Raudan hiominen A4:lla (miten lasketaan)

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Miten voin laskea paljonko materiaalilla x voi kuluttaa materiaalia z?

Esim. Kuinka paljon yhdellä A4 paperilla voi kuluttaa (hioda) 10cm3 teräs kuutiota(siis ainakin laskennallisesti teoriassa)?

Onko tähän olemassa mitään laskukaavaa?

Kommentit (3)

Paul M
Seuraa 
Viestejä8558
Liittynyt16.3.2005

Joudut tekemään lukuisia materiaalimuuttujia. Myös teräskappaleen paperin kohtaavalla geometrialla on vaikutuksensa eli kohtaako särmä edellä vai hyvin loivassa kulmassa. Lähtisin siitä, että kappaleen muoto ja sen kohtauskulma paperiin nähden hiontaliikkeen aikana vakioidaan. Eli vain edullisin asento hyväksytään. Pinnan aiheuttama paine paperiin on varmasti yksi tekijä. Ja voimakkaasti eksponentiaalinen. Jokin raja on paineelle, jolla paperin kuitu ja hienorakenne ei murru. Paine on siis asetettava pienemmäksi tuollaista rajaa. Ehkä raja on myös muuttuva hionnan kuluessa. Ei löydy suoraan kaavaa. Tai jos löytyy, niin sellaisen voi vetäistä hatusta ja korjata parametrejä, kun kokemusta karttuu.

A4-paperi kyllä hioo. Onhan siinä savea mukana. Jos meillä on 2 senttiä kanttiinsa kuutio, niin kyllä siitä mutulla integroimalla yhden sivun ainakin kiillottaa peiliksi A4-paperilla. Tavaraa lähtee tuolloin vähintään 400 nm. Eli lähde kehittämään tuosta. Jos osoittautuu, ettei 400 nm ole oikein niin korjataan sitten.

Eli tuli simppeli mutu-kaava aaneloselle. Hiontakerroin keskimääräiselle kopiopaperiaaneloselle on parhaalla mahdollisella syötöllä teräkselle 2,5*10^-12 m3/a4 .

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Vierailija
aleksialeksi
Miten voin laskea paljonko materiaalilla x voi kuluttaa materiaalia z?

Esim. Kuinka paljon yhdellä A4 paperilla voi kuluttaa (hioda) 10cm3 teräs kuutiota(siis ainakin laskennallisesti teoriassa)?

Onko tähän olemassa mitään laskukaavaa?

Arvaukseni on, että eri karkeusasteiden hionta-aineille on kehitetty empiirisiä kaavoja tähän tarkoitukseen. Ne ovat kuitenkin hionta-aineriippuvaisia ja myös riippuvat hiottavista aineista. Esimerkiksi määritelmä "teräs" sisältää niin paljon parametreja, ettei tämmöistä empiiristä kaavaa voi edes soveltaa, ellei samalla ilmoiteta erinäisiä teräslaatuun liittyviä materiaaliparametreja.

Olettaisin, että näitä hionta-aine/hiottava riippuvuuksia on kehitetty nimenomaan metallografisten (tai yhtäläillä muiden mikroskoopilla tarkasteltavien) näytteiden valmistukseen. Tämä on jossain määrin omaa alaani, mutten muista kuulleeni moisista yhtälöistä. Alan (rakennemateriaalit) osittain tuntien voisin kuitenkin olettaa, että tämän suuntaista työtä on tehty jossakin. Alan osittain tuntevana voin myös olettaa, etteivät tulokset kuitenkaan ole helposti yleistettävissä materiaalien ominaisuuksien moninaisuudesta johtuen, joten ei ihme, jos tuloksia ei ole juuri julkaistu.

Tämmöistä relaatiota tuskin on tarjolla aineiden x ja y välille edes fyysikoiden kehittämänä. Liian paljon parametreja. Jotain epämääräisiä aproksimaatioita voisi olla olemassa, mutta niillä tuskin on käyttöä reaalielämässä. Paitsi ehkä vaikkapa keraamien tapauksessa, jossa hiottavan aineen plastisuus ei aiheuta ongelmia.

Uusimmat

Suosituimmat