Onko elektroniikka voitto todennäköisyystulkinnalle?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015
eki sfnet.tiede.fysiikka uutisryhmässä

Usein kuulee väitteen, että mm. transistorin toiminta on osoitus kvanttimekaniikan validiudesta, tai jostain.
Tämmönen puupaa maallikko helposti ajattelee, että tokko transistori kuitenkaan mitään kertoo Alpun vihaamasta epävarmuusperiaatteesta (Gott wuerfelt nicht!)
Äkkinäinen olettanee, että se osoittaa vain kvantittumisen olevan
tosiasia.

Jan Eric samaisessa uutisryhmässä

Einstein koitti kehittää kvanttimekaanisen mallin joka ei perustu todennäköisyysfilosofiaan, vaan on eksakti diskreetti kvanttimekaniikka.
Altoluonne, tai kvantit aaltopaketteina eivät millään tavoin ole todennäköisyystulkinnan omaisuutta, vaan myös diskreetti kvanttiteoria tulee kuvaamaan hiukkaset eli kvantit aaltopaketteina. Transistori toimii aivan yhtä hyvin, mikäli diskreetti yhtenäiskenttäteoria tai kaikenteoria kehitetään, kuin todennäköisyystulkinnassa.
Tunneloituminen on mahdollista myös diskreetissä kvanttimekaniikassa, jossa kvantti-ilmiöiden takaa löytyvät deterministiset piilomuuttujat, eli kausaalisyyt vuorovaikutustapahtumiin. Tunneloituminen tarkoittaa tosin aivan eri asiaa tälläisessä teoriassa, kuin todennäköisyystulkinnassa. Hiukkanen ei dikreetissä kvanttiteoriassa voi yhtäkkiä tunneloitua minne tahansa, ja vaikka vielä takaisin, pienellä todennäköisyydellä, vaan tunneloitumisessa aaltopakettien "reaaliset" vuorovaikutukset siirtävät sen determinstisten sääntöjen mukaan vallin ulkopuolelle. Hiukkanen ei voi siis tunneloitua minne tahansa, vaan sillä on syy-seurausketju, joka heittää sen tiettyjen vuorovaikutusten voimasta.
EPR-kokeiden takana on kvanttimekaniikan todennäköisyysfilosofia, ja siksi EPR-kokeet eivät anna objektiivista pohjaa kokeille.
Kvantittuminen on tosiasia, mutta epämääräisyysperiaate ja todennäköisyytulkinta ovat vain filosofisia tulkintoja.

Mitä mieltä olette?

Kommentit (9)

Vierailija
asessori
eki sfnet.tiede.fysiikka uutisryhmässä

Usein kuulee väitteen, että mm. transistorin toiminta on osoitus kvanttimekaniikan validiudesta, tai jostain.



Mitä mieltä olette?

Transistorin toiminta on erittäin selkeä osoitus siitä, että kvanttimekaniikka
kuvaa luontoa hyvin tarkasti.

"Kvanttimekaniikan tulkinta" on vähän eri asia kuin "todennäköisyystulkinta"
ja ongelmat siinä eivät ole varsinaisesti todennäköisyystulkinnassa, vaan
niin sanotussa mittausongelmassa.

Vierailija

Niin, todennäiköisyys on vain filosofia, eikä vastaa todellisuutta.

Millä voidaan laskea todennäköisyys, kun emme voi ikänä tehdä samassa ajassa ja samalla tavalla samaa asiaa toista kertaa.

Kaikki mitä tehdään on ainut kertaista! Kaikki on ikuisessa muutoksessa! Eli emme voi laskea todennäköisyyttä todellisuuden tapahtumille.

Voimme heittää noppaa tuhatkertaa ja kuvata tämän tapahtuman videolle. Siitä voimme helposti ennustaa tuloksen: missä on todennäköisyys? Vaikka katsoisit videon tuhatkertaa, ei nopan luvut millään heitolla muuttuisi: Luvut olisivat aina samat.

Päätelmä: Sen, minkä teemme kerran, emme voi toistaa samalla tavalla,(koska emme elä menneisyydessä tai pysähtyneessä tilassa) joten todennäköisyys ei ole todellisuutta kuvaava.

Vierailija

Todenäköisyys likipitäen vastaa todellisuutta, ja nimenomaan ihmisen tuotteina kaikki ehdttomat täsmällisetkin totuudet ovat vain todennäköisyyksiä, jokta käytännössä on koestettu ja vahvistettu.

Aineen ja kvanttien maailma sinänsä on tiukasti deterministinen. Ihminen kuitenkin aistiensa ja päättelyunsä kautta saa siitä tietoonsa informaation eli mukautetun, joka on aina vain paloja, otteita maailmasta. Eli todenäköinen ja suhteellinen tietoon saatu maailma on otetta täsmällisestä ehdottomasta maailmasta.

Tuotakin kautta pääsimme siis tulokseen, että m. Einsteinin ja kvantgtiteorian vastakkainasettelu ei ollut mielekäs, ja se osaksi luotiin jopa keinotekoisesti. Reaalisen kaiken teorian maailma on sekä ehdottoman deterministinen että todennäköinen.

derz
Seuraa 
Viestejä2431
Liittynyt11.4.2005
regga
Niin, todennäiköisyys on vain filosofia, eikä vastaa todellisuutta.

Millä voidaan laskea todennäköisyys, kun emme voi ikänä tehdä samassa ajassa ja samalla tavalla samaa asiaa toista kertaa.

Kaikki mitä tehdään on ainut kertaista! Kaikki on ikuisessa muutoksessa! Eli emme voi laskea todennäköisyyttä todellisuuden tapahtumille.

Voimme heittää noppaa tuhatkertaa ja kuvata tämän tapahtuman videolle. Siitä voimme helposti ennustaa tuloksen: missä on todennäköisyys? Vaikka katsoisit videon tuhatkertaa, ei nopan luvut millään heitolla muuttuisi: Luvut olisivat aina samat.

Päätelmä: Sen, minkä teemme kerran, emme voi toistaa samalla tavalla,(koska emme elä menneisyydessä tai pysähtyneessä tilassa) joten todennäköisyys ei ole todellisuutta kuvaava.

Miten sitten selität mm. alkuaineiden puoliintumisajat, mitkä perustuvat todennäköisyyteen: on mahdotonta ennustaa yksittäisen atomiytimen hajoamis ajankohta, mutta jos atomeja on suuri määrä ainetta puoliintumisaika kuvaa niiden hajoamiseen kuluvaa aikaa tarkasti.

∞ = ω^(1/Ω)

Vierailija

Atomin radioaktiivinen hajoaminen ja puoliintuminen itsessään on tiukasti
deterministinen tapahtuma. Kuinka osahajoamiset saavat järjestyksensä, siihenkin on varmasti ihan tiukka syysuhde. Vaan kuinka me saamme tietoomme hajomaisen ja puoliintumisen, sehän on taas informaatiotapahtuma. Toteamme yksityisiä hajomisia ja niistä seuraavan puoliintumistodennäköisyyden, mutta perustana oleva deterministinen laki on melko lailla hämärän peitossa.

Vielä yksi näkökohta. Luononlait itsessään ovat vaikutusolosuhteissaan ehdottomia ja muuttumattomia. Sen sijaan ihnmisten ja yhteiskunnan aisitimismahdollisuudet jattuvasti kehittyvät. Ja näin ihmisen hallussa oleva tieto jatkuvasti muuttuu. Ihmisen tieto on otteita, paloja myös itse luonnonlaeista. Syntyy jatkuvasti lisää tiedettyjä kohteita eli valkoisia täpliä. Mutta niiden välissä aina on mustia täpliä eli tietämättömiä kohteita, ja niidenkin määrä kasvaa, vaikka vanhoja häviää, sitä mukaa kun tieto kasvaa.

Vierailija
derz
regga
Niin, todennäiköisyys on vain filosofia, eikä vastaa todellisuutta.

Millä voidaan laskea todennäköisyys, kun emme voi ikänä tehdä samassa ajassa ja samalla tavalla samaa asiaa toista kertaa.

Kaikki mitä tehdään on ainut kertaista! Kaikki on ikuisessa muutoksessa! Eli emme voi laskea todennäköisyyttä todellisuuden tapahtumille.

Voimme heittää noppaa tuhatkertaa ja kuvata tämän tapahtuman videolle. Siitä voimme helposti ennustaa tuloksen: missä on todennäköisyys? Vaikka katsoisit videon tuhatkertaa, ei nopan luvut millään heitolla muuttuisi: Luvut olisivat aina samat.

Päätelmä: Sen, minkä teemme kerran, emme voi toistaa samalla tavalla,(koska emme elä menneisyydessä tai pysähtyneessä tilassa) joten todennäköisyys ei ole todellisuutta kuvaava.




Miten sitten selität mm. alkuaineiden puoliintumisajat, mitkä perustuvat todennäköisyyteen: on mahdotonta ennustaa yksittäisen atomiytimen hajoamis ajankohta, mutta jos atomeja on suuri määrä ainetta puoliintumisaika kuvaa niiden hajoamiseen kuluvaa aikaa tarkasti.

On mahdoton ennustaa yksittäisen ihmisen elinikä, mutta ihmisille voidaan määrätä tilastollinen elinikä. Miehille ja naisille voidaan määritellä tilastollinen elinikä, ja niin poispäin.
Alkuaineiden puoliintumisaikojen kohdalla toimii sama tilastollisuus. Jokaiselle hajoamiselle on syyt, ja eri alkuaineiden kohdalla saadaan eri puoliintumisajat. Ihmisen keskimääräiset elinaikaennusteet kuvaavat ihmisen keskimääräistä elinaikaa tarkasti. Tilastollisuus on puutetta tiedoissa, eli yksityiskohdissa.

Vierailija
asessori
Jan Eric samaisessa uutisryhmässä

Einstein koitti kehittää kvanttimekaanisen mallin joka ei perustu todennäköisyysfilosofiaan, vaan on eksakti diskreetti kvanttimekaniikka.
Altoluonne, tai kvantit aaltopaketteina eivät millään tavoin ole todennäköisyystulkinnan omaisuutta, vaan myös diskreetti kvanttiteoria tulee kuvaamaan hiukkaset eli kvantit aaltopaketteina. Transistori toimii aivan yhtä hyvin, mikäli diskreetti yhtenäiskenttäteoria tai kaikenteoria kehitetään, kuin todennäköisyystulkinnassa.
Tunneloituminen on mahdollista myös diskreetissä kvanttimekaniikassa, jossa kvantti-ilmiöiden takaa löytyvät deterministiset piilomuuttujat, eli kausaalisyyt vuorovaikutustapahtumiin. Tunneloituminen tarkoittaa tosin aivan eri asiaa tälläisessä teoriassa, kuin todennäköisyystulkinnassa. Hiukkanen ei dikreetissä kvanttiteoriassa voi yhtäkkiä tunneloitua minne tahansa, ja vaikka vielä takaisin, pienellä todennäköisyydellä, vaan tunneloitumisessa aaltopakettien "reaaliset" vuorovaikutukset siirtävät sen determinstisten sääntöjen mukaan vallin ulkopuolelle. Hiukkanen ei voi siis tunneloitua minne tahansa, vaan sillä on syy-seurausketju, joka heittää sen tiettyjen vuorovaikutusten voimasta.
EPR-kokeiden takana on kvanttimekaniikan todennäköisyysfilosofia, ja siksi EPR-kokeet eivät anna objektiivista pohjaa kokeille.
Kvantittuminen on tosiasia, mutta epämääräisyysperiaate ja todennäköisyytulkinta ovat vain filosofisia tulkintoja.

Tämä on minun mielestäni järkeenkäypä tosi! En voisi kyetä ajattelemaan toisin! Syy-seuraussuhde on ja pysyy! Elikkä todennäköisyys ei vastaa todellisuutta! Todennäköisyys on vain filosofia! Se ei mitenkään kuvaa todellisuutta, vaikka todennäköisyyksillä voidaan olettaa asioita, mutta oletus ei tietenkään ole todellisuutta.

Silti en usko, että kaikenteoria olisi matemaattisesti mahdollinen, koska sen pitäisi selvittää syy-seuraussuhteen ensimmäinen syy matemaattisena kaavana!

Vierailija

Todennäköisyystulkinta on kvanttimambosamboa, mutta kvanttimekaniikka itsessään on asiaa.

Kvanttiteoria & kvanttimekaniikka turhan usein esitetään niin, että se olisi samaa kuin kvanttimekaniikan todennäköisyystulkinta. Kvanttimekaniikan todennäköisyystulkinta on kuitenkin todellisuudessa vain filosofinen näkemys todellisuuden luonteesta kvanttimekaniikan tämän hetken tulosten valossa pääteltynä.

Kvanttimekaniikka näyttäytyy tämän hetken kokeellisen ja teoreettisen tutkimuksen valossa tilastollisena, mutta tämä on vain tämän hetken mutua, joka turhan usein liitetään kvanttimekaniikan uskonkappaleeksi. Maailma on indeterministinen hokema fysiikan kirjoissa kaipaa tarkennusta; Kvanttimekaniikan nykyisen tulkinnan mukaan maailma on indeterministinen.

Tilastollisuus, todennäköisyys, epävarmuusperiaate, potentiaalisuus eli heikompi determinismi ovat vain tieteen tämän hetken mutua.
Einsteinin näkemystä todellisuuden kausaalista determinismistä ei ole osoitettu vääräksi, vaikka useissa fysiikan kirjoissa tälläistä väitetään.

Vierailija

" Aaltopaketti" säteilyissä kyllä tarkoittaa suurta joukkoa fotonisäteitä rinnakkain. Sen sijaan säteille ja fotoneille eli valottajille Einstein itse tuli antaneeksi hiukkasselityksen. Fotoniteho eli sädeteho ja perustana oelva jakso voidaanhan ilmoittaa varsin tarkasti, ja myös nopeus. Sen sijaan fotonien lähtö aineesta on sattumista koostuvaa todennäköisyyttä, nykytiedon valossa.

Energiahan, ja myös nopeus, voidaan ilmoitta varsin tarkasti, sen sijaan aine itse ilmenee aina vain energiansa eli kvanttiensa kautta. Kun yleisölle enetrgia eli liikevoima usein esitetään häilyvänä ja aine ehdottomana, siinä on asia käännetty päälaelleen. Tietomme energiasta on varsin varmaa, tietomem aineesta itsestään usien häilyvää tai korkeintaan todennäköistä. Silti kaikkeus, paitis kvanttimekaaninen, on myös aineinen. Varmoina havaitut kvantit toistavat todenäköisenä mielletyn aineen puolesta!

Uusimmat

Suosituimmat