Kellon viisarien arvoitus

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Kuinka monta kertaa vuorokaudessa sekunti, minuutti ja tuntiviisarit ovat täsmälleen päällekkäin?

Sivut

Kommentit (31)

Volitans
Seuraa 
Viestejä10670
Liittynyt16.3.2005
Trigmegistus
Kuinka monta kertaa vuorokaudessa sekunti, minuutti ja tuntiviisarit ovat täsmälleen päällekkäin?

24 kertaa, jos sallitaan pieni toleranssi. Kerran joka tunti siis. Mutta:

Klo 0.00 viisarit ovat täsmälleen päällekkin. Seuraava on viisi minuuttia yli yksi. Mutta kun kello on viisi yli yksi, niin sekuntiviisari osoittaakin 12. Ja kun sekunti viisari viiden sekunnin kuluttua on myös yhden kohdalla, niin minuuti ja tuntiviisarit eivät enää olekaan täsmälleen päällekkäin...

Seuraavat ajat ovat 02.10, 03.15, 04.20, 05.25, 06.30, 07.35, 08.40, 09.45, 10.50, 11.55 ja 12.00

Kello 12 viisarit ovat taas päällekkäin, jonka jälkeen tilanne alkaa alusta loppuvuorokauden osalta. Kaikkien muiden aikojen oslta tunti ja minuuttiviisarin ollessa päällekkäin on sekuntiviisari väärässä paikassa.

Eli tarkka vastaus on kaksi kertaa.

Vierailija

tarkkahan se on...mutta lisää tarkkuutta saadaksemme voisimme käyttää viisareita, jotka ovat leveydeltänsä tasan yhden kaarisekunnin...viisareitten pituudella ei tälläisessä koejärjestelyssä olisi käsittääkseni mitään merkitystä muutoin kuin siten, että ylipitkät viisarit alkaisivat kihnuttaa kellotaulun reunaan...

Lentotaidoton
Seuraa 
Viestejä4706
Liittynyt26.3.2005

Niin kyllä tarkka vastaus ilman toleranssia on nolla kertaa. Selittyy yksinkertaisesti suppealla suhteellisuusteorialla. On kysymys samanaikaisuuden probleemista. Tuntiviisari ja sekuntiviisari ovat oma inertiaalisysteeminsä. Eli emme voi verrata "oikeaan kelloon".

Vierailija
Lentotaidoton
Niin kyllä tarkka vastaus ilman toleranssia on nolla kertaa. Selittyy yksinkertaisesti suppealla suhteellisuusteorialla. On kysymys samanaikaisuuden probleemista. Tuntiviisari ja sekuntiviisari ovat oma inertiaalisysteeminsä. Eli emme voi verrata "oikeaan kelloon".

Kaksi viisasta miestä löi päänsä yhteen. Onneksi ei samaan aikaan.

Lentotaidoton
Seuraa 
Viestejä4706
Liittynyt26.3.2005
james
Lentotaidoton
Niin kyllä tarkka vastaus ilman toleranssia on nolla kertaa. Selittyy yksinkertaisesti suppealla suhteellisuusteorialla. On kysymys samanaikaisuuden probleemista. Tuntiviisari ja sekuntiviisari ovat oma inertiaalisysteeminsä. Eli emme voi verrata "oikeaan kelloon".



Kaksi viisasta miestä löi päänsä yhteen. Onneksi ei samaan aikaan.

Kello ei toimisi jos viisarit löisivät "päitänsä" yhteen.

Vierailija
Lentotaidoton
james
Lentotaidoton
Niin kyllä tarkka vastaus ilman toleranssia on nolla kertaa. Selittyy yksinkertaisesti suppealla suhteellisuusteorialla. On kysymys samanaikaisuuden probleemista. Tuntiviisari ja sekuntiviisari ovat oma inertiaalisysteeminsä. Eli emme voi verrata "oikeaan kelloon".



Kaksi viisasta miestä löi päänsä yhteen. Onneksi ei samaan aikaan.



Kello ei toimisi jos viisarit löisivät "päitänsä" yhteen.

”Kellon” tarkkuus ajan mittaajana palautuu mahdollisimman tasavälein toistuvien ilmiöitten löytämiseen.

Miten hyvin tämä tasavälisyys on toteutunut, voidaan todeta kahta kelloa vertaamalla eri ajanjaksoilla, ns. Allan-varianssi. Siis tarkka aika merkitsee että on olemassa mahdollisimman tarkasti yhtä pitkiä mitattavissa olevia jaksoja. Tästä käytetään myöskin nimitystä stabiili taajuus.

Lähtöepookki (ajankohta) on miltei mielivaltaisesti valittavissa.

Lentotaidoton
Seuraa 
Viestejä4706
Liittynyt26.3.2005
HSTa
Lentotaidoton
james
Lentotaidoton
Niin kyllä tarkka vastaus ilman toleranssia on nolla kertaa. Selittyy yksinkertaisesti suppealla suhteellisuusteorialla. On kysymys samanaikaisuuden probleemista. Tuntiviisari ja sekuntiviisari ovat oma inertiaalisysteeminsä. Eli emme voi verrata "oikeaan kelloon".



Kaksi viisasta miestä löi päänsä yhteen. Onneksi ei samaan aikaan.



Kello ei toimisi jos viisarit löisivät "päitänsä" yhteen.



”Kellon” tarkkuus ajan mittaajana palautuu mahdollisimman tasavälein toistuvien ilmiöitten löytämiseen.

Miten hyvin tämä tasavälisyys on toteutunut, voidaan todeta kahta kelloa vertaamalla eri ajanjaksoilla, ns. Allan-varianssi. Siis tarkka aika merkitsee että on olemassa mahdollisimman tarkasti yhtä pitkiä mitattavissa olevia jaksoja. Tästä käytetään myöskin nimitystä stabiili taajuus.

Lähtöepookki (ajankohta) on miltei mielivaltaisesti valittavissa.

Kellojen vertailustahan nimenomaan on kysymys samanaikaisuudessa. Perussuhteellisuusteoriaa.

Vierailija
Lentotaidoton
Kellojen vertailustahan nimenomaan on kysymys samanaikaisuudessa. Perussuhteellisuusteoriaa.

No jaa. Kellojen vertailussa on kyllä tärkeämpää kelloja ohjaavien taajuuksien vertailu elektronisesti. Mitä lähempänä nämä kelloa ohjaavat taajuudet ovat toisiaan, sitä tarkempi kello. Sitä tarkemmin pysytään myöskin samanaikaisuutta toteamaan, mitä stabiilimpi taajuus on käytössä. Samanaikaisuutta pysyy nykyään toteamaan paljon tarkemmin, kuin mitä kellot pitkällä tähtäimellä pysyvät ylläpitämään aikaa.

Maailmanaikaa (esim. UT, GMT, atomiaika tai ephemeriaika) ei nykyään pystytä ylläpitämään tarkemmin kuin df/f = 10^-14 cesium-standardeja tai vetymasereita käyttäen.

Vierailija

Tietenkin on niin, että pysähtynytkin viisarikello näyttää täsmälleen oikeata aikaa kaksi kertaa vuorokaudessa. (paitsi jos viisarikellossa on 24 tunnin ympyräjako, jolloin pysähtynyt kello näyttää oikein vain kerran vuorokaudessa)

Hyv. Yötä.

Lentotaidoton
Seuraa 
Viestejä4706
Liittynyt26.3.2005
HSTa
Lentotaidoton
Kellojen vertailustahan nimenomaan on kysymys samanaikaisuudessa. Perussuhteellisuusteoriaa.



No jaa. Kellojen vertailussa on kyllä tärkeämpää kelloja ohjaavien taajuuksien vertailu elektronisesti. Mitä lähempänä nämä kelloa ohjaavat taajuudet ovat toisiaan, sitä tarkempi kello. Sitä tarkemmin pysytään myöskin samanaikaisuutta toteamaan, mitä stabiilimpi taajuus on käytössä. Samanaikaisuutta pysyy nykyään toteamaan paljon tarkemmin, kuin mitä kellot pitkällä tähtäimellä pysyvät ylläpitämään aikaa.

Maailmanaikaa (esim. UT, GMT, atomiaika tai ephemeriaika) ei nykyään pystytä ylläpitämään tarkemmin kuin df/f = 10^-14 cesium-standardeja tai vetymasereita käyttäen.

Nyt jotenkin heittää: "Samanaikaisuutta pysyy nykyään toteamaan paljon tarkemmin". Eikö samanaikaisuus olekaan samanaikaisuutta? Mitä on "tarkemmin kuin" -samanaikaisuus? Samanaikaisuuden periaatteellisestamittauksestahan on kysymys, eikä kellojen tarkkuudesta. Suhteellisuusteoriassa on vain lokaaleja totuuksia.

DedMoroz
Seuraa 
Viestejä18361
Liittynyt16.3.2005
Trigmegistus
Kuinka monta kertaa vuorokaudessa sekunti, minuutti ja tuntiviisarit ovat täsmälleen päällekkäin?

Koska viisarit ovat eri pituisia, niin ne eivät koskaan ole täsmällensä päällekkäin.

Jos taas kysyjä ajaa takaa sellaista aikaa, jolloin viisarit osoittavat täsmällensä samaan kohteeseen kellotaulussa, niin niitä on kaksi (klo 12 ja klo 24).

Jos taas tämä oli vitsaileva kompa, niin kyllä ne viisarit ovat päällekkäin koko ajan siinä keskusnuppisessa.

I usually give people more chances than they deserve but once I'm done, I'm done.

Vierailija

Kyllä suhteellisuusteoriassa on vain lokaaleja totuuksia, mutta luonnossa on absoluutteja totuuksia. Eri asia on pystymmekö kuvaamaan reaalitapahtumia luonnossa millään teorialla.

Samanaikaisuutta koskee ainakin kaksia periaatteessa erilaista mittausta:

[1] koinsideinssimittaus hiukkasfysiikassa; samanaikaisia tapahtumia pystytään toteamaan valtavalla tarkkuudella

[2] kahdella etäällä toisistaan olevien kellojen avulla todettu samanaikaisuus. Tällaisen mittauksen tarkkuus on huomattavasti pienempi kuin hiukkasfysiikan koinsideinssin tarkkuus, sekä riippuva kelloja ohjaavien taajuuksien stabiilisudesta!

Joko selvisi mitä tarkoitin, Lentotaidoton?

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat