuudessa. Tuollaisella kaiken teorialla, eli kaikki vuorovaikutukset kuvaavalla teorialla, tuskin tulisi koskaan ainuttakaan käytännön sovellusta - siltä pohjalta vainoharhaisten hörhöjen ajatukset tuollaisen teorian pimittämisestä ovat idioottimaisia.

Vierailija
Neutroni
SAMAEL
Niin, mutta pystytäänkö kaikkea koskaan laskemaan ees- tai taaspäin, vaikka kaikenteoria tunettaisiinkin täysin?



Ei pystytä. Tunnetussa maailmankaikkeudessa on karkeasti luokkaa 1E80 hiukkasta, joiden kaikkien keskinäiset vuorovaikutukset pitäisi laskea. Tehtävä on mahdoton, vaikka

Vaikka otettaisiin rinnakkaisuniversumien tarjoama ääretön laskentateho käyttöön?

Vierailija

Kun puhutaan evoluutioteorian yhteydessä sattumasta, niin mitä se on?Se, että elämä on ylipäätään syntynyt on sattumaa vai? Elikkä, sattuma sinne ja sattuma tänne. Eli ilman sattumaa ei olisi elämää?

Rohkenen sanoa, ettei elämä ole voinut vain syntyä sattumalta. Elämän synty on maailmankaikkeuden "olemus". "Elävät" oliot on aineen "tarkotus" ei sattuma.

Onko kaikkeus olemassa sattumalta?Se vaan on. Elämä on yks ominaisuus kaikkeudessa, eikä siinä minusta ole mitään sattumaa, että on elämää.

Evoluutiossa sattumaa tietenkin voi olla, mutta siitäkään en voi mennä vannomaan. Mistä pirusta minä sen varmasti tietäisin, mitä on ja mitä ei ole!

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat