Suhteellisuusteoriasta jäi vain

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

valon nopeuden vakio eli valon vakionopeus. Tämän lukuarvo ei ollut Einsteinin keksimä, vaan vain toteaminen vakioksi. Mihin tämä lähinä liittyy ja on suhteessa, on valon energia- ja hiukkasteoria, eli alkujaan
Planckin vaikutuskvanttivakio ja Einsteinin fotoni eli valottaja. Einstein itse lähti suhteellisuuteen, ihan toiset puolestaan lähtivät hiukkasista kvanttimekaniikkaan.

Suhteelliusuteoiran kaavaksi esitetty E = mc^2. Sehän varsinaisesti on munnelma Newtonin kaavasta, siten, että massa valon nopeuteen päästyä muuttuu kaksinkertaiseksi. Einsteinilaisten milelestä täällä massa on jotakin ehdotonta, ja kaavassa lepomassa, johon lisäksi aine ei voisi kiihtyä. Kvanttiteotrian kannalta massa on jo kaavassa on vaikutusmassa
tai massaulottuvuus, ja yleensäkin massa ilmene massavaikutuksena eli massaulottuuvutena. Kaavan kannalta sinänsä on asiaakullumatonta pohtia, voiko massa tuohoin nopeuteen kiihtyä vai ei, koska vaikutuksesta onkin kyse. - Mutta siis, milestämme mittään Einsteinin kekismää tuossa ei ole keksintönä olemassakana, on vain muunnelma Newtonista.

Väitteet aineen kihtymistä vastaan valon nopeuteen, nehän oikeastaan tarkoittavat melkein samaa kuin omat perusteluni, miksi valon nopeutta ei voi ylittää, miksi se on vakio. Oma perustelini, että johonkin nopeuteen kihbtymine aihneuttaa aineessa värinää. ja valon nopeudessa värinä saavuttaa maksiminsa. Pikku nopeusero vastaväittäjiini tulee hiukkasen värinän jähemettymisestä ja yhdensuuntaistumisesta vain valon nopeuteen, ja myös valon lähdöstä tyhjiöön. Tämä ihan vaatteen repäisyn arvoinen asia eräillä käytännössä tarkoittaa erona muutamaa sataa km/s.

" Painovoiman" selitys avaruuden kaareutumisena einsteinilaisilla.
Kvanttimekaniikan kannalta masa aiheuttaa kauttaan kulkevilkla kvanteilla vetovoimakuopan. Vetovoiman alueella kvanttimekaniikka kuitenkin muuntuu yleisestä. Kvantit eivät lähde aineesta eikä päädy siihen, vaan niiden liike kulkee aineen läpi. Massa virittää vetovoimakvantteja, kun muuten valon nopeudella kulkevien kvanttien energia on pysyvää. Vetovoimakihtyvyys ei tule vetovoimakvanttien energiasta, vaan päinvastoin niinden virittyminen ottaa energiaa, kylläkin vaikuttaen vastavoimana. Kiihtyminen ei kuitenkaan, ainkaan " normaaleissa " vetovoimissa, alenna lämpövärinää, vaan se yhdensuuntaistuu.

Kommentit (9)

Vierailija

On pätevä makromaailman ilmiöitä tarkastellessa. Mikromaailmassa joudutaan turvautumaan kvanttimekaniikkaan.

Vierailija
ArKos itse
Suhteelliusuteoiran kaavaksi esitetty E = mc^2. Sehän varsinaisesti on munnelma Newtonin kaavasta, siten, että massa valon nopeuteen päästyä muuttuu kaksinkertaiseksi. Einsteinilaisten milelestä täällä massa on jotakin ehdotonta, ja kaavassa lepomassa, johon lisäksi aine ei voisi kiihtyä. Kvanttiteotrian kannalta massa on jo kaavassa on vaikutusmassa
tai massaulottuvuus, ja yleensäkin massa ilmene massavaikutuksena eli massaulottuuvutena. Kaavan kannalta sinänsä on asiaakullumatonta pohtia, voiko massa tuohoin nopeuteen kiihtyä vai ei, koska vaikutuksesta onkin kyse. - Mutta siis, milestämme mittään Einsteinin kekismää tuossa ei ole keksintönä olemassakana, on vain muunnelma Newtonista.

Sotket pahasti suhteellisuusteorian massan ja energian vastaavuuden E=mc² ja klassisen mekaniikan kineettisen energian E_k=½mv². E=mc² on lähempänä sisäenergian käsitettä kuin kineettisen energian käsitettä - tosin sisäenergiakaan se ei ole. Suhteellisuusteoriassa tuo kineettinen energia on E_k=(m-m0)c², missä m=m0/sqrt(1-v²/c²).

Vierailija

Olinpas aika päissäni kun äänestin, mutta arvannette huonoista vaihtoehdoista mitä äänestin...

Mä voin selittää maan ääriin, mutta nyt ei jaksa...

Vierailija
Kale
On pätevä makromaailman ilmiöitä tarkastellessa. Mikromaailmassa joudutaan turvautumaan kvanttimekaniikkaan.

Vanhoissa keskusteluissa sanoin, että suhteellisusteorian idea eli mallitus
oli jäljitellä aineen ja kaikkeuden ilmiöitä. Sen sijaan kvanttimekaanen aineteoria, eli kvanttihiukkasteoria, se johtaa päätelmänsä perusteluista.
Sikäli kuin suhteellisuusteoria onnistuu esittämään oikein makroasioita, se ei nojaa mihinkään perusteluihin, paitsi valon nopeuden vakioon. Perustelu muuten on teorian ehdottomuudessa. - Einsteinhan uskoi Jumalaan eli Jahveen, ja kuului, vaikkakin löyhästi, juutalaiseen seurakuntayhteyteen. Tämä ei kyllä estänyt syömästä sianlihaa, kuten ei monia muitakaan juutalaisia Saksassa ja kai USAssakaan.

Puolestaan, kun kvanttimekaniikkaa on sovellettu valtateorian käsitykseen, kun kvanteilta tulkinnoissa usein kielletään aineisuus, ja kuin on ollut mkunnioitetava itse alkuräjähdystä, tämän vuoksi kvanttitoerian valtatulkinta ei ole kyennyt tuottamaan perusteltua makroteoriaa. Tämähän on kompastunut jo vetovoiman tulkintaan. Minähän olen jo useaan kertaan, jo vanhalal palstallekin, kertonut, että fotonien kvanttiteoriaa ei voi vetovoimaan käyttää sellaisenaan, vaan miten kvanttitoerian vetovoimasta pitää kuulua. Mitä siten tpahtuukaaan makromassoissa, niistä ei kyetä sanomaan yhtikäös mitään. Tästä syystä
suhteellisuusteoria edelleen on vahvoilal makromaailmassa, vaikka mikorasioissa se ja itse Einstein joutuivat 1940-lukuun menneessä jopa naurettaviksi.

Väittämä, että Einsteinkin olis kylmän sodan alettua joutunut puhdistuksen kohteeksi. Tämä ei näyttäisi olevan tott, vaan syynä, ainakin pääsyynä, oli kuin taistelu tuulimyllyjä vastaan taistelu kvanttiteoriaa vastaan. - Oli kyllä Einstein antanut ennen sotaa Stalinista ihan ymmärtäviä hyväksyviä lausuntoja.

Vierailija

Väittämä johdettu suhteellisuusteoriasta, että aine ei voi saavuttaa valon nopeutta. Ja sitten minun väittämäni, että valonnopeusvakion saavuttaa nimenomaan aine, eikä mikään aineeton. Käytännössähän käsitysero pienimmillään merkitsee vain muutmaa sataa kilometriä. Ja tämä ero käytännössä voidaan myös selittää, seikoilla, joita mm. Kosh ei haluia tunnustaa. Siis jähmettymistilanne lähdön hetkellä, siis värinän ja kierteiden. Lähdöb hetjkellä sm-hiukkanen tai ftotoni siirtyy tilaan, jossa mitään sisäistä liikettä ei ole. Edelelen siirtyminen lähdössä ainene vakiotilasta tyhjiön vakiotilaan.

Käytännäössä siis ei suurta eroa. Mutta kuinka valtavan periaatteellisien merkityksen se on saanut, kun sitä on hangattu kuin sotamies Salon hiertymää Tuntemattomassa. He aanovat, että valon nopeus on ehdoton
( kuin Jumalan tai Jahven laki), jota aine ei voi tavoittaa. Ja minä sanon, että valon nopeusvakio johtuu raja-arvosta, jonka värinä tavoittaa
jähmettyessään valottajassa lähdön hetkellä. Eli siis tämäkin Einsteinin
ehdoton totuus perusteltuna onkin kvanttimekaanine totuus. Ja sen paikkansapitäsyyden perustelut ovatkin moneen kertaan kielletyn aineisen kvanttimekaniikan varassa. Jumalaa ei ole!

Kuinkahan tuo kolmennen luokan patenttivirkamies noin yhtäkkiä pääsi
loistavaan oivallukseensa, jota lisäkkeineen on ylistetty tähän päivään asti? Ehdotanpa ihan varkauteen vivahtanutta kääntämistä. E. sattui jonakin hetkenä jotakin selostetta lukien kohtaamaan toteamuksen, tai siiehn lähtökohdan, että värinä saavutettuaan maksiminsa ei voi ylittää valon nopeutta. Kas, E. sai oivalluksen kääntää asia niin päin, että valon nopeus on ehdoton vakio, jota ei voi ylittää. Ja tästä kääntämistä alkoi tie kuuluisuuteen.

Mitähän syytä Einteinilla oli jopa vuosikymmenet sitkeästi vastustaa kvanttiteoriaa, selittää se tieteellisesti epäpäteväkis, kuten Arla täällä sen, mitä minä sanon? Syy olis siinä, mitä hän oikesti sattui tekemään, kun hän laati ja läheti jakeluun ensimmäisen suhteellisuusteoriansa. Hän oli selvillä, että kvanttiteorialla voitiin kumota hähen koko suhteellisuuskeksintönsä.

Mutta siis, Einstein ei saanut 1921 Nobelia suhteellisuuteoriastaan, vaan ftoneistaan, eli valottajista. Ja täsät sai alkunsa myös kvanttiteoria, ynnä myös Planckin vaikutuskvantista. Eli kuin isä ei olisi hyväksynyt poikaansa, kuin kielsi tältä esikoisoikeudet, kuten Raamatun Jakob Esaulta. Jos Einstein olisi olluit sielultaankin suuir mies, tuota hän ei olisi tehnyt.

Vierailija

Ja minä edelleen huomautan, että kaava E = mc^2 on vain Newtonin
liike-energian kaavan muunnelma, kuten vastaväittäjäni palstalla ovatkin sanoneet ArKosia newtonilaiseksi. Tarvitsee vain nostaa massa valon nopeuteen menessä kaksinkertaiseksi. Mutta kaavan keksijäoikeuteen sisältyy jälleen tuo suuri suhteellisuusteorian ja kvanttimekaniikan vastakohta. Ehdottoman suhteellisuusteorian mukaan massa on ehdoton, se ei voi kasvaa epätieteellisistä kvanttisyistä. Kvanttiteorian kannalta
hiukkasen massa, vetovoimassa ilmenevä tai sitten sm-hiukkasen, fotonin tai vetovoimahiukkasen massavaikutuas, on hiukkasen yksi kvanttiominaisuus. Siten massavaikutuksen muutos vaikkapa nopeuden vuoksi on ihan perusteltu asia.

Vierailija

Suhteellisuusteorian kuvaama kaareutunut avaruus on simsalapimjuttuja.

Eihän massallinen kappale voi kaareuttaa avaruutta ilman energiaa.

Ruletin pallokin tippuu lopulta radaltaan. Joo, oli huono, mutta oli pakko.

Miten joku joka on paljon enemmän kuin joku joka on paljon vähemmän voi olla montun pohja.

Vuoren huippukin on on kaiken sen massan huippu.

Vaan montun pohja on kaiken sen vähän jälkeen.

Ei maapallo ole minkään montun pohjalla, maapallo on oman vuorensa huipulla ja maapallosta irtoaa koko ajan energiaa eli tilaa, joka on maapallon rinne alas huipulta.

Eihän maapallo ole voinut tippua auringon ohi miljardeja vuosia, johan tuon lapsikin tajuaa.

Yhtä ihmeellinen asia kuin se, että maailmankaikkeus olisi sattumalta laajentunut juuri sen omega 1 verran.

Ei, maailmankaikkeus "laajenee", koska atomit avautuvat tilaksi eli energiaksi koko ajan värähdellessään, jolloin massalliset kappaleet ovat oman mäkensä huippu.

Ja näin esim. maapallo vierii auringon rinteessä pysäyttäen auringoista tulevaa rinnettä eli tilaa eli enrgiaa ja toiselta puolelta maapallo avaa aina saman verran rinnettä eli tilaa eli energiaa

ja näin planeettojen konjuktioissa ei havaita mitään repivää painovoimaa.

;):)

;):)

Vierailija

Jukriksen kanta lie tulkittava valinnasta tästä puolelleni.

Viimeisin herätyskelloni, se oli jo elektroninen, tipahti kerran pöydältä vahingossa jo vuosia sitten, eikä sen jälkeen enää kunnolla toiminut. Kun en enää päässyt/ joutunut tavanomaista työaikaa noudataviin, siis palkkatöihin, en ole herätyskelloa enää tarvinnut. Liikennevälineisiin tai
joihinkin ajallisesti välttämättpömiin töihin olen heräännyt ilman sitäkin.
Vanhemmiten osa ihmisisä, minäkin olen jotenkuten, oppii löytämään
jotkin aikahetket oman sisäisen kellonsa ynnä ranne- ja seinäkellosta, ilman herätyskellon apua.

Ei tuo silti tuntunut varsin merkittävältä asialta. Vaan se, että eläkkeelle päästyä ei tarvitse tehdä työmarkkinatuen päivärahailmoitusta. Vaikka tuloni eivät kasvaneet muutoksesta juuri lainkaan.

Uusimmat

Suosituimmat