Mikä oli fasismin taloudellinen malli?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Fasismin ja natsismin on sanottu olevan vaikeasti määriteltäviä totalitaarisia poliittisia järjestelmiä. Niissä vallitsi tiukka kuri ja valvonta.

Mutta mikä oli näiden järjestelmien taloudellinen malli, jos kommunismissa vallitsi suunnitelmatalous ja läntisissä yhteiskunnissa markkinatalous, tai tarkemmin sanottuna sekatalous?

Hitlerin puolue oli nimeltään kansallis
sosialistinen puolue, mutta hehän olivat kommunismin ylimpiä vihollisia. Sanasta äärioikeisto tulisi äkkiseltään mieleen, että sitä laitaa edustavien talouspoliittinen malli edustaisi mahdollisimman markkinahenkistä talouspolitiikkaa, johon valtio puuttuisi mahdollisimman vähän.

Osaako joku kertoa minulle, mistä fasismin ja natsismin talouspoliittisessa mallisa oli kyse?

Sivut

Kommentit (28)

lierik
Seuraa 
Viestejä4922
Liittynyt31.3.2005

Älä Peksa Kiinnitä kovin paljon huomiota noihin nimityksiin. Sosialisteja on "oikeissakin" sosialisteissa sen seitsemää sorttia. Yleisimpiä Sosialidemokraatit, Vasemmistososialistit, Marxilais-Leninistit (nimittävät iseaan Kommunisteiksi, niillä on omat ryhmansä), erilaiset Kristilliset sosialistit, kansandemokraatit. Lanseerasipa Presidentti Koivisto itsensä Bernstainilaiseksi sosialistiksi, siitä ei täällä juuri kukaan tiennyt mitään, eikä tietäne vieläkään.

Puhutaan myös Elintasososialisteista ja Kravattikommunisteista, voit nimistä päätellä, ketä nämä edustavat poliittisessa kentässä

Lierikki Riikonen

H
Seuraa 
Viestejä2622
Liittynyt16.3.2005
Peksa
Hitlerin puolue oli nimeltään kansallissosialistinen puolue

Hitlerin puolueen nimi oli Nationalsozialistische Deutsche Arbeiterpartei eli Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue.

Ideana oli kilpailla työläisten kannatuksesta kommunistien kanssa.

Vierailija

Fasistisia suurvaltoja olivat sen nimikkomaa Italia, ja Japani ja Saksa.
Joukon jatkona myös Suomi, joka sekin yritti esittää suurvaltaa, mutta
ei omannut siiehn edellytyksiä. Rauhan ajan Suomi ennen sotaa oli myös enemmän demokratia kuin fasistinen maa, perustaltaan. Poliitisesti se kylä jo kansalaissodasta oli vahvasti kypäräpääfasistinen maa. Suomen fasisimi sodan aikna perustui rauhan aikna valmiiks laadittuun sotatila ja sen sen diktatuurin lainsäädäntöön.

Poliititsesti kaikissa näissä neljässäkin fasistisessa sodan ajan valtiossa on vahvaa yhdenuuntaiuustta ja samoja menetelmiä. Suomi ja Italia eivät kuitenkana perustaneet tuhoamisleirejä ja suorittaneet ainakaan suuria etnisiä puhdistuksia. Sen sijaan yhtenäistä taloudellista mallia ei näille
ole. Yksi asia kyllä on yhteistä, suurten monopilien ylivalta huipulla, ja harvainta, finanssioligarkia talouden omistuksessa ja hallinnassa. Ja tätä vastaavasti työläisten vpaa palkkataistelu oli tukahdutettu, eikä radikaaleja puoleuita sallittu.

Nimikomaa Itaolialle oli ominaista melkoien sekasorto, erityisesti valmiudessa sotaan. Ja tämän jaktketta sodassa olivat sen asevoimien yleensä heikto suoritukset. Kansassa ilmeni väsähtämistä jo Etiopian ja Espanjan sodan jälkeen. Japani puolestaan omasi erittäin suuret tavoitteet Itäisessä Aasiassa ja Tyynellä m,erellä. Jo 1931 se alopitit kiinan valloituksen, ja toine maailmansotakin oikeastaan alkaa Japanin viralölisella hyökkäyksellä Kiinaan 1937. Poltiikan kruunu oli joulukuun 7. 1941, käyminen itsensä Yhdysvaltojen kimppuun. Aiottu saalis yleisesti oli liian suuri. Kiinasta saatiin vallatuksi vain tiettyjä taloudellisesti tärkeitä perusalueita. Vallatuilla kin alueilla monin paikoin jopa valtasivat aluetta Maon joukot. Epäoni´nistuneiden kokeiklujen jälkeen 1938 - 1939
sotaa Neuvostoliitota vastraan ei kyetty aloittamaan ollenkana, vaikkakin tämän 1939 oli vetäydyttävä läsnäolosta Kiinassa. Tilalle tuli Yhdysvallat, jo enne virallista sotaa. Ja itse Yhdysvaltoja ei kyetty iskemään varsin vakavasti, vaan tämä päinvastoin 1944 perusti alueelle vahvan meri- ja ilmaylivoiman. Kylläkin lähinä brittien ja Hollannin kustannuksella luotiin alueelle vahva raaka-aineriiston imperiumi. Tämänkin ylläpito romahti lopulta kuljetusvaikeuksiin, syynä USAn lentokeent ja sukellusveneet.

Vierailija

Natsien Saksa oli teollisuuden suorituskyvyltään ja sotakoneistoltaan, paitsi merivoimia, suorotuskykyisin fasismin maa. Jo Weimarin tasavallan
kasvihuone ja läntiset luotot, vaikak sotakorvauksia maksettiinkin, olivat luoneet vahvan raskaan teollisuuden ja koneenrakennusperustan. Tästä oli hyvä jatkaa elpymisen pulasta alettua sopivasti juuri Hitlerin tullessa valtaan, ja nousunkin alkaessa, kun SAn johtavat homot tapettiin.
Tärkeä välin rauhan aikna olivat keskuspankin vekselit, mefot. Keskuspankin johtaja Schacht oli uutterasti järjestänyt myös Hitleriä valtaan. Paitsi raskasta perusteollisuutta ja koneenrakenusta, vekselin rahoitettiin myös vientiponistuksia. Nämä olivat tärkeitä, jotta Saksan voitin ostaa varastoon tärkeitä raaka-aoineita ja öljyä, sotaa varten.
Aloitettiin myös tekobensiinin ja tekokumin valmistus. Vekselien jakelu oli mitoitettu niin, että sanottavaa inflaatitoa ei rauhan aikna aiheutunut.
Myös talonpojille ja työläsille diktatuuri jakeli tiettyjä etuja, vaikak vaatikin lujaa kuria. Ja kun lisäksi tulivat ensimäiset aluevaltaukset, Saksan kansa oli fasismista pyörällä päästään jo maailmasodan alkaessa.
Väsymislilmiöitä alkaa esintyä yleisesti vasta 1945. Täten yritys 1944 heinäkuussa oli myös ennenaikainen.

Sodan aikainen talouden tärkeä osa oli vallattujen alueiden ryöstäminen eri menetelmin. Myös Suomen Petsamo oli osa tätä. Neuvostoliitossa tulos ei ollut ollenkaan unelmien mukainen. Luultua teollisuutta ei osaksi ollut koskaan ollenkana, osaksi se oli viety itään, osaksi tuhottu. Elintarvikkeita toki saatiin, lähinnä Ukrainasta. Talouden jälleenrakentamista täällä haittasi pahasti kuljetusvälinepula.

Vierailija

Suomi, sen metsäteollisuusviennin päämarkkinat olivat olleet lännessä.
Tämä vienti siis suurimmalta osaltaan tyrehtyi sodan ajaksi, ja myös tuotanto. Tuotravia tarvikkeita ei varsin ollut varastoitu sotaa varten.
Sitren tässä maassa varsin nopeasti koitti säännöstelyn ankeus. Kauppa suuremman aseveljen kanssa toki auttoi. Turvauduttin myös kierrätykseen
ja korvikkeisiin. Olihna toki metsissä riittäävsti polttopuuta, kunhan
hakjkuut järjestettiin. Varsin merkittävä ratkaisu olivat myös häkäpöntöt., joihin alettiin siirtyä 1940. Lopulta armeijassakin kävi bensiinillä enää marsalkan auto.

Suomen sotilaiden henkilökoihtaisia aseita, upein niistä Suomi-koneopistooli, ja muuta henkilökohtaista varsutusta, oli suht. riittävästi.
Ruokkimisessa kuiitenkin oli ongelmia, kuten Tuntemattomastakin voi lukea. Sen sijaan tykkien, lentokoinmeiden ja panmssarien tuotantoon
Suomella ei ollut ollenkaan suurvallaksi katsottavia edellytyksiä. Toteutesuistakin hankinnosita jatkosodan puolela vastasi suuri aseveli.

Fasistisia maitahan olivat myös Portugali ja Espanja, jotka eivät tulleet mukaan ostaan, vaikkakin Espanja lähetti itään yhden divisioonan.
Vuodesta 1940 vuoden 1942 loppuun menessä niiden talous ja kansainvälinen linja kytkeytyi yhä enemmän britteihin ja USAan. Siten nämä maat myös unohdettiin rauhaansa fasismi kukistettaessa.

Ruotsi, sen malmihan oli tärkeätä sodan aikana Saksalle, liittyen myös
Patsamon nikkeliin.

L
Seuraa 
Viestejä7006
Liittynyt17.3.2005

Peksa

Korporativismiksi tuota fasistista meininkiä on kutsuttu. Valtio on siinä merkittävä toimija, kuten myös eri työnantaja- ja työntekijäjäjestötkin (korporaatiot).

Mielestäni suomalaisessa järjestelmässä TUPO:ineen on aimo annos tuota paskaksi havaittua mallia mukana.

L
Seuraa 
Viestejä7006
Liittynyt17.3.2005

Arkos itse

Kirjoitit:

Fasistisia maitahan olivat myös Portugali ja Espanja, jotka eivät tulleet mukaan ostaan, vaikkakin Espanja lähetti itään yhden divisioonan.
Vuodesta 1940 vuoden 1942 loppuun menessä niiden talous ja kansainvälinen linja kytkeytyi yhä enemmän britteihin ja USAan. Siten nämä maat myös unohdettiin rauhaansa fasismi kukistettaessa.

Hyvä huomio. Ja mielestäni se, että sekä Portugali että Espanja jäivät talouskehityksessään selvästi jälkeen liberaalimmista valtioista osoittaa, että ei toimi fasismi taloudellisessakaan mielessä.

Molempien valtioiden kehitys nopeutui valtavasti, kun maat liittyivät EU:hun 80 -luvun loppupuolella (1986?). Portugalissahan Salazarin diktatuurin ja EU -jäsenyyden välissä on jakso (Neilikkavallankumous 1974), jonka aikana maa oli hyvin lähellä sosialismia, joka sekään ei maalle onnea tuonut.

Vierailija

Kansallissosialismi, sehän oli jäännettä 1920-luvun alun kurjuuden ajoilta, jollon valtaa pitävätkin Saksassa pitivät joitakin sosialistooiittoimi tarpeen
vaatiessa mahdollsina. Tämä tarve olis varsinkin sodassa. Siirryttäessä
1929 varasinaiseen vllasta käytävään taisteluun sosialisoinnit jokseenkin tipahtivat NSDAPn ohjelmasta. Kansallissoialismi jäi vain demagogiseksi tunnukeksi ja puolueen nimeen.

Kansallisssosialismi ei valtaistelun alettua tehnyt muutmaan vuoteen paljoakan vaikutusta kommunistien ja sosdemienkaan kannattajistoon.
Kannattajansa natsiti saivat maalta tai aivan hiljan tuotantoon nousukautena tulleista, etupäässä ammttattiatiodttomista, aputyöläisistä.
Ja olihan natsien menetelmäkin ajaa asiaansa suoranaine tappelu.
Mutta sosdemit ja kommunistit olivat edellen vahvoilla mm. itäisessä Berlinmissä, edelleen Thüringenissä, Ruhrilla, Hampurisa ja Bremenissä.
Sosdemit varsinkin tehtyiatten sisällä, kommunistit kaduilla, koska heitä irtisanottiin tietysti pulavuosina.

Vuoden 1932 syksyllä alkoi muutos. Natsit vähjetnäen kiusallista julkisuuskuvaa vallan ottamisen lähestyessä lievensivät menetelmiään.
Toimintaa rajoitti myös rahapula. Marraskuussa natsit menettivät vaaleissa
kaksi miljoonaa ääntä, saaden silti 11.4 miljoonaa. Kommunistit saivat
600 000 lisää, kaikkiana kuusi miljoonaa, se teki 18 prosenttia, kun äänestysprosentti oli myös laskenut, varsinkin siis natsien. Tulo sai kommunistien kannattajissa, kermassa ja osaksi johdossakin aikaan vaarallisen luulon, että sosialismin toteutus olisi lähellä. Mutta tämähän oli lähellä natsien sanomaa, että kansallisen sosialismin toteutus oli lähellä.
Työväen massoisa ero natsismiin hämärtyi. Ja tuon seurausta oli jo joulukuun 1932 liikennelakko, jossa natsit vetivät pääroolia mutta myös kommunisitt tukmassa ja mukana. Samalla sosdemeissa alkoi lamaannus, kun nähttiin vastassa vahva ylivoima. Komunistienkin puolellakin alkoi lamaannus, kun siis raja natseihin hämärtyi. Vimeiset vastatoimien ytritykset natsien valtaan nousua vastaan olivat surkeaa romahdusta.
Siten natsit voivat nousta varsin rauhallsiin mielin hallitukseen, työväki ei enää estäisi. Kommunistien johtaja Thälmann jäi kotimaahan Berliiniin.
Jos olis maasta lähtenytkin, olisi asiaassa ollut Stalinille selostamista.
Myöhemmin sakslaisiakin kommunisteja puhdistettiin Neuvostoliitossa.

Vierailija

Vuoden 1934 puoliväliin mennessä teollisuustuotanto oli kasvanut laman pohjasta noin puolella ja non 80 prosenmttiin pulaa edeltävästä. Samoin työllisyys. Nyt vähintään kolmen miljoonan miehen SA alkoi olla ongelma.
Pelkästään sitenkin, että ne olivat käyttämätöntä työvoimaa. SAhan oli siirtynyt myös entisiä kommunisiten kannattajia. Armeijan laajentamistakin virta SAhan heikensi. valmiita laajentamissuunnitelmia ei voitu toteuttaa. SA ja sen homojohto oli nyt myös armeijan kannalta vaarallione kilpailija, kansallisosialismin uskoineen. Näin, kun oltiin myös Hindenburgin kuoleman kynnyksellä, SA-homot teloitettiin. Järjestöltä otettiin pois aktiivinen katu- ym. rooli, ja sen pääölukua huomattavasti suopistettiin. Siitä tuli lähinnä sotilaallisen esivalmennuksen järjestö, vrt. myös Suomen suojejluskunnat.

Väittämä, että natsien talous olis seurannut ohjetta " Tykkejä voin asemesta". Ensinnäkään, vuoteen 1938 asti varustautuminen oli hillityn harkittua, pääasia oli raskaan teollisen perustan luominen. Voinkin lisääminen oli tälle rinnkkaislinja, ei vielä vaihntoehto. Voita kylläkin tippui, kun a-liitot oli lakkautettu, vähemmän kermakerrokselle, enemmän
tuotantoon palanneille tai tuotannon uusikoille. Laajojen työväenjoukkojen mielestä Hitler, Göring ja Työrintama huolehtivat heistä, vaikka kuria ei sallittu rikkoa, eikä lakkoja.

Vuoden 1938 puolivälissä tpahtui jyrkkä muutos. Valmistautuen lähnevään maailmansotaan Saksan faisti käyttivät varusteluun yhtä paljon kuin koko aikana valtaan noususta lähtien tätä ennen. Varsinkin vahvat ilmavoimat luotiin juuri tuolloin.

Vierailija

Ne edistysaskeleet, joita nähtiin Saksan taloudessa natsien valtaantukont jälkeen, jotka vaiktuttivat myönntyksiä tekevään Länteen, ja suomalaisessa historian kirjoittamisessa vielä kauan sodan jälkeenkin.
Ne kuitenkion olivat vaihe valmistautumisessa sotaan. Natsit olivat
sotapuolue. Ja sota tuli merkitsemään laajaa pakkokomentoa suuressa osassa Eurooppaa, ja myös miljoonien ihjmisten tuhoamaista. Saksalainen väestö asetettiin kulutushyödykkeiden jaossa kyllä etutilalle.
Täten väestön pääosa samaisti etunsa fasistisen Saksan järjestelmään ja sotaan, lähelle tappion romahdusta ja varsinkin ensi sodan jälkeisten vuosien kurjuutta.

Sota, ja sen yhä uudet väenotot merkitsivät myös miljoonien työläisten, lähinnä raskaan työn ja aputöiden, poistumista sotaan. Nämä oli korvattava, kun sotaponnistuksia oli jopa lisättävä päästyä vuoteen 1943.
Saksaan virtasi miljoonia vierastyöläisiä, varsinkin vallatusta idästä mutta myös Ranskasta. Käytettiin myös sotavankien työtä. Asenne ei suinkaan ollut yksipuolisen tuhoava, vaikka silläkin oli oma tärkeä sijansa, suhteessa vaarallisiksi katsottuihin aineksiin. Länttä nähneet vangit ja vieratyöläiset nähtiinkin Stalinin Neuvostoliitossa suurena poliittisena ongelmana.

Vierailija

Vuosi 1944. Fasistisen Saksan väitetään tuottaneen noin 28 000 panssarivaunua ja noin 40 000 lentokonetta. Miksi tuota valtavaa määrää
ei nähty missään 1944? Vitsi saksalaisen sotilaan lenkonetunnistuksesta:" Jos näet valkoisen koneen, se on amerikkalainen. Musta on brittiläinen.
Jos et näe konetta ollenkaan, se on saksalainen."

Olen päätynyt tulokseen, että puolet 1944 fasistisen Saksan valmistamista panssarivaunuista ja lentokonesita oli pelkkää mielikuvituksen tuotetta. Toki tuo puoletkin oli merkittävä luku, ja olihan kulutus perääntymistaisteluissa suuri. Silti kesän alkaesa 1944 Saksan sotilaallinen voima alkoi olla kupla. Toki matkaa Dnepriltä Valko-Venäjällä Berliiniin oli 1300 km. Petsamosta vielä pitempi matka. Petsamon mukana meni nikkeli. Ruotsi lie tuolloin jo lopettanut malmin viennin.

Vierailija

ArKos itse kirjoitti mm: "Fasistisia suurvaltoja olivat sen nimikkomaa Italia, ja Japani ja Saksa. Joukon jatkona myös Suomi, joka sekin yritti esittää suurvaltaa, mutta ei omannut siihen edellytyksiä."

ArKos on erinomaisen oikeassa: Suomihan yritti sotia itseään Neuvostoliittoa vastaan, vaikka siihen ei olisi millään mittapuulla ollut mitään edellytyksiä!
Mutta urheilutermein sanottuna: "Ei hoppee oo häppee!" Tämänkin foorumin kirjoittajat ovat siitä todistajina; meitä ei olisi lainkaan olemassa, jos Suomi (ArKosia mukaellen) ei olisi "yrittänyt esittää suurvaltaa".

Vierailija

Sen aikaisen saksan hallitseva piirre oli valtava tuottavuus. Jokin kannusti ihmiset tekemään työtä epätavallisen uutterasti. Oliko se yhteishengen tulosta. Kova kuri ei tukahduttanut luovuutta. Monet tekniikan saavutukset ovat heiltä: Avaruusraketti, helikopteri, suihkulentokone, rakettilentokone (ainoa), elektronimikroskooppi, ydinase (ei ehtinyt tuotantoon), VW-kupla, moottoritiet.
Tuossa mielessä se ei toiminut kuin muut sosialismit, joilla on tukahduttava vaikutus.

Vierailija
L
Peksa

Korporativismiksi tuota fasistista meininkiä on kutsuttu. Valtio on siinä merkittävä toimija, kuten myös eri työnantaja- ja työntekijäjäjestötkin (korporaatiot).

Mielestäni suomalaisessa järjestelmässä TUPO:ineen on aimo annos tuota paskaksi havaittua mallia mukana.

Väärin. Ensinnäkin, Saksassa oli kielletty työnantajien-ja tekijöiden jako tällä perusteella, eli oli vain yksi "työjärjestö", jossa molemmat istuivat.

Toiseksi korporatiivinen malli ei ole paska, vaan on Suomessa ja Ruotsissa osoittautunut taloudellisesti tehokkaaksi.

EDIT: pohjoismaiden korporatiivisen TUPO-mallin on osoitettu 2epätäydellisessä" eli second best maailmassa matkivat paremmin tyädellisen vapaata ideaalista markkinatataloutta, kuin USA:n malli, jossa korporatiivisia neuvottleijoita ja työehtosopimuksia ei tunneta. Tämä johtuu siitä, että jollakin osapuolella on aina enemmän voimaa tryömarkkinoilla.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat