Vapaaottelu

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Laajensin maailmankuvaani eilen käymällä katsomassa vapaaotteluita. Asiaan vihkiytymättömälle säännöt vaikuttivat todella raaoilta. Sallittua oli lyönnit, potkut, polvipotkut, heitot, lukot, paini jne. Ottelu sai jatkua myös matossa. Ainoita kiellettyjä otteita oli kyynärpäälyönnit, silmiin tökkääminen ja hiuksista repiminen. Kokonaisuudessaan tapahtuma kesti 1,5 tuntia.

Otteluita ei voi edes verrata mihinkään mitä olen ennen nähnyt. Nyrkkeily on hidas laji näihin otteluihin verrattuna. Kummallisinta oli se, että ottelut vetivät puoleensa ja saivat eläytymään. Taisin jopa hurratakkin useaan otteeseen. Yleisö oli paremmin mukana kuin useissa jalkapallo otteluissa.

Mistä tällainen vakivaltaan mukaan tempautuminen johtuu? Mieleen nousee antiikin Rooma gladiaattoreineen (sainpas tungettua tuon lauseen tähän).

Yksikään ottelija ei muuten loukkaantunut. Taistelun jälkeen näkyi kyllä leveitä hymyjä ja vastustajan onnittelua. Outo maailma.

Sivut

Kommentit (25)

Vierailija

Oliko se sitä samaa, mitä showpainin nimellä joskus tv:ssä näkyy. Oliko parlamentaarikko Halme justiinsa tämän lajin harrastaja?

Kaipa se on jokin akrobatiamuunnelma tai brutaalibaletti, olisipa jännä päästä semmoista katsomaan. Tuoli tosin pitäisi kääntää, kiinnostavinta olisi seurata yleisön reaktioita

Niin paljon mielenkiintoista on maailmassa vielä nähtävää, kerkiääkö tässä ikinä kuolemaankaan?

Mummo

L
Seuraa 
Viestejä7006
Liittynyt17.3.2005

Apukas

Kirjoitat:

Ainoita kiellettyjä otteita oli kyynärpäälyönnit, silmiin tökkääminen ja hiuksista repiminen. Kokonaisuudessaan tapahtuma kesti 1,5 tuntia.

Mistä tällainen vakivaltaan mukaan tempautuminen johtuu? Mieleen nousee antiikin Rooma gladiaattoreineen (sainpas tungettua tuon lauseen tähän).

Yksikään ottelija ei muuten loukkaantunut. Taistelun jälkeen näkyi kyllä leveitä hymyjä ja vastustajan onnittelua. Outo maailma.

Siis oliko siinä oikeasti väkivaltaa vai ei? Kuvailemistasi säännöistä ja lopputuloksista voisi tosiaaan vetää sen johtopäätöksen, että kyseessä puhdas show.

Ei välttämättä vaikuta oleellisesti tuohon kysymykseen mukaan tempautumisesta, mutta ihan vaan mielenkiinnosta tivaan.

Vierailija
Mummo
Oliko se sitä samaa, mitä showpainin nimellä joskus tv:ssä näkyy.

Ei sinnepäinkään. Tämä on raakaa turpaanvetoa, ilman sääntöjä.

http://www.nhbfinland.fi/?cat=6

http://www.finnfightersgym.com/lajikuvaukset.html

Siis NHB aka Ultimate Fighting.

Edit: lisää linkkejä

Lehtijuttu:

http://www.jklfightclub.com/pics/keskis ... 250804.jpg

"VAPAAOTTELU eli NHB (no holds barred, ei sääntöjä/rajoitteita) on lajina yleisemmin tunnettu nimellä ULTIMATE FIGHTING. Kyseessä on laji/ottelumuoto, jossa säännöt ovat karsittu minimiin, jolloin kaikkien pysty- ja mattotekniikoiden käyttö on mahdollista ottelutilanteessa. NHB juontaa juurensa antiikin olympialaisten pankration otteluista, jotka käytiin hiekkakentällä usein kuolemaan saakka. Tänä päivänä tuomari keskeyttää ottelun kun näyttää siltä, että toinen ottelija on pahasti alakynnessä tai ottelija "taputtaa" luovutuksen merkiksi. Ottelijat käyttävät hammassuojia, alasuojia ja ohuita sormikashanskoja. Nykyajan säännöt eivät ole kuitenkaan poistaneet sitä tosiasiaa, että NHB - ottelut ovat maailman kovinta kamppailu-urheilua. "

http://www.jklfightclub.com/nhb.html

Vierailija
Mummo
Oliko se sitä samaa, mitä showpainin nimellä joskus tv:ssä näkyy. Oliko parlamentaarikko Halme justiinsa tämän lajin harrastaja?

Käsittääkseni Apukas ei tarkoita tuota "amerikkalaista vapaapainia", jota tosiaan tv:stakin joskus tyrkytetään. Tuo showpaini on nimensä mukaisesti showta - senhän näkee jo kauas; hurjan näköiset äijät uhoavat ensin toisilleen show-mielessä ja ovat sitten muksivinaan ja heittelevinään toisiaan ennalta sovittujen kuvioiden mukaan. (Henkilökohtaisesti en lainkaan ymmärrä, mitä katsomista moisessa puberteettisessa typeryydessä voi olla?)

Vapaaotteluissa taas nimensä mukaisesti lähes kaikki keinot ovat sallittuja, ja ottelut kestävätkin usein vain muutamia sekunteja. Loukkaantumisia lajissa tapahtuu käsittääkseni varsin usein, joten Apukkaan kuvaama tilanne, jossa yksikään ottelija ei loukkaantunut, lienee melko harvinainen. (Loukkaantumisen määritelmä voi olla myös vapaaottelijalle hiukan eri kuin tavan kansalle; muutamia ruhjeita ja mustelmia tuskin vielä lasketaan miksikään - ne kuuluvat tuon tyyppiseen kontaktilajiin itsestäänselvyyksinä.)

Edit:
SAMAEL näköjään ehtikin jo selventää asiaa.

Vierailija

Kyseessä ei ollut showpaini vaan todellinen nakkikoppi meininki. Säännöistä voisi lukea että jokainen ottelu päättyisi kammottavalla tavalla, mutta näin ei kuitenkaan ollut. Ilmeisesti tuollaisiin kisoihin osallistuminen vaatii vuosien harjoittelun. Vähän samaan tapaan kuin mäkihyppykin. Näyttää vaaralliselta mutta taidolla selviää hengissä.

Edit: Ohjelmavihkosta uudelleen selaamalla sain selville että sääntöjä onkin paria erilaista. Toisissa saa lyödä maassa ja toisissa ei. Myös erien pituuksissa on eroja.

Vierailija

Verbaalisen lämmittelyn voisi aloittaa. Topic tuo auttamatta mieleeni David Fincherin vuonna 1999 ohjaaman elokuvan: Fight Club
Elokuvan pääosissa esiintyvät Edward Norton sekä Brad Pitt.

Elokuva itsessään on tietenkin muutakin kuin irrallinen hekumenia väkivallalle. Yrittääpä ohjaaja löytää väkivallalle "kasvot". Fight Club perustuu ajatukselle ihmisen yksinäisyydestä.

Väkivallastaan huolimatta elokuva oli nautittava. Tietynlaista, lapsen kenkiin jäävää, mutta yrittänyttä tasojen avautumista elokuvassa oli. Stanley Kubrick otti aiheeseen kantaa vuonna -71 edelleen hyvin kolahtavassa elokuvassaan Kellopeli appelsiini. Sivusi tietenkin aihetta uudelleen muovimaisen kliinisessä -99 valmistuneessa elokuvassa Eyes wide shut.

Ehkä vapaaottelut ovat tirkistelyä.

Maksaisinko nähdäkseni väkivaltaa muutoin kuin screeniltä? En jaksa uskoa. Sallittu, luvallinen väkivalta lienee kuitenkin viisaampi vaihtoehto, kuin se, ettei vaihtoehtoa ole.

Vierailija
Harmiton
Verbaalisen lämmittelyn voisi aloittaa. Topic tuo auttamatta mieleeni David Fincherin vuonna 1999 ohjaaman elokuvan: Fight Club
Elokuvan pääosissa esiintyvät Edward Norton sekä Brad Pitt.

Elokuva itsessään on tietenkin muutakin kuin irrallinen hekumenia väkivallalle. Yrittääpä ohjaaja löytää väkivallalle "kasvot". Fight Club perustuu ajatukselle ihmisen yksinäisyydestä.

Väkivallastaan huolimatta elokuva oli nautittava.

Offtopic:
Minusta Fight Club oli ennen kaikkea kriittinen puheenvuoro läntistä nyky-yhteiskuntaa kohtaan. (Eikä siis niiden räjähtävien pilvenpiirtäjien takia...) Ja väkivaltaa elokuvassa oli loppultakin aika vähän, verrattuna vaikka keskivertoon action-liejuun. Väkivaltaa vain ei oltu stilisoitu, se esitettiin raa'an suorasukaisesti. Elokuva oli niin suorapuheinen ja osuva, että hermostuneet hissukat nostivat sen sisältämän "väkivallan ihannoinnin" tapetille, vaikka elokuvassa ei todellakaan ihannoitu väkivaltaa. Mutta saihan Verhoevenkin syytteitä natsisympatioista sisällytettyään Starship Troopersiin varsin peittelemätöntä parodiaa USA:n alati lisääntyvästä nationalismista...

Vierailija
Apukas
Kyseessä ei ollut showpaini vaan todellinen nakkikoppi meininki. Säännöistä voisi lukea että jokainen ottelu päättyisi kammottavalla tavalla, mutta näin ei kuitenkaan ollut. Ilmeisesti tuollaisiin kisoihin osallistuminen vaatii vuosien harjoittelun. Vähän samaan tapaan kuin mäkihyppykin. Näyttää vaaralliselta mutta taidolla selviää hengissä.

Edit: Ohjelmavihkosta uudelleen selaamalla sain selville että sääntöjä onkin paria erilaista. Toisissa saa lyödä maassa ja toisissa ei. Myös erien pituuksissa on eroja.

Mainitsemasi vuosien harjoittelu on tietenkin oleellinen vammautumisten ehkäisijä lajissa kuin lajissa. Lienee selvää, että vapaaottelua (tai muita kamppailulajeja) harrastamaton kannettaisiin kehästä todennäköisesti jalat edellä ja että uhkarohkean amatöörimme seuraava asustehankinta olisi puupalttoo tai vähintäänkin kokovartalokipsi. Kamppailulajien harjoittelulla on vammautumisten ehkäisyn kannalta kuitenkin lähinnä se merkitys, että opitaan väistämään ja torjumaan vastustajan iskut, potkut, heitot ja kuristusotteet; esim. kunnolla päähän osunutta iskua tai potkua ei mikään määrä harjoittelua lievennä. Aivot tärskähtävät aivan samalla tavalla ammattilaisen kuin amatöörinkin pääkopassa. (Tietenkin esim. vaikkapa ammattinyrkkeilijän niin niska- kuin muutkin lihakset ovat aivan eri kunnossa, kuin tavallisen kaduntallaajan, joten vammautumisia lieventäviä fysikaalisiakin etuja harjoittelulla toki saavutetaan.)

Viimekädessä tärkein vammautumisia kontaktilajeissa estävä tekijä onkin pätevästi laaditut säännöt ja ammattitaitoinen tuomarointi. Ilman ottelijan luovutusta tai tuomarin keskeytystä tulisi tässäkin lajissa "ruumiita" aivan eri tahtiin.

Vierailija

Keskiverto "action" liejua ei tule seurattua elokuvan osalta. Ehkä niissä esiintyvä väkivalta on kuvattuna niin epärealistisesti, ettei se herätä kaikua edes hermostuneissa hissukoissa.
Puhdas lyöminen on eriasia, kun mies ei enää iskusarjan jälkeen toteakaan, että I´ll be back

Voitaneen tietenkin kysyä onko realistisen väkivallan näyttäminen kriittisyyttä, vai yksinomaan ihmisyyttä?

Edward Nortonin vaikuttaviin osasuorituksiin kuuluu ehdottomasti myös väkivaltaisista kohtauksista huolimatta, erittäin onnistunut Tony Kayen 1998 valmistunut elokuva American History X.

Kulttiohjaajan maineeseen kivunnut Tarantino on leväytellyt väkivaltaa elokuviinsa. Raakuudestaan huolimatta esim. 1992 valmistunut Resevoir Dogs ei välttämättä yllä viihteellisyyttä syvällisempään analysiin. Tuskin edes yrittää.

Ehkä elokuva ei yllä moralisoivasta asenteesta näkyvämpään vaikuttamiseen. Totuushan on aina tarua ihmeellisempää.

Itse on tullut osallistuttua väripanoksin käytävään kaupunki- ja maasto sotaan. Tappamista leikisti.
Tykkäsin kovasti.

Offffffftopic.. lämmittelyä siis:)

Vierailija

Ultimate Fighting -videoita löytyy ihan videovuokraamoista, eikä lajilla ole mitään tekemistä showpainin kanssa. UFC:n säännöt kieltävät ainoastaan,
ettei vastustajan silmiin saa koskea.. Muuten taistellessa on vain mielikuvitus rajana. Polvella jalkojenväliin, kyynerpäällä naamaan, polvella niskaan.. Olen
nähnyt muutavan halvaantumisenkin..
Vapaaottelu on rankka laji sekin, joskin miedompi versio Ultimate Fightingista. Isoimmat miehet UFC:ssä ovat yli 300 kiloisia..
Lajin maailmanmestari on ollut jo vuosia peräkkäin Brasilialainen Royce Gracie.

Vierailija

[quote="Apukas"] Mistä tällainen vakivaltaan mukaan tempautuminen johtuu? Mieleen nousee antiikin Rooma gladiaattoreineen (sainpas tungettua tuon lauseen tähän).

> Oisko silloin puutetta jännityksestä (turhautuneisuuden "vastalääke") ts. elämä jotenkin tasapaksua ja jonkun "intohimoisen" harrastuksen puutetta?

Vierailija

Pannahinen! Selain nielaisi alkuperäisen version tästä viestistä. Pitänee kirjoittaa samat jutut uusiksi.

Eli. Tirkistelyäkö? Voipi olla. Koko show maksoi 10€ eli aivan kohtuullinen hinta. Maailmankuva laajeni, ja se oli tarkoituskin tällä peep-show käynnillä.

lystikäs
> Oisko silloin puutetta jännityksestä (turhautuneisuuden "vastalääke") ts. elämä jotenkin tasapaksua ja jonkun "intohimoisen" harrastuksen puutetta?



Osittain totta. Harrastuksista ei löydy vauhdikasta menoa.

Fight Club ja Kellopeliappelsiini olivat hyviä leffoja. Sopivasti kantaa ottavaa ja viihdytävää.

ChG
Mainitsemasi vuosien harjoittelu on tietenkin oleellinen vammautumisten ehkäisijä lajissa kuin lajissa.

Viimekädessä tärkein vammautumisia kontaktilajeissa estävä tekijä onkin pätevästi laaditut säännöt ja ammattitaitoinen tuomarointi. Ilman ottelijan luovutusta tai tuomarin keskeytystä tulisi tässäkin lajissa "ruumiita" aivan eri tahtiin.

Todentotta. Ottelijat näyttivät olevan kovassa kunnossa. Ja muutenkin on selvää, että oli urheilulaji mikä hyvänsä, kova harjoittelu ehkäisee vammoja. Siitä kumpuaa mielestäni esimerkiksi voimistelun kiehtovuus. Henkilö vetää itsensä solmuun vammautumatta. Ja saattaapa heittää voltinkin.

Leikittelin myös ajatuksella että kuinka monta sekuntia kestäisin tolkuissani. Pitäisi ilmeisesti valita todella pitkä sisääntulo kappale...

Vierailija

Mielestäni kyseinen ottelumuoto on tylsä. Kuvailen hiukan tarkemmin:
Aluksi ottelijat vaihtavat parit potkut ja lyönnit, mutta sitten menee painimiseksi. Kun ottelija on maassa aletaan häntä lyömään ja toinen yrittää tietenkin sitoa. Tätä sitomisleikkiä sitten onkin koko loppu ottelu, kunnes toinen saa lukon aikaiseksi.
Toki muutama ottelu on ihan ok, mutta muuten laji on kokonaisuudessaan aika tylsä. Näillä muutamilla otteluilla tarkoitan niitä, missä tempo on kova ja sitomisleikit jäävät suhteellisen lyhyiksi.

Vierailija
Mummo
Oliko se sitä samaa, mitä showpainin nimellä joskus tv:ssä näkyy. Oliko parlamentaarikko Halme justiinsa tämän lajin harrastaja?Mummo

Muistaakseni Tony Halme on osallistunut myös ultimate fighting otteluihin. Tosin aika huonolla menestyksellä. Netistä löytynee tarkempaa tietoa otteluista jos kiinnostaa...

Vierailija
Gideon
Mielestäni kyseinen ottelumuoto on tylsä. Kuvailen hiukan tarkemmin:
Aluksi ottelijat vaihtavat parit potkut ja lyönnit, mutta sitten menee painimiseksi. Kun ottelija on maassa aletaan häntä lyömään ja toinen yrittää tietenkin sitoa. Tätä sitomisleikkiä sitten onkin koko loppu ottelu, kunnes toinen saa lukon aikaiseksi.
Toki muutama ottelu on ihan ok, mutta muuten laji on kokonaisuudessaan aika tylsä. Näillä muutamilla otteluilla tarkoitan niitä, missä tempo on kova ja sitomisleikit jäävät suhteellisen lyhyiksi.

Pitkälti samaa mieltä. Harvoin on tullut nähtyä hyvää UFC -ottelua, homma kun menee 10 sekunnin jälkeen muutaman minuutin maassa kierimiseksi. Mielummin katsoo K-1:stä tai perinteistä nyrkkeilyä, niissä kamppailu jatkuu samantyyppisenä paljon pidempään. Harmi vaan kun eurosportiltakin tulee samat K-1 ottelut monta kertaa uusintana.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat