Miksi viiltäminen tehostaa leikkaamista ?

Seuraa 
Viestejä883
Liittynyt16.3.2005

Veitsen terä leikkaa sitä paremmin mitä terävämpi sen terä on ja mitä kovemmin terää painetaan, eli mitä suuremman paineen terä aiheuttaa leikkauskohtaan. Myös mitä vähemmän veitsen sivut kiilautuvat leikkuu uraan eli mitä ohuempi ja jäykempi terä kokonaisuudessaan on.

Mutta miksi terä leikkaa paljon paremmin viiltämällä kuin pelkästään painamalla ? Ja ilman painamista ei leikkaa ollenkaan...

Sahaamisestahan ei kuitenkaan ole kyse, vaan leikkaamisesta eli jakamisesta, kun terä ei vie ainetta mukanaan vaan jakaa sen kahtia...

Vai onko viiltäminenkin sitä, että ainetta lähtee terän mukana niin kuin sahallakin, mutta huomaamattoman pieniä määriä vain terän kärjen leveydeltä ?

Mitä terän viiltäminen siis aiheuttaa ? Mikä fysikaalinen ilmiö aiheuttaa niin paljon suuremman leikkuu voiman ? Aiheuttaako viiltäminen jostain syystä suuremman paineen, vai kitkastako johtuu... Tai jostain muusta ? Entä onko viiltämis vauhdilla merkitystä yksittäiseen leikkuu tapahtumaan?

"Perhosten liihottelu voi näyttää epämääräiseltä haahuilulta, mutta se on harhaa. Ne tietävät tarkkaan, mitä tekevät."

Sivut

Kommentit (33)

Vierailija

Luulisin, että tuossa viiltämisessä on kyse aivan yksinkertaisesta voimansiirrosta, jossa veitsen kahva toimii vipuvartena ja veistä pitelevä käsi tukipisteenä.
Silloin siis voima joka kohdistuu leikattavaan kohteeseen terän kautta voimistuu suhteessa vipuvarren pituuteen ja samalle alueelle kohdistuu enemmän painetta.
Tapahtumaa kuvaavat kaavat ovat aikapäiviä sitten unohtuneet mielestäni, mutta joku parempimuistinen varmaan lisää ne tähän, jos katsoo tarpeelliseksi.

Pohtija
Seuraa 
Viestejä883
Liittynyt16.3.2005

Jonkinlaista vipuvoiman lisääntymistä ounastelen itsekin... Sitä vaan on vaikea hahmottaa minkälaista... Ja että onko kyse vain siitä ?

"Perhosten liihottelu voi näyttää epämääräiseltä haahuilulta, mutta se on harhaa. Ne tietävät tarkkaan, mitä tekevät."

Vierailija
Pohtija

Mutta miksi terä leikkaa paljon paremmin viiltämällä kuin pelkästään painamalla ? Ja ilman painamista ei leikkaa ollenkaan...

Sahaamisestahan ei kuitenkaan ole kyse, vaan leikkaamisesta eli jakamisesta, kun terä ei vie ainetta mukanaan vaan jakaa sen kahtia...

Vai onko viiltäminenkin sitä, että ainetta lähtee terän mukana niin kuin sahallakin, mutta huomaamattoman pieniä määriä vain terän kärjen leveydeltä ?

Itse arvelisin tämän "sahaamisen" olevan se oikea selitys. Vaikka veitsi teroitettaisiin kuinka hyvin jää siihen yleensä mikroskooppisia epätasaisuuksia. Nämä sitten toimivat ikään kuin sahan tavoin ja katkaisevat molekyylisidoksia helpommin.

Ehkäpä juuri tuo paine suoraan painettaessa pakottaa materiaalin myötäämään terää, eli siis veitsi tukeutuu aineeseen myös muualta kuin leikkauskohdasta. Kun veistä sitten liikutetaan edestakaisin, jäävät terässä oleviin kuoppiin painautuneet sidokset sen "alle" tehokkaammin.

Makroskooppisemmassa maailmassa tulee mieleen esimerkkinä patongin leikkaaminen, joka suoralaitaisella veitsellä on yhtä tuskaa koska patonki vain joustaa alta pois. Sahalaitainen puree paremmin.

Vierailija

Heittäisin virallisena mutuarviona, ettei oikeastaan mikään terä ole täysin tasainen, vaan hieman sahalaitainen. Viiltäminen sitten hyödyntää tuon sahalaitaisuuden, jolloin leikkaaminen tehostuu.

Volitans
Seuraa 
Viestejä10670
Liittynyt16.3.2005

Tuo sahaava liike saa aikaan leikkaamisen. Kun terä liukuu leikattavaa viiltoa pitkin, niin terän kiila pureutuu näin syvemmälle. Vain osa terästä leikkaa kunnolla (eli on siis terävin). Leikkaava liike siirtää leikkaavimman osan koko leikkauspinnalle. Tylsässä veitsessä on tasaisia kohtia, jotka eivät leikkaa vaan painettaessa ainoastaan puristavat kappaleen reunoja, jolloin leikkaamisesta tulee entistä vaikeampaa.

Esimerkiksi puukkoa teroitettaessa nuo tasaiset kohdat näkyvät katsottaessa terää suoraan edestä hyvässä valaistuksessa.

Teroitettaessa terän sivuun syntyy myös pieni kierre, jonka voi poistaa esimerkiksi nahkapalan avulla. Näin terästä tulee todella terävä.

Mitä terävämpään kulmaan veitsen tai vaikkapa puun työstöraudan terä on teroitettu, sen paremmin kiila tunkeutuu paremmin leikattavaan materiaaliin, koska reunoille kohdistuu vähemmän puristusvaikutusta.

Mitä terävämpään kulmaan veitsensä teroittaa, sen helpommin se myös murtuu. Tästä syystä vuolupuukko on teräväkulmainen, mutta se myös murtuu helposti - sillä on siis syytä vain vuolla.

Pohtija
Seuraa 
Viestejä883
Liittynyt16.3.2005

Niin joo...

Jos viiltäessä terään syntyy mikroskooppista värähtelyä, joka aiheuttaa terän leikkuuseen lisää painetta...?

Mahtaisiko esim. ultraääni värähtelyn johtaminen terään tehostaa leikkaamista entisestään !?

"Perhosten liihottelu voi näyttää epämääräiseltä haahuilulta, mutta se on harhaa. Ne tietävät tarkkaan, mitä tekevät."

Vierailija

Väitän, että atomeissa ei välttämättä ole niinsanottuja elektroneja muulloin kuin silloin kun atomin lähelle tulee toinen atomi tai hiukkanen.

Kun toinen atomi tulee lähelle, niin silloin molemmista atomeista avautuva tila eli energiaa, saa molempiin atomeihin syntymään elektronin, koska tuo avautuva tila ohjautuu kohti toisen atomin avautuvaa tilaa ja näin tuo atomeista avautuva tila kasaantuu tiheämmäksi tilapaketiksi, ohjautuessaan samalle alueelle.

Ja näin syntyvät elektronit osuessaan toisiinsa pomppavat takaisin omaan atomiin.

Ja näin veitseä pelkästään painettaessa syntyy joka kohtaan vastakkain pomppivia elektroneja.

Kun veitseä sen sijaan vedetään samalla kun painetaan, syntyy kitkaa, jolloin tila eli energia pakkautuu tiheämpään ja näin elektronit sujahtavat toistensa ohi.

;):)

Pohtija
Seuraa 
Viestejä883
Liittynyt16.3.2005

Tuo mitä Volitans kirjoitti on varmaan myöskin osatekijänä... Että viiltäessä pääsee veitsen terävin osa koko matkalla pureutumaan.

Eikö yksi huippuhyvin teroitetun samurai miekan näytöistä ollut se, kun silkkiliina pudotetaan terän päälle ja se menee omalla painollaan kahtia. Vai onko se vain tarinaa ?

Pitäisi silloin terän olla koko matkalta todella terävä... Aiheuttaako silloin pelkkä painaminen saman kuin viiltäminenkin ?

"Perhosten liihottelu voi näyttää epämääräiseltä haahuilulta, mutta se on harhaa. Ne tietävät tarkkaan, mitä tekevät."

Sepi
Seuraa 
Viestejä3231
Liittynyt16.3.2005

Jos efekti perustuu pelkästään sahalaitaisuuteen, tylsän veitsen kai pitäisi leikata paremmin kuin teräväksi hiotun. Patongin rapeaan pintaan puree murentava sahalaita paremmin kuin viiltävän terävä.

Vierailija

On kysytty, että onko siellä metsässä puita muulloinkin kuin silloin kun siellä on joku havaitsemassa niitä.

Voitaneen kysyä, että onko niitä elektroneja muulloinkin kuin silloin kun atomin lähellä on joku muukin massallinen.

Miksi muuten jotkin hedelmät vuorovaikuttavat toisiinsa, vaikka eivät kosketakkaan, sillä tavalla, että ne pilaantuvat nopeammin ollessan lähekkäin?

;):)

derz
Seuraa 
Viestejä2431
Liittynyt11.4.2005

Sori, off-topick.

JukriS
On kysytty, että onko siellä metsässä puita muulloinkin kuin silloin kun siellä on joku havaitsemassa niitä.

Voitaneen kysyä, että onko niitä elektroneja muulloinkin kuin silloin kun atomin lähellä on joku muukin massallinen.

Miksi muuten jotkin hedelmät vuorovaikuttavat toisiinsa, vaikka eivät kosketakkaan, sillä tavalla, että ne pilaantuvat nopeammin ollessan lähekkäin?

;):)

Jos yksittäisen elektronin antaa mennä itsekseen kaksoisrakokeessa jommasta kummasta reiästä, syntyy interfrenssikuvio. Tämä antaa viitteitä siihen, että elektroni olisi mennyt molemmista rei'istä samaan aikaan, jolloin tulee samantapainen aalto-interfrenssikuvio kuin valon tapauksessa. Tässä kokeessa tulee myös elektronin aaltoluonne esiin.

Jos taas yritetään havaita valolähteen avulla, kummasta reiästä elektroni kulkee, sen havaitaan menevän vain jommasta kummasta reiästä, mutta samalla interfrenssikuvio jää syntymättä.

Eli elektroni on todellinen hiukkanen, mutta sen paikka on epämääräinen ennen kuin se havaitaan.

On se kvanttimekaniikka ihmeellistä.

Hedelmät taas pilaantuvat nopeammin niiden erittämien kemikaalien takia. En muista mitkä hedelmät erittävät tätä kemikaalia suht runsaasti, mutta niitä ei kannata laittaa toisten hedelmien kanssa samaan pussiin.

Ei kaikki mene sinun E=TILA ajatuksesi mukaan. Kyllä viisaammatkin ovat näitä asioita miettineet ja saaneet jopa havaintojen kanssa vastaavia teorioita aikaan.

∞ = ω^(1/Ω)

Vierailija
Hedelmät taas pilaantuvat nopeammin niiden erittämien kemikaalien takia. En muista mitkä hedelmät erittävät tätä kemikaalia suht runsaasti, mutta niitä ei kannata laittaa toisten hedelmien kanssa samaan pussiin.



Etyleeniä (C2H4) ne tuottavat, joka on kasvien kasvuhormoni (ja erityisesti hedelmien-kypsymis-hormoni), ja erityisesti esim omenat. Mustaavat banaanit alta aika yksikön jos ovat vierekkäin.[/quote]

Vierailija

Niin, eikös se elektroni ajatukseni mukaan ollut pelkkää avautuvaa tilaa/aaltoa.

Miten pienillä väleillä nuo raot ovat?

Valohan muodostuisi silloin myös vain aallosta, johon hiukkanen syntyy kun se kohtaa toisen aaltopaketin, jolloin molemmat tiivistyvät hiukkaseksi.

Ja näinhän tää rakokoekkin selittyisi loogisen kauniin yksinkertaisesti.

;):)

Vierailija

No näinhän näitä ajatusorkkuja alkaa sataa, kun antaa niiden ensin mennä vähän kauemmaksi.

Kun kaksi avautuvaa aaltoa kohtaa, syntyy kitkaa, jolloin aalloissa oleva tila pakkautuu tiheämpään.

Sen jälkeen nuo pienet tilapaketit avautuvat kohti vähemmän tiheää ja sen tuloksena ne sikoutuvat toisiaan kohti ja näinhän se hiukkanen/elektroni sitten syntyy.

;):)

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat