Ihmiskunta

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Ihmiskunnan edessä on tietenkin - kaiken aikaa - nököttänyt se tosiasia, että ihmisen on lakattava (jos hyvää elämää tahtoo elää) ns. haukkumasta itseään ja todettava/todistettava itse itsellen, ettei ihminen ole m i t e n k ä ä n paha vaan hän on hyvä.

Jo ihmisen - mielihyvähakuisuus - todistaa tästä hyvyydestä. Luterilainen käsitys ihmisestä on pitänyt ihmistä siinä käsityksessä ja siinä tarkastelutavassa kiinni, että ihminen olisi jo syntymästään lähtien paha.

On eri asia tehdä pahaa aiheuttavia tekoja, kuin o l l a - paha - . Pahana itseään pitävät eivät koskaan elämänsä aikana tule luopumaan myöskään - pahoista teoista - koska he ikään kuin selittävät - itse itselleen - että se nyt on muka väistämätön elämäntapa ja kaikki muu on muka haihattelua, sinisilmäisyyttä, typeryyttä tms.

Kommentit (6)

Vierailija

Kristinuskon oppi perisynnistä on yksi sen suurimmista kompastuskivistä. Syyllistää nyt vastasyntynyt lapsikin. Se on jo jotain.. Yksi niistä asioista muuten, jota ei koskaan voinut ymmärtää. Ja ihmekkös tuo.
Ihmiskunnan ajatelmia tuli käsiteltyä aiheessa Kristityn lentäjän harharetket.. Iso pala ajateltavaksi tämä ihmiskunta.

Vierailija

Harmiton: Iso pala ajateltavaksi tämä ihmiskunta.

Niinpä ja kuitenkaan ei, koska ihmiskunta = yksi ihminen/kaikkeus. Ja ajatus ihmiskunnasta koskee vain näitä arkisia/jokapäiväisiä asioita.

Vierailija

"Suurta rakkautta metsästämässä"

Rakkaus on prosessi jonka aikana ihminen ohjataan lempeästi takaisin omaan itseensä. Ja tämä prosessi on elinikäinen ja minun tehtäväni on ottaa vastuu sen toteutumisesta omassa elämässäni.

lierik
Seuraa 
Viestejä4922
Liittynyt31.3.2005
lystikäs
"Suurta rakkautta metsästämässä"

Rakkaus on prosessi jonka aikana ihminen ohjataan lempeästi takaisin omaan itseensä. Ja tämä prosessi on elinikäinen ja minun tehtäväni on ottaa vastuu sen toteutumisesta omassa elämässäni.

Ihminen voi olla joskus paha joskus hyvä, asia riippuu paitsi itsestä myös muista kanssaihmisistä. Jopa olosuhteista, laumakäyttäyminenkin saa aikaan helposti pahoja/hyviä asioita, jolloin ihminen suggeroidaan/suggeroituu käyttäytymään huonosti, -miksei myös hyvin.

Rakkaus voi olla perimmältään itsekäs käyttäytymisen malli. Pyyteettömästä rakkaudesta puhutaan, mutta eikö ihminen saa aina jotain vastahyödykettä. On antamisen ilo, vastarakkauden tarve, äiti/isä saavat iloa lapsistaan. Myös että saa itse rakastaa tuottaa jo sinällään mielihyvää.

Lierikki Riikonen

Vierailija
lierik
lystikäs
"Suurta rakkautta metsästämässä"

> Rakkaus on prosessi jonka aikana ihminen ohjataan lempeästi takaisin omaan itseensä. Ja tämä prosessi on elinikäinen ja minun tehtäväni on ottaa vastuu sen toteutumisesta omassa elämässäni.




> Runoraati-ohjelmasta kuulin tuon määritelmän

Ihminen voi olla joskus paha joskus hyvä, asia riippuu paitsi itsestä myös muista kanssaihmisistä.

> Hyvä ja paha ovat ikäänkuin makuasioita.

Rakkaus voi olla perimmältään itsekäs käyttäytymisen malli.

> Ei voi.

Pyyteettömästä rakkaudesta puhutaan, mutta eikö ihminen saa aina jotain vastahyödykettä. On antamisen ilo, vastarakkauden tarve, äiti/isä saavat iloa lapsistaan. Myös että saa itse rakastaa tuottaa jo sinällään mielihyvää.

> Jos pitää "mittarina" iloa, että iloitsee yhdessäolosta ja vain siksi on toisen seurassa - eikä muista syistä - pysyy pyyteettömänä kaikkiin ihmisiin nähden ...

Uusimmat

Suosituimmat