Fysiikan kielenkäytöstä

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Sanotaan esimerkiksi, että painovoimalaki määrää, millaisia ovat planeettojen radat. Siis meillä olisi painovoimalaki, jota planeetat ja hiukkaset noudattavat.

Eikö pitäisi sanoa, että ensisijaisena meillä on planeettojen liike, ja lait kuvaavat näitä liikkeitä. Siis yksinkertaisten: liike määrää lain, ei lai liikettä.

Tietysti, jos meillä olisi aivan varmasti lopullinen painovoimateoria tai jopa kaiken teoria, ajatus lain perustavasta asemasta voisi olla perusteltu.

No, ainakaan Newton painovoimateoria ei määrää planeettojen liikettä, siitä voitaneen olla yhtä mieltä?

Kommentit (12)

Neutroni
Seuraa 
Viestejä23129
Liittynyt16.3.2005

Kyllä noin usein sanotaan, varsinkin populaaritieteen kirjoituksissa, vaikka se ei tosiaan ole kovin täsmällistä. Fysiikan "lait" on tosiaan kirjoitettu vastaamaan havaintoja eikä päinvastoin.

Vierailija

Kyseessä kieltämättä on hieman epätäsmällinen ilmaus. Nähdäkseni "määrää"-sanaa käytetään tuollaisissa tapauksissa kuin synonyymina sanalle "määrittää". Mikään ihmisen kirjoittama fysiikan lakihan ei tosiaan pakota mitään fyysistä tapahtumaa etenemään millään tietyillä tavalla, vaan ihmisen kirjoittama fysiikan laki pyrkii vain approksimoimaan tapahtunutta mahdollisimman hyvin. Eli fysiikan lait pyrkivät määrittämään jollekin muuttujalle, vaikkapa paikalle, joitain arvoja jossain tietyssä fyysisessä tapahtumassa (vaikkapa kiertoliikkeessä gravitaatiokeskittymän ympärillä).

Tämä usein ilmaistaan mainitsemallasi tavalla. Esimerkiksi F=mg määrittää, eli määrää, voiman, jolla sinä painat huoneesi lattiaa alaspäin tuolillasi istuen.

Vierailija

Ihan otsikon mukaisesti, kerrataanpa ehdottamiani fysiikan suomen sanoja vanhan palstan ajalta. - Ydinhiukkanen nukleonin vastineena ei kuitenkaan ole minun tuotantoani ja lie käytössäkin melko yleinen.

Elektroni = sähkä
Fotoni ( kreikkalais-sakslaisesta sanasta Photo) = valottaja, hiukkasena.
Säteessä vaikka sekunnin fotoni sen sijaan = valotussädeteho
Perushiukkanen muodostamaan ydinhiukkasia, fotonieta tai vetovoimaan
vakiopää weli aaltohiukkanen.
" Romahtaneen", " luhistuneen" ainene määritelmä tiheämassa, tiheämassat. Ydinhiukanenkin on sellainen.
Kvasaari ( alkujaan Quasi Stellar Object) tiheämassasto
Galaksi laajamassasto
Regeneraatio(vedyn) palautuminen. Köyhät protonit latautuvat gammakvantein

Kosh
Seuraa 
Viestejä21228
Liittynyt16.3.2005
ArKos itse
Ihan otsikon mukaisesti, kerrataanpa ehdottamiani fysiikan suomen sanoja vanhan palstan ajalta. -

Kyllä nyt ehdotetaan ArKosin ehdotelmien sijaan ihan muuta. N eovat rumia ja kömpelöitä, eivätkä kuvaa mitään fysikaalisia ominaisuuksia kunnolla. Näen kaksi tietä: joko kuvaavuuden tai sitten kauneuden ja yksinkertaisuuden soveltamisen. Tietysti molempia hyödyntäen aina kuni hän onpi mahdollista.

Ensinnäkin, elektroni saattaisi olla ehkä sähkäle, mutta mieluummin sittenkin miinale, sähkömiinale tai sähkämiinale, ihan vain sen negatiivisen eli miinusmerkkisyyden tähden. Kuitenkin positiivisuus tuotata ongelmia... Miinuskinhan on lainaperää, mutta sille ei oikein ole hyvää vastinetta, ellei sitten alle tai vaikka pakkaseen viittava sana? Olisiko siis sähkäpakaste mitä? Vastaavalla tavoin positroni voisi olla sähkälämmäte, kuvatakseen kylmyyden eli negatiivisuuden vastakohtaa, positiivista akselia eli varausta.

Jatkoa. Energian ainut kelvollinen suomennos on tarmo ja edelleen kvantin suomennos on erkale. Näin ollen fotoni eli SM-säteilyn kvantti on tarmoerkale.

Jaa. Magnetismistakin on päästävä eroon. Siispä, koska rauta on oleellinen osa magnetismia ja riittävän suomalainen, magnetismista saadaan rautaveto. JA rautapoisto luonnollisesti hylkimistapauksessa. Magneettiset navat edelleen johdonmukaisesti nimetään rautavetonavaksi ja rautapoistonavaksi. Jaa niin, tarvittava matematiikka huomioitava myös. Vuo, kenttä, virta ja muut liittyvät käsitteethän kelpaavatkin. Vektori kylläkin korvataan vaikka suuntapuhtiosoittimella. Skalaarista taas tulee pelkkä puhtimääräke. Massa kelpaa, vaikka lainaperäinen onkin, onhan se myös kuvaava ja kiva.

Johtavuus, johde, vastustaa ja vastus ovat hyviä. Mutta kondensaattori olkoot vaikka varain. Kela on hyvä, mutta transistorin nimi pitää kehittää. Olisiko kytkäle mitä? MAhdollisesti myös vaihdake tai vaihtuin voisi tulla kyseeseen.

Aine on hyvä, materia sen sijaan ei. Materian tilalle voisi vaihtaa vaikkapa sanan olema, kuvaten sitä etät materia on jotakin konkreettista, olevaa ja aitoa, rajoittumatta aineen epäselvyyteen ja ahtaampaan tulkintaan. Assosiaatio ku-olemaan on myös mainio moraalifilosofinen ajatuslinko uskovaisille ja muille wannabe-suurajattelijoille.

Tähti on hyvä, mutta musta aukko ei ole hyvä, johtuen sen kehnoista assosiaatioista hullujen ja maallikkojen keskuuudessa. Musta tähti olisi parempi, mutta lisäksi tähden elinkaaren päätepisteyttä julistava termi mustatähde on suosikkini. Planeetta on karmea sana. Kiertolainen on hyvä mutta epämääräinen ja monitulkintainen. Joten siis planeetaksi kierrin. Kuu, eli kiertimen kierrin saisi olla erisnimisekavuuden välttämiseksi vaikkapa yleisnimellä alikierrin. Jos alikiertimellä on kierrin, niin no problemos eli ongelmattomuus: alialikierrin jne. toimivat kiertohierarkian laajetessa. Tekokierrin olkoon keinotekoinen satelliitti tai muu kapistus, j ajos tarvitaan luomusatelliitille kutne kivenmurikalle tai astronautin jäätyneelle pökäleelle nimitystä, niin mikro- ja minikiertimet laadittakoon käytettäväksi taulukoiden sopivilla kokoarvoilla. Kuriositeetti: geostationaarinen rata tulee nimetä ylläväijyradaksi, ja siis ko. radalla oleva kappale kuten vaikkapa tietoliikennesatelliitti on ylläväijytekokierrin.

Atomiasiaa. Sähkäpakaste tulikin jo. Mutta protoni, hmm... Noh, yleisyytensä takia sanoisin, että isolämmäte toimisi. Yhteys sähköön, elektroniin ja positiivisuuteen säilyy, vaikka itse hiukkanen varsin eri luontoinen sähkäpakasteen suhteen ja esim. sähkälämmäkkeenkin kanssa on. Vastaavasti antiprotoni olisi isopakaste. Neutroni on tietenkin nuoskale.
Atomikin voidana heittää romukoppaan, ja viimein päästään historiallisesta painotaakasta, jakamattomuudesta eroon. Käytetään siis kuvaavampaa ainelevoke tai aineperuste] kuvaamaan aineatomin yleensä stabiilia ja normaalia oleman alkeistilaa. Molekyyli vastaavasti olisi aineryväke. Ionista tehdäänkin perustelämmäke, -pakaste, tai ryväkelämmäke tai -pakaste, riippuen tapauksesta. Näin päästään monen sanan selityksistä positiivisine ja negatiivisine, sekä molekyylisyytene viittavine koukeroineen. Mikä ihmeen -meeri? Liittoryväke, sanon minä. Yksiliittoryväke, moniliittoryväke ja niin edelleen.

Jaah, reaktio. Siitähän tulee tapahdus. Ydintapahdus, ryväketapahdus ja niin edelleen siis. Tarvittavat kohdiltaan yksityisemmät määritelmät eritellään myöhemmin, perustan selvittyä. Ehkä.

Nyt väsyttää.

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

Vierailija
z
Sanotaan esimerkiksi, että painovoimalaki määrää, millaisia ovat planeettojen radat. Siis meillä olisi painovoimalaki, jota planeetat ja hiukkaset noudattavat.

Esimerkiksi lauseessa
minä määrään sinua poistamaan hänet paikalta
voidaan suorittaa seuraava lauseenjäsennys :
Subjekti = minä
predikaatti = määrään ( eikä suinkaan poistamaan )
objekti = sinua ( eikä suinkaan hänet )

Esimerkissäsi painovoimalaki oli kyllä subjekti, ja määrää predikaatti, mutta tulkitset objektin virheellisesti planeetoiksi tai niiden radoiksi.
Objekti jätettiin tuossa sanomatta, mutta se olisi voinut olla esim sinulle, ratoja tarkkailevalle astrologille, ym.
Siis koko virke kuuluisi silloin

painovoimalaki määrää ratoja tarkkailevalle astrologille, millaisia ovat planeettojen radat.



Virkkeessä on siis sekä päälause että sivulause. Subjekti, predikaatti sekä objekti esiintyvät kaikki päälauseessa jos ylipäätään esiintyvät, sivulauseesta niitä ei pidä käsittääkseni etsiä.
Kyseessähän on lauseenjäsennys, eikä virkkeenjäsennys.

Eikö pitäisi sanoa, että ensisijaisena meillä on planeettojen liike, ja lait kuvaavat näitä liikkeitä.
Ei pitäisi, kielenkäyttö on tuossa asiassa vapaata, toki niin saisi tehdä.

Siis yksinkertaisten: liike määrää lain, ei laki liikettä.
Juuri niin.
Fysiikan lait ovat seurausta todellisuuden mallintamisesta, todellisuus ei ole sitä mitä on koska jokin ihmisen kirjoittama laki jotain asiasta ilmaisee.

visti
Seuraa 
Viestejä6331
Liittynyt16.11.2009
z
Sanotaan esimerkiksi, että painovoimalaki määrää, millaisia ovat planeettojen radat. Siis meillä olisi painovoimalaki, jota planeetat ja hiukkaset noudattavat.

Eikö pitäisi sanoa, että ensisijaisena meillä on planeettojen liike, ja lait kuvaavat näitä liikkeitä. Siis yksinkertaisten: liike määrää lain, ei lai liikettä.

Tietysti, jos meillä olisi aivan varmasti lopullinen painovoimateoria tai jopa kaiken teoria, ajatus lain perustavasta asemasta voisi olla perusteltu.

No, ainakaan Newton painovoimateoria ei määrää planeettojen liikettä, siitä voitaneen olla yhtä mieltä?


Hurskas munkki, Pötyän Wisti totesi noin vuonna 1500: taivaankappaleet kulkevat ratojaan omien lakiensa määräämällä tavalla, lakien, joita emme tunne.
Sanoiko väärin?

Opettaja
Seuraa 
Viestejä1829
Liittynyt22.7.2011

Tässä lienee vain kysymys siitä, että sanalla "määrää" on tässä yhteydessä yleiskielestä hivenen poikkeava merkitys, mikä se sitten lieneekin, en edes yritä suomentaa, mutta ei se minua lainkaan häiritse. Paljon enemmän häiritsee, kun yleiskielen sanoja kaapataan johonkin tiettyyn fysiikan merkitykseen ja sitten kiivaillaan, että kaikkien pitäisi sanaa vain tässä merkityksessä käyttää. Tarkoitan tässä tietysti sanaa "paino".

Muuten sana "määrittää" ei ole hyvä, koska määrittäjä on se, joka lakien avulla laskee (määrittää) nuo radat. Tästä tuleekin mieleen, että nämä planeettalait todella määräävät planettojen radat, eri asia sitten on, suostuvatko planeetat näitä ratoja kulkemaan.

Vierailija

"Määrää" ei tosiaan ole paras valinta noihin lauseisiin. Tieteellisemmässä kielenkäytössä suosisin ilmausta "ennustaa", tai ehkä "selittää". Samaan sarjaan kuuluu "laki", joka olisi parempi korvata "teorialla" tai "yhtälöllä", joskin "laki" on vakiintunut niin moneen ilmaisuun (Newtonin lait, induktiolaki...) että siitä tuskin päästään koskaan eroon.

Vierailija

Tuo määrääminen tosiaan häiritsee. Se myös hankaloitaa maallikon ymmärtämistä asioista. Tai helpottaa. Riippuu ihmisestä.
Sama asia on kun sanotaan, että evoluutio on kehittänyt jotain. Ei evoluutio mitään kehitä, vaan se on vain nimitys ketjureaktiolle. Tämä asia meneekin kreationisteiltä totaalisen yli.

visti
Seuraa 
Viestejä6331
Liittynyt16.11.2009
visti
z
Sanotaan esimerkiksi, että painovoimalaki määrää, millaisia ovat planeettojen radat. Siis meillä olisi painovoimalaki, jota planeetat ja hiukkaset noudattavat.

Eikö pitäisi sanoa, että ensisijaisena meillä on planeettojen liike, ja lait kuvaavat näitä liikkeitä. Siis yksinkertaisten: liike määrää lain, ei lai liikettä.

Tietysti, jos meillä olisi aivan varmasti lopullinen painovoimateoria tai jopa kaiken teoria, ajatus lain perustavasta asemasta voisi olla perusteltu.

No, ainakaan Newton painovoimateoria ei määrää planeettojen liikettä, siitä voitaneen olla yhtä mieltä?


Hurskas munkki, Pötyän Wisti totesi noin vuonna 1500: taivaankappaleet kulkevat ratojaan omien lakiensa määräämällä tavalla, lakien, joita emme tunne.
Sanoiko väärin?

Minusta munkkimme sanoi aivan oikein. Ei ole niin, että on ilmiö, josta seuraisi laki, kun ihminen sen havaitsee. Ilmiö tapahtuu omien sääntöjensä puitteissa, eikä ole mitenkään väärin sanoa, että lain määräämällä tavalla. Taivaankappaleet voivat liikkua vain painovoimalain ennustamalla tavalla, joten se määrää niiden liikkeen.
Radioaktiivinen hajoaminen voi tapahtua vain säilymislakien määräämällä tavalla.
Nämä lait ovat luonnon omia lakeja, joita se noudattaa.

Sitten on sellaista kielenkäyttöä, joka on väärää, mutta usein tahallista, kun ei viitsi kovin pitkästi kirjoittaa. Esimerkiksi massa liikkuu , varaukseen kohdistuu voima jne.

Vanha jäärä
Seuraa 
Viestejä1511
Liittynyt12.4.2005

Kai fysiikan lait tai paremminkin yhtälöt kuvaavat tai mallintavat fysikaalisia ilmiöitä? Ilmiöt ovat olleet olemassa lähes alkuräjähdyksestä lähtien, kosmologisesti katsoen äskettäin ihmiset ovat havainneet tiettyjä riippuvuuksia ja säännönmukaisuuksia, joita ovat sittemmin ryhtyneet esittämään matematiikan avulla.

Minusta yleensäkin termi fysiikan laki on turhan kategorinen, parhaimmillaankin on kyse vain kuvitelmasta, minkälainen eri tekijöiden riippuvuuden oletetaan nykytiedon perusteella olevan.

Vanha jäärä

Vierailija
Vanha jäärä
Kai fysiikan lait tai paremminkin yhtälöt kuvaavat tai mallintavat fysikaalisia ilmiöitä?
Ei kai nyt sentään.
Fysiikan lait mallintavat ilmiöiden riippuvuussuhteita, ei itse ilmiötä. Eihän jokaista ilmiötä varten ole omaa fysiikan lakia, vaan samojen lakien erilaisia soveltamisia kuhunkin tilanteeseen.
Niiden lakien avulla voidaan sitten mallintaa itse ilmiötäkin, mutta laki itse ei sitä sentään tee.
Eihän fysiikan lakien avulla voi päätellä kaikkia tuntemattomia esim maan massaa, auringon massaa, maan etäisyyttä auringosta, maan rata nopeutta, vuoden pituutta, jne vaan ainoastaan noiden riippuvuuksia toisistaan. Jotain täytyy ihan havainnoidakin lähtöarvoiksi ja sitten vasta laskea se viimeinen tuntematon niiden lakien avulla.

Ps. tämä on kielioppiketju.

Uusimmat

Suosituimmat