Kvanttimekaaninen kaikkeus

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Ei voida havaita ainetta eli materiaa sinänsä. Kaikki aine, ja sen muoidot, ilmenevät liikkeenä. Aine aistitaan ja melletään liikkeestään. Samoin ei voida havaita kolmea ulottuuvta sinänsä, vaan ne ilmenevät liikkeestä, ajan neljännestä ulottuuvudesta. Ihan arejassakin eipä ilmene vaikka kilom amssa tai painmoa sinänsä, vaan se tulkitaan voimavaiktuksestaan vaakaan. Silmämme eivät näe maailmaa sinänsä, vaan valottuvat maailamsta tulleista fotoneista, ja tämkä johtaa lopulta näkökuvaan aivoissa.

Einsteiin suhteellisuusteoria onkin ristiriittainen. Tavanomainen ja myös Einsteinin oma tulkinta johtaa siitä ehdotonta avaruuskäsitystä. Itse jo sanan perusteella on mahdollinen toinen, todennäköisen suhteellisuuden tulkinta. Ristiriitainenhan voi olla kvanttiteooeriankin tulkinta, jos niin halutaan, ja useinhan niin halutaan. Käsityksemme mukaan kvanttimaailma ei ole aineesta irrallaan leijuva tai sille vaihtoehtoinen maailma. Kvantit, ja niiden perustna oleva liikevoima eli energia, ovat siodttuja aineeseen, sen ominaisuus, aineen liikevoiman suureita eli paloja.

Kvanttimekaanisen kaikkeuden perusta tulee pienimopien miellettävien aineosien liikkeestä. Jokaisella näistä on mekaaninen kvanttinsa. Näin pitää käsittää jo ydinhiukkaset, nukleonit. Minä olen esittänyt ne jopa triljoonalukuisen ( 440 000 triljoonaa) kokonaisuuksiksi, ja noilla osahiukkasilla on kullakin oma mekaanine kvanttinsa. Ydinhiukkanen on
näiden suuri kvanttikokonaiuus, ja lsiäkis se on kvanttivuorovaiktuksessa ympäristöönsä. Kvanttivärinästä johtuu myös ydinhiukkasen tarkka määräsuuruus ja yleensäkin kooss pysyminen.

Kommentit (10)

Vierailija

Jatkoa avaukseen. Kun jo aikoja sitten johdin sm-hiukkaille ja fotoneille eli valottajille massaa, se tapahtui vaikutusnergian ja valon nopeuden perusteella. Kyseessä on vaikutusmassa, ei massa sinänsä ja varsinkaan mahdollisesit veotvoimassa ilmenevä. Ja näin ollen on yhdentekevää. voi sitä olla ehdottoman auhtrweellisuusteorianne, Eisnteinminne, mukaan.
Ja minä muutenkin tulkistsen massan kvanttiominaisuudeksi. Myös mahdollien ilmeneminen massana vetovoimassa on pienhiukkasen ja vetovoimahiukkasen vuorovaikutusta.

Todennäköisyys ja ehdottomuus ynnä tarkkuus, jos jo kauan sitten
mm. Bohr ja Einstein väittelivät. Energiastahan eli sen vaikutuksesta voidaan saada varsin tarkkoja arvoja. Sen sijaan ainetta ei koskaan nähdä suoraan, vaan energiansa ja nopeutensa perusteella. Usein eistetään aine ehdottomana ja täsmällisenä, energia eli liikevoima häilyvänä. Asia on päinvastoin. Ja tähänhän perustuvatkin jatkuvat ponssareiden suosimat yritykset jäävät materiaaalisen eli aineisen kaikkeuden olemassaolo. Kaikeus on ainenen, koska aineen kvantit osoittavat sen, osoittavat ainetta kaikkialla. Aine on sitä, joka täyttää avaruuden eli luonnon jonkin osatilavuuden, ja joka ilmenee liikkeenään eli kvanttiensa kautta.

Einsteinko keksi kaavan E = mc^2? Kun siis annamme massalle nopeudessa ja valon nopeudessa kvanttitulkinna, käsitämme sen vaiktusominaiuudeksi eikä ehdottomaksi painoksi, tuo kaava lie itsensä Newtonin kaava, jossa vain massan vaikutus muuttuu. Minua on syytetty newtonilaisuudesta, kun nääs Einstein on aina oikeassa. Ei kai Einstein itsekään käsittänyt kaavaansa Newtonin muunnelmaksi?

Tulkintamme ydinenergiasta, se on aivan samaa, vaikka ydinhiukkasten sisässä, kuin on fotoninen eli valottajasäteily. Ydinnergia on vain gammaluokan fotoneja. Ja niiden massahan on ihan fotonin vaikutusmassa valpon nopeudessa. Samoin ydinnergia tulee aineeseen, vetyyn, siten, että aine latautuu fotoneilla. Ydinnergiankin selitykseni on tyyppiltään kvanttimekaaninen.

Vierailija

Että fotonit, valottajat, tasaavat kekskenään nmergiaansa avauudessa, onhan edelleen kvanttimekaanine selitykseni yleiselle punasiirtymälle.
Tasaantumine tpahtuuu mikorästeilyn alueelle, joka onkin tähtien ja glaksien välisesäs avaruudessa tärkein säteilyluokka.

Avaruuden kaareutuminen, Einsteinin selitys on ristiriitainen. Se antaa
mielikuvan, että massain ulkopuolla avaruus, sen aine, todella kaartuu.
Siinä ollaan jokseenkin eeteriteoriassa, vaikka itse eetteriä ei havaita.
Tahi avaruuden kaartuminen vetovoimakvanttien aiheuttama kuoppa, kuten me sanomme. Vastaavaa kuin alaspyörteet vesistöissä.

Vetovoiman selitykseni on puhtaasti kvanttimekaaninen. Kuitenkin vetovoima on kvantisotossa oma erikoine osa-alueensa. Se ei synny mistään eikä pysähdy mihinkään,. vaan sen peruskvantit kulekvat estweetä aineen läpi. Kun kvanttihiukkasten nergian valn nopeudessa ei yleisesti muutu, vetovoiman hiukkaset massan läpi kulkiessaan saavat lissää energiaa, eli vetovoiam on suorassa suhteessa lähdemassaan ja kääntäen verrannollinen sen etäisyyden neliöön. Vetovoimakvantit eivät
myöskään yleisesti jätä energiaa kohteeseensa, vaan se kiihtyy opmalla energiallaan. Lämpö, ainakaan " nomrmaaleilla" vetovoimilla ei kuitrenkana laske, vaan nähtävästi pienhiukkasten, siis ydinhiukkadten osasten, liike yhdensuuntaistuu. Täsäs on samankaltaisuutta sähkömagneettisuuteen, muta ei smaisuutta, sillä sm, vaikutuksessa ovat kyseessä kokonaiset atomin osahiukkaset, ja itse atomit.

Mm. Arla ennusteli viime vuonna taas muutoksia teoriaani keväällä.
Tässä nyt kyllä jokseenkin toistan enne sanomaani. Kvanttinäkökulmaa kuitenkin on otsikon mukaisesti painotettu. Samalla kun totreamme, että ehjdtootoman Einsteinin suuhuin eivät sovi sanat " Kaikki on suhteellista", vaan se sopii kvanttimekaaniseen suhteellisuusteoriaan.

Olisi ollut myös perusteita avata tämä avaruuden ja tähtititieteen alueella.
Kun pääperustelut kuitenkin ovat kvanttimekaaniset ja ainealuekin pääasiassa pienainetta, tämä lähinnä kuuluu merktylle kemian, fysiikan ja matematiikan alueelle.

Ja JukriS, koetapas lopulta vakavissasi pohtimaan kvanttiteoriaa ja kvanttikaikkeutta.

Vierailija

Ainakin palstan perusteella valtatioeteen käsitykset verrattaessa vetovoimaa ,a sähköistä vetoa ovatg varsin eriäviä. Joidenkin
milestä ne ovat lähes sama asia. Ne, jotka ovat lähempänä sähköä, sanovat, että sähköinen vaiktusvoima ja yleien gravitaatio ovat ihan eri asioita, joten sähköistä vaikutusvoima ei saa edes vahingossa nimittää veto- tai painovoimaksi.

Oma käsitykseni on, että protoni vaikuttaa elektroniin ja elektroni päinvastoin protoniin kvanttihiukkasten kierteisenä liikkeenä. Näin elektroni kulkee juuir tiettyä rataa. Jo tämä perusvoima ja vaikuttava kierre on sähkömotorinen voima smv. Tämä johtaa edellen ajatukseen ja käsitykseen, että yleisestikimkin sähköinne vaiktusvoima nimenomaan on sähkömotoista voimaa. Sm-hiukkasen tai varsinaisen fotonin lähtö atomitilasta, se ilmeisesti saa alkuinsa motorisena häiriönä eöli pyörteenä.
Seuraa myös kierre ja kierteistö, josta myös JukriS on puhunut. Kierre kuitenkin jähmettyy lähdön htkellä, se ei siis pyöri matkalla avaruudessa.
Tämä synytnyt aalot-omianisuus eli arla kuitenkin ilmenee sm-hiukkasen tai fotonin kohdatessa ainetta.

Sähkömotorinen voima smv johdoissa johdetaan atomitilan smvstä asettaen niitä monta peräkkäiden ynnä energiasta. Kierteinen smv saa myös sähkömoottorin pyörimään, ja päinvastoin generaattorissa roottoriin johdettu mekaanine voima muuttuu sähköksi. Aihe Mustat aukot sähköisiä? Myös tässä tpauksessa vaikuttava päävoima käösitykseni mukaan on smv, vinhaan pyörivä vahva sähkökenttä. - Sähköasiathan yleensä ovat valtatieteen tähtiin tuijottajuille jokseenkin tuntamttomia ja käsittämättömiä.

Todellakaan smvllä eli sähköiselleä vaiktutsvoimalla ja toisaalta vetovoimalla ei ole paljon yhteistä. paitsi vetämisen analogia. Vrt. myös atomien yhdensuuntaisuus magenettisuudesa ja ydinhiukkasen peruskvanttihiukkasten yhdensuuntaistuminen vetovoiman vaikutuksesta.

Vierailija
ällöttää
Mä etin näit vanhempii juttuja ettei ois nii vaikeit.
En tajuu näistkää mitää,vituttaa

Lohdutukseksi sinulle, ja samalla jälkiviisautena myös omasta aiemmasta toiminnastani palalla, että en minä itsekään vissiin tajunnut moneen vuoteen. Ja vaikka en myöntänyt sitä itselleni, alitajunnallisesti taisi
myös vituttaa.

Opetetaanhan laitostieteenkin fysiikkaa, osa tietenkin samaa kuin minun, pitkinä kursseina kouluissa sekä myös aineen opsikelijoille yliopistoissa.
Ei se kerralla onnistu tietoon, ja laitostieteen myös epätietoon, heiltäkään.
Pitää edetä askel askeleelta. En ole järjestänyt omaani oppikurssiksi, eipä kukaan ole pyytänytkään oppikurssia. Mutta käsittääkseni on helpoin tapa edetä pienestä. Ensin ydinhiukkanen ja elektroni, siitä alemmas perus-eli vaikutushiukkasiin ja gravitaation siruhiukkasiin. Jos niistä saa selvyyden, kyllä laajempiin kokonaisuuksiin pääsee. Nimenomaan alku on siis tässäkin hankala. - Pentinkulma-eepoksen alussa oli suo, kuokka ja Jussi.

Joka osaa piirtää, semmoinenhan voi siirtää lukemaansa piirroksiksi ja kuviksi paperille. Useimmille kuvat puhuvat enemän kuin sanat.
Minä lähinnä lasken ja analysoin, piirtäminen ei ole alaani. Kuten ei ollut
Henri Poincarénkaan.

Vierailija

Tulipa mieleeni. On kerrottu, että itse Einsteinn toisinaan aloitteli luentojaan tähän tapaan: Teistähän useimmat eivät ymmärrä tästä yhtään mitään.

Vierailija
ArKos itse
ällöttää
Mä etin näit vanhempii juttuja ettei ois nii vaikeit.
En tajuu näistkää mitää,vituttaa



Lohdutukseksi sinulle, ja samalla jälkiviisautena myös omasta aiemmasta toiminnastani palalla, että en minä itsekään vissiin tajunnut moneen vuoteen. Ja vaikka en myöntänyt sitä itselleni, alitajunnallisesti taisi
myös vituttaa.



Ja nytkö sitten tajuat jotain vai?
Ettei vaan edelleenkin vituttaisi.

ArKos itse

Minä lähinnä lasken ja analysoin, piirtäminen ei ole alaani. Kuten ei ollut
Henri Poincarénkaan.



Lasket ja analysoit! Anna minun kaikki kestää.
Ja lehmät lentävät.

ArKos itse
Tulipa mieleeni. On kerrottu, että itse Einsteinn toisinaan aloitteli luentojaan tähän tapaan: Teistähän useimmat eivät ymmärrä tästä yhtään mitään.

Olisiko syytä tai voisitko sinä ArKos ottaa edes vähän
opiksesi Einsteinin luennon aloituksesta. Ainakin
syytä olisi.

Vierailija

Useimmat teistä eivät ymmärrä tästäkään aiheesta ja viestistä mitään.

Tälle aiheelle annoin huhtikuussa 30 päivää äänestysaikaa. Äänestää ette ole voineet pikään aikaan.

Jälikiviisautta. Otsikiko olisi pitänyt kirjoittaa muotoon Kvanttimekaaninen aineinen kaikkeus. Kvanttimekaaninen aineeton kaikkeus käsitteenä on sen vastakohta, vaikka kvanttimekaanien ja kaikkeus ovatkin samoja sanoja. Tuon lisämääreen vuoksi kuitenkin jopa vastakohtaisesti tulkittavia käsitteitä. Alkuräjähdyshän on aineettomalle tulkinnalle varsin läheinen, sen ovat vastustajani palstalla moneen kertaan osoittaneet.
Einstein puolestaan, hän jää väliin, kuten myös staattisen luonteista kannattavat, kannattajia myös uskonnoissa, kuten tietysti myös alkuräjähdyksellä.

Pitänee järjestää uusi äänestys selvemin esityksin

Vierailija
ArKos itse
Useimmat teistä eivät ymmärrä tästäkään aiheesta ja viestistä mitään.

Älä ole turhan vaatimaton. Eiköhän se ole niin, että kukaan muista ei ymmärrä jutuistasi hölkkäsen pölähtävää. Välillä tuntuu, ettet itsekään ymmärrä omia juttujasi, ja ns. laitostieteestä et todella ymmärräkään.

Uusimmat

Suosituimmat