Mustan aukon olomuoto?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Mustat aukot ovat luhistuneita tähtiä, mutta miten luhistuneita? Ovatko ne protoneista, neutroneista ja elektroneista muodostunutta plasmaa vai onko luhistuminen jatkunut kvanttitasolle asti? Itse luulisin että 1. vaihtoehto, mutta voisivatko tähtitieteilijät vahvistaa/kumota tuon käsityksen.

Ymmärrän kyllä, että vastauksen täytyy olla nykytieteen käsitys asiasta, eikä välttämättä lopullinen totuus.

Kommentit (12)

Vierailija

Yleisen suhteellisuusteorian mukaisesti mustat aukot ovat täysin luhistuneita tähtiä, siis kaikki massa on luhistunut yhteen pisteeseen, jolla ei ole sen enempää avaruudellisia kuin aikadimensioitakaan, eli singulariteettiin. Mustalla aukon ominaisuudet ovat vain massa, varaus ja pyörimismäärä.

Suomalainen tutkija Pasi Repo on aikoinaan väitellyt näiden mainittujen ominaisuuksien kvantittumisesta ja hän esitti väitöksessään mustalle aukolle ns. Schrödingerin yhtälön, joka kuvaa sen kvanttimekaanista käyttäytymistä.

Neutronitähdet ovat sitten lähempää mainitsemaasi plasmaa. Siinähän protonit ja elektronit ovat yhtyneet tiiviiksi "neutronipuuroksi".

Vierailija
Landau
Yleisen suhteellisuusteorian mukaisesti mustat aukot ovat täysin luhistuneita tähtiä, siis kaikki massa on luhistunut yhteen pisteeseen, jolla ei ole sen enempää avaruudellisia kuin aikadimensioitakaan, eli singulariteettiin. Mustalla aukon ominaisuudet ovat vain massa, varaus ja pyörimismäärä.

Ja minä kun luulin, että singulariteetti on vain sanontatapa, ettei se oikeasti voi olla sellainen. Toden puhuen on kyllä vaikea käsittää, miten niin sillä ei muka olisi minkäänlaista dimensiota. Singulariteetit ovat mielestäni olleet vain kayttökelpoisia matemaattisia malleja, eikä todellisuutta.

Pitäisikö tuo pyörimismäärä käsittää sen luonnollisessa merkityksessä vai onko sillä jotain tekemistä spinin kanssa? Ei kai nyt sentään voi olla...

Vierailija

Tuo mainitsemani mustan aukon pistemäinen singulariteetti on siis teoriaa ja koskettaa ns. ideaalisia Schwarzschildin aukkoja, jotka eivät siis pyöri. Mitään suoria havaintojahan ei ole (eikä voi olla) mustan aukon sisäisestä rakenteesta.

Pyörimismäärällä tarkoitetaan kyllä ihan sitä tavallista pyörimistä. Nämä pyörivät Kerrin aukot lienevät kaikkein tavallisimpia pyörivien ja varattujen Reissner-Nordströmin aukkojen ohella. Näiden sisäinen rakenne on myös Schwarzschildin aukkoa monimutkaisempi Cauchy -horisontteineen.

lierik
Seuraa 
Viestejä4922
Liittynyt31.3.2005

Landau kirjoitti

Suomalainen tutkija Pasi Repo on aikoinaan väitellyt näiden mainittujen ominaisuuksien kvantittumisesta ja hän esitti väitöksessään mustalle aukolle ns. Schrödingerin yhtälön, joka kuvaa sen kvanttimekaanista käyttäytymistä.

Tosiaanko Schrödingerin kvanttijutut on Suomalaisen käsialaa? Minäkun luulin että ne oli keksinyt joku Scrödingelinge...

Lierikki Riikonen

Vierailija
lierik
Landau kirjoitti

Suomalainen tutkija Pasi Repo on aikoinaan väitellyt näiden mainittujen ominaisuuksien kvantittumisesta ja hän esitti väitöksessään mustalle aukolle ns. Schrödingerin yhtälön, joka kuvaa sen kvanttimekaanista käyttäytymistä.



Tosiaanko Schrödingerin kvanttijutut on Suomalaisen käsialaa? Minäkun luulin että ne oli keksinyt joku Scrödingelinge...

Tarkoitin tietenkin ns. mustan_aukon_Schrödinger_yhtälöä, joka on suomalaisen käsialaa.

Vierailija
Landau
Yleisen suhteellisuusteorian mukaisesti mustat aukot ovat täysin luhistuneita tähtiä, siis kaikki massa on luhistunut yhteen pisteeseen, jolla ei ole sen enempää avaruudellisia kuin aikadimensioitakaan, eli singulariteettiin. Mustalla aukon ominaisuudet ovat vain massa, varaus ja pyörimismäärä.

Suomalainen tutkija Pasi Repo on aikoinaan väitellyt näiden mainittujen ominaisuuksien kvantittumisesta ja hän esitti väitöksessään mustalle aukolle ns. Schrödingerin yhtälön, joka kuvaa sen kvanttimekaanista käyttäytymistä.

Neutronitähdet ovat sitten lähempää mainitsemaasi plasmaa. Siinähän protonit ja elektronit ovat yhtyneet tiiviiksi "neutronipuuroksi".

Kivaa tuo yleinen suhteellisuusteoria, se käsitettynä ehdottomaksi ja sekopäisen tähtittieteilijän käyttämänä todistaa mitä vain, mm. tähden luhistumisen yhdeksi ainoaksi pisteeksi, jolla ei ole ulottuvuuksia, tai sen tilavuus ainaikin on hyvin pieni, koko kaikkeuden massa korkeintaan jalkapallon kokoa. Ja kun joku väittää vastaan, sille ilmoitetaan, että
sehän on vastoin suhteellisuusteoriaa. Muita perusteluja ei tarvitakaan, kuten ei puutarhuri mainoksen mukaan muuta kuin kanankakkaa.

Vastapuolella, siis meidän kvanttikaikkeus tulkittuna hioukkasten kvanteiksi. Niiden kokokaisuuksia ovat mm. ydinhiukkaset. Kun siis aine/tähti luhistuu, kai sentään ne jäävät jäljelle? Eli luhistua ei sentään voi kuin yksiulottuuvuteen 1/10 000, eli tilavuuteen 1/biljoona. Aurinko
1.3 milj. km, kutistunut aurinko olisi 130 km, halkaisijaltaan. Tai josko vielä hiuakn pienempi. Tätä luokkaa ne sen kokoiset tiheämassat ovat avaruudessa, niin kertovat. Vastaavasti miljoonan auriinkomassain halkaisija 10 000 km luokkaa. Mikähän meni ehdottomassa suhteellisuusteoriassa pieleen? Se, että ei oteta huomioon ydinhiukkasen tilavuutta, joka ei juurikaan voi kutistua.

Fysiikan aiheryhmän puolella lisäksi epäilen, että mustat aukot ovatkin sähköisiä. Niiden kerrotut havainnoidtu tpahtumat soveltuvat sähköisiin vaiktusvoimiin, vetovoiman aiheuttamaksi katson ne pelkiksi todistmattomiksi spekulaatioiksi. Katsokaa vetovoimaa tiheämassalla on vain sen luonnollisen massansa mukaisesti. Se auttaa massan vaikuttaessaan sähköistä vaikutusvoimaa, mutta valon pysäyttäminen sille on mahdotoonta. Sen sijaan, kun valo lähtee sähköisessä olosuhteessa, sen pysäyttäjäksikin käys semmoinen. Vilkaiskaapa sen puolen aihettani. - Kun siis lähtökohta on kvanttiaineinen, se aiheeni on siellä eikä täällä.

Vierailija

Ja lisäänpä vielä tavaltaan suhteellisuusteorialle analogisen perustelun: väittämännehän ovat täysin vastoin aineen ja kvanttien teoriaa. Suhteellisuusteorian todistusvoima on kanankakan arvoinen.

Vierailija
ArKos itse

epäilen, että mustat aukot ovatkin sähköisiä. Niiden kerrotut havainnoidtu tpahtumat soveltuvat sähköisiin vaiktusvoimiin, vetovoiman aiheuttamaksi katson ne pelkiksi todistmattomiksi spekulaatioiksi. Katsokaa vetovoimaa tiheämassalla on vain sen luonnollisen massansa mukaisesti. Se auttaa massan vaikuttaessaan sähköistä vaikutusvoimaa, mutta valon pysäyttäminen sille on mahdotoonta. Sen sijaan, kun valo lähtee sähköisessä olosuhteessa, sen pysäyttäjäksikin käys semmoinen. Vilkaiskaapa sen puolen aihettani. - Kun siis lähtökohta on kvanttiaineinen, se aiheeni on siellä eikä täällä.

---Yo. tekstissä ei ole ainuttakaan suomenkielen mukaista lausetta. Minä ainakaan en tätä siansaksaa ymmärrä.
En nyt satu muistamaan, minkä niminen on mielen sairaus, joka muuttaa sanojen merkityksen muille ihmisille käsittämättömiksi.

Vierailija
Manasse
ArKos itse

epäilen, että mustat aukot ovatkin sähköisiä. Niiden kerrotut havainnoidtu tpahtumat soveltuvat sähköisiin vaiktusvoimiin, vetovoiman aiheuttamaksi katson ne pelkiksi todistmattomiksi spekulaatioiksi. Katsokaa vetovoimaa tiheämassalla on vain sen luonnollisen massansa mukaisesti. Se auttaa massan vaikuttaessaan sähköistä vaikutusvoimaa, mutta valon pysäyttäminen sille on mahdotoonta. Sen sijaan, kun valo lähtee sähköisessä olosuhteessa, sen pysäyttäjäksikin käys semmoinen. Vilkaiskaapa sen puolen aihettani. - Kun siis lähtökohta on kvanttiaineinen, se aiheeni on siellä eikä täällä.

---Yo. tekstissä ei ole ainuttakaan suomenkielen mukaista lausetta. Minä ainakaan en tätä siansaksaa ymmärrä.
En nyt satu muistamaan, minkä niminen on mielen sairaus, joka muuttaa sanojen merkityksen muille ihmisille käsittämättömiksi.

Arkosi on ollu päissään. Sordy ku vasta ny vastasi tähä koht kyssynystä, mut e ehtina aiemminna

Vierailija
Kale

Ja minä kun luulin, että singulariteetti on vain sanontatapa, ettei se oikeasti voi olla sellainen. Toden puhuen on kyllä vaikea käsittää, miten niin sillä ei muka olisi minkäänlaista dimensiota. Singulariteetit ovat mielestäni olleet vain kayttökelpoisia matemaattisia malleja, eikä todellisuutta.

Mustan aukon singulariteetti on vielä mielenkiintoisempi. Jos pääset aukon sisälle ehjin nahoin niin et voi löytää sieltä singulariteettiä, vaan se löytää sinut. Se lakkaa olemasta sinulle tilassa ja on kaikkialla tulevaisuudessasi. Sitä tarkoittaa että sinne tippuu äärellisessä ajassa. Tämä oli vähän populaarinen selitys kun en itse ymmärrä vielä yleisen suhteellisuusteorian kenttäyhtälöitä juurikaan.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä23105
Liittynyt16.3.2005
Kale
Mustat aukot ovat luhistuneita tähtiä, mutta miten luhistuneita? Ovatko ne protoneista, neutroneista ja elektroneista muodostunutta plasmaa



Eivät ole. Noiden hiukkasten rakenne ja ominaisuudet tunnetaan sen verran hyvin, että niin voidaan suurella varmuudella sanoa.


vai onko luhistuminen jatkunut kvanttitasolle asti? Itse luulisin että 1. vaihtoehto, mutta voisivatko tähtitieteilijät vahvistaa/kumota tuon käsityksen.

Tieteilijät eivät voi paljoa asiasta puhua, ainakaan muuten kuin erittäin spekulatiivisella tasolla. Luhistumisen pysäyttävää vuorovaikutusta ei ole havaittu eikä kiistattomasti teoreettisestikaan ennustettu. Ehkä se on joku tuntematon normaalioloissa äärimmäisen heikko vuorovaikutus tai painovoiman tuntematon käyttäytyminen erittäin voimakkaissa kentissä. Ääretön tiheys, jonka suhteellisuusteoria ennustaa, vaikuttaa kyllä sen verran oudolta ratkaisulta etten ihmettelisi jos totuus olisi toisenlainen. Mutta kun kerran asiasta ei mitään tiedetä, eikä sitä voida havaita, singulariteetti on matemaattisesti miellyttävin tapa kuvata asiaa. Mustan aukon tapahtumahorisontin ulkopuolelle sisustan rakenne ei käsittäkseni juuri vaikuta, joten asian kokeellinen varmistaminen kuulostaa erittäin utopistiselta.

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

Miten niin on ArKossin kirjoitus ymmärtämätöntä ?
Ei minunkhan skriivaus aina suomen kielioppija nouvattele , mutta
monet näyttävät sitäki ymmärtävän.
Jos teille pittää pilkut ja pisthet , nominatiivit ja genetiivit , sivulaushet sun muut paskat olla ihan kohalhans ennenko ymmärrättä, niin että taijja osata suomea. Mie ainaki ymmärrän mitä ArKos meinnaa.
Vaikka en aina ole kaikesta ihan sammaa mieltä.
Mutta mustien aukkojan tapauksessa mejän näkemykset on varsin lähellä toisijhans, tiijjä sitte onko sillä nyt mithän välijä ?
Met olemma ArKossin kans palstan vanhimpija kirjoittajia , ainaki
ikävuosiltamme. Niin että sois tejän poikasten ainaki vähäsen
kunnioittavan ikäihmisijä.

Uusimmat

Suosituimmat