Kananmuna-teoria

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Miksei evoluutio olisi totta? Ajatelkaas vaikka kananmunaa. Se on yksisolu. Kananmunaa hautomalla siitä kehittyy tipu, eikä siinä kovin kauan mene. Miksei siis muut alkueliöt olisi miljoonissa vuosissa kehittyneet eteenpäin?

Yrittäkää selittäkää tämä ja todistaa väitteeni vääräksi.

Kommentit (11)

Vierailija
Oobelix
Miksei evoluutio olisi totta? Ajatelkaas vaikka kananmunaa. Se on yksisolu. Kananmunaa hautomalla siitä kehittyy tipu, eikä siinä kovin kauan mene. Miksei siis muut alkueliöt olisi miljoonissa vuosissa kehittyneet eteenpäin?

Yrittäkää selittäkää tämä ja todistaa väitteeni vääräksi.

Voisitko kertoa, että mitä toivot todistettavan? Tuo juttusi on kyllä yliveto hämäryydessään, mikä hemmetin alkueliö ja mikä ei ole kehittynyt?

Voisit myös pohjustaa kysymyksesi lukemalla vaikka lukion biologiaa edes muutaman sivun, muut sotkusi voisivat aueta siitä.

Vierailija

eukaryoottiset alkueliöt

Nykyterminologian mukaan yksisoluisia aitotumallisia mikroskooppisen pieniä eliöitä kutsutaan protisteiksi (alkueliö). Aikaisemmin puhuttiin pienistä levistä ja alkueläimistä (protozoa) erikseen. Muutos käsitteistössä johtuu siitä, että on havaittu suuren osan näistä organismeistä kykenevän vaihtelemaan energianhankintatapaansa yhteyttämisen ja toisenvaraisuuden välillä. Joillakin niistä jopa samanaikainen auto- ja heterotrofia on mahdollista. On otettu käyttöön termi miksotrofia kuvaamaan energiataloutta, jossa eliö siis voi olla kasvi ja eläin yhtäaikaa tai vuorotellen.

Mitä siis haluat todistettavan näistä alkueliöistä?

Vierailija

Olen samaan tapaan miettinyt yksilönkehityksen ja evoluution analogiaa. Yhdestä ainoasta solusta kehittyy monisoluinen monimutkainen organismi. Vaikkapa sinivalas. Evoluutiossa on samaa uskomattomuutta, mutta koska puhutaan aivan eri aikaskaalasta, on evoluutiota vielä vaikeampi maalaisjärjellä käsittää. Usein evoluution vastustajat sanovat jotain sellaista kuin "eihän se nyt vain voi olla mahdollista". Saman voisi sanoa yksilönkehityksestä. Miten sinivalas nyt muka voisi saada alkunsa yhdestä solusta.

Niin houkuttelevaa kuin onkin verrata kehitystä yhdestä solusta kokonaiseksi organismiksi kehitykseen yksisoluisesta monisoluiseksi, on tapauksissa eroja. Yksisoluisilla ei ole valmiina geenäjä, jotka mahdollistavat niiden evoluution monisoluisiksi. Sen sijaan kananmunasta löytyy jo valmiiksi kaikki, mitä sen kehitykseen kanaksi tarvitaan.

Vierailija

Tuota geeni asiaa tuli itsekin mietittyä vähän myöhemmin. Ehkä tuo alkueliö(eläin?) juttu oli harhaan johtavaa, anteeksi pyyntöni siitä.

Vierailija

[quote="dinoflagellat"]Olen samaan tapaan miettinyt yksilönkehityksen ja evoluution analogiaa. Yhdestä ainoasta solusta kehittyy monisoluinen monimutkainen organismi. Vaikkapa sinivalas.

> Samaa on myös tullut mietittyä/ihmeteltyä.

Ps. Obelix, hieno kysymys pohdittavaksi, ei siis mitään syytä anteeksi pyytelyyn!

Vierailija
lystikäs
dinoflagellat
Olen samaan tapaan miettinyt yksilönkehityksen ja evoluution analogiaa. Yhdestä ainoasta solusta kehittyy monisoluinen monimutkainen organismi. Vaikkapa sinivalas.

> Samaa on myös tullut mietittyä/ihmeteltyä.

Ps. Obelix, hieno kysymys pohdittavaksi, ei siis mitään syytä anteeksi pyytelyyn!

Sorry, en tajunnut heti, että olit vilpittömästi kyselemässä. Täällä kuin liikkuu noita ketunhäntäkyselijöitä.

Yksi näkökulma tuohon teemaan on ehkä se, että yksi solu ja monen solun otukset ovat saman jatkumon ääripäitä. Luonnossa on paljon esimerkkejä siitä, että yksittäiset solut muodostavat välillä yhteisen solueläimen ja sitten taas voivat irtaantua. Näistä Stephen Jay Gould on kirjoittanut loistavan esseen, jonka yksi perusidea on se, että päässämme olevia jakoja ei ole luonnossa, vaan siellä näkyy erilaisia jatkumoita. Gouldin essee lähtee liikkeelle siiamilaisesta kaksosesta tai kaksosista, joilla oli yhteinen alapää ja vyötäröstä ylöspäin kaksi vartaloa. Oliko hän yksi yksilö vai kaksi yksilöä ja millä perusteella?

Opettajamoodi on: parempia vastauksia saa, kun katsoo jotain kuukkelilla ennen kysymystä, silloin löydetään nopeammin yhteiset sanat ja tarkoitus, ja pohdiskelly voi alkaa. Opettajamoodi off.

M.Sc

lierik
Seuraa 
Viestejä4922
Liittynyt31.3.2005

Jostain lammenpohjasta löytyi fossiileja joita ei voi laskea mihinkään eläinten pääryhmiin, ja muutenkin paljon uudenlaisia eliöitä. Tästä jokin tutkija päätteli että evoluutio ei lisää lajien, tai ainakaan pääryhmien, määrää, vaan se on ollut aikoinaan paljon suurempi, ja evoluutio on sitä sitten hiljakseltaan karsinut nykyiseen. Varmaan myös maapallon ilmaston vaihtelut vaikuttaneet asiaan.

Lähdettä en nyt muista, pitäs käydä kirjastossa jos tuotos sattuisi silmään.

Lierikki Riikonen

Vierailija
lierik
Jostain lammenpohjasta löytyi fossiileja joita ei voi laskea mihinkään eläinten pääryhmiin, ja muutenkin paljon uudenlaisia eliöitä. Tästä jokin tutkija päätteli että evoluutio ei lisää lajien, tai ainakaan pääryhmien, määrää, vaan se on ollut aikoinaan paljon suurempi, ja evoluutio on sitä sitten hiljakseltaan karsinut nykyiseen. Varmaan myös maapallon ilmaston vaihtelut vaikuttaneet asiaan.

Lähdettä en nyt muista, pitäs käydä kirjastossa jos tuotos sattuisi silmään.

Niin, entropia onkin liikettä kohti saman lämpötilan ja saman tiheyden omaavaa eli kohti täydellistä järjestystä.

;):)

Kosh
Seuraa 
Viestejä21228
Liittynyt16.3.2005
JukriS

Niin, entropia onkin liikettä kohti saman lämpötilan ja saman tiheyden omaavaa eli kohti täydellistä järjestystä.

Voisitko lakata häiriköimisesi asiaankuulumatoman ja sisällöttömän sonnan kaikkalle levittelyn muodossa?

Tuo lauseesi ei liity MITENKÄÄN aiheeseen tahi aiemmin sanottuun, sen pikku detaljin lisäksi että sen sisältämä väitekin on hevonpaskaa.

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

Vierailija
JukriS
Niin, entropia onkin liikettä kohti saman lämpötilan ja saman tiheyden omaavaa eli kohti täydellistä järjestystä. ;):)

> Minulla on tällainen visio: oletetaan, että ennen maailmankaikkeuden syntyä aine oli pallomaisessa muodossa ... sitten syntyi (solu)myrsky (räjähdys) ja ainepallo poksahti ... ja kerran, kun maailma loppuu... on järjestys oleva absoluuttisen sama eli pallomainen (aurinko).

Tässä välissä voimme nähdä sielun silmin, kuinka elämä sykkii kaiken aikaa ... ikuisessa liikkeessa olevana ... mikään ei ole hetkeäkään paikoillaan ... vaikkemme sitä tämän maailman silmin nekään, elämä jakaantuu kuin hedelmöittynyt munasolu silmiemme edessä ..

Auringosta tullaan ja sinne takaisin palataan... energiana/henkenä.

Uusimmat

Suosituimmat