YK juutalaisvainon käsikassarana

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

"Alla otteita lakitieteen professori Anne Bayefskyn puheesta YK:ssa viime
kesäkuussa. Puhe käsittelee antisemitismiä YK:ssa ja on erittäin valaiseva
meille, joille YK yleensä on esitetty vain positiivisena toimijana.

ONKO YK VIHDOINKIN VALMIS OTTAMAAN ANTISEMITISMIN VAKAVASTI?

Otteita Anne Bayefskyn 21.6.2004 pitämästä puheesta YK:n tiedotusosaston
antisemitismiä käsittelevässä konferenssissa. Kyseessä oli ensimmäinen koskaan
YK:ssa pidetty konferenssi antisemitismistä. Bayefsky on vanhempi tutkija
Hudsonin instituutissa ja Kolumbian yliopiston lakitieteen apulaisprofessori.

Bayefskyn mukaan YK:n ja juutalaisen kansan suhde on huonompi kuin koskaan.
YK:sta on hänen mukaansa tullut maailmanlaajuinen antisemitismin - juutalaiseen
kansaan ja sen valtioon kohdistuvan suvaitsemattomuuden - edistäjä.

YK:n oli määrä sitoutua suvaitsevaisuuteen ja kaikkien ihmisten ja kansojen
tasa-arvoisuuteen. Vuodesta 1965 lähtien, jolloin antisemitismi päätettiin
jättää pois YK:n rotuerottelua koskeneesta sopimuksesta, aina viime vuoden
kesäkuuhun saakka YK on kuitenkin vaiennut antisemitismistä. Ennen tätä
YK:ssa ei ole koskaan hyväksytty yhtään antisemitismiä koskevaa päätöslauselmaa
eikä millekään YK:n elimelle ole laadittu yhtään raporttia juutalaisiin
kohdistuvasta syrjinnästä, kun taas vuosittain on tehty useita päätöslauselmia
ja raportteja, joissa kiinnitetään huomiota esimerkiksi islamin halventamiseen
ja muslimien ja arabien diskriminointiin. Vuonna 2001 Durbanissa YK:n järjestämä
rasismin vastainen konferenssi muuttui käytännössä maailmanlaajuiseksi antisemiittien
foorumiksi.

Bayefsky antaa esimerkkejä juutalaisiin ja Israelin valtioon kohdistetusta
syrjinnästä YK:ssa. Ainoastaan Israel on suljettu pois YK:ssa pidettävistä
tärkeistä alueellista ihmisoikeuskomission ryhmäkokouksista. Kuusi yleiskokouksen
yhteensä kymmenestä hätäkokouksesta on koskenut Israelia. Samaan aikaan
yhtään hätäkokousta ei pidetty esimerkiksi Ruandan kansanmurhasta, jossa
tapettiin noin miljoona ihmistä, tai entisen Jugoslavian etnisistä puhdistuksista,
joissa kuoli kymmeniä tuhansia ihmisiä, tai viimeisten kahden vuosikymmenen
aikana Sudanin hirmuteoissa kuolleiden miljoonien ihmisten takia.

Sama toistuu YK:n sihteeristön toiminnassa. Marraskuussa 2003 pääsihteeri
KofiAnnan julkisti raportin Israelin turva-aidasta. Raportissa lueteltiin
yksityiskohtaisesti mitä vahinkoa aidasta aiheutuu palestiinalaisille, mutta
ei kuvattu ainoatakaan aidan rakentamista edeltänyttä israelilaisiin kohdistunutta
terroritekoa. YK:n pääsihteeri tuomitsi jyrkästi Israelin kotien tuhoamisesta
Gazan eteläosassa mainitsematta talojen alla sijainneita aseiden salakuljetustunneleita.

Kun israelilaiset kohdistivat iskun Israelin tuhoamiseen tähtäävän Hamas-järjestön
johtajaan Abdel Azis Rantisiin ilman, että isku aiheutti yhtään siviiliuhria,
pääsihteeri tuomitsi Israelin. Mutta kun YK:n erityistarkkailijan raportissa
vuodelta 2004 mainittiin teloituksista, joissa poliisi ampui yli 3000 brasilialaista
siviiliä lähietäisyydeltä, pääsihteeri Annan valitsi vaikenemisen.

Yli neljäsosa komission 40 vuoden aikana hyväksymistä valtion tekemiä ihmisoikeusloukkauksia koskevista päätöslauselmista on suunnattu Israelia vastaan. Samainen komissio ei ole hyväksynyt ainoatakaan päätöslauselmaa vuosikymmeniä kestäneestä 1,3 miljoonan ihmisen siviili- ja poliittisen oikeuksien polkemisesta Kiinassa
tai miljoonan naispuolisen vierastyöläisen pitämisestä Saudi-Arabiassa miltei
orjina, tai silmittömästä rasismista, joka on saattanut 600 000 ihmistä
Zimbabwessa nälkäkuoleman partaalle.

Joka vuosi YK:n elimiä vaaditaan tuottamaan ainakin 25 raporttia Israelin
tekemistä oletetuista ihmisoikeusloukkauksista, mutta ei yhtään raporttia
esimerkiksi Iranin rikollisesta oikeusjärjestelmästä, joka käyttää sellaisia
rangaistusmuotoja kuin ristiinnaulitseminen, kivittäminen ja syylliseksi
todetun oikean käden ja vasemman jalan amputoiminen.

Joka vuosi YK viettää marraskuun 29. päivää Palestiinan kansan kansainvälisenä
solidaarisuuspäivänä. Tuona päivänä vuonna 1947 YK:ssa päätettiin Palestiinan
jaosta, jonka perusteella Israelin valtio syntyi. Vuonna 2002 päänsihteeri
Annan kuvasi tuota jakopäätöksen vuosipäivää, jota keskitysleireiltä selvinneet
juutalaiset juhlivat, "murheen ja surun päiväksi".

Vuonna 2003 yli sadan jäsenvaltion edustajat seisoivat pääsihteerin rinnalla
kartan edessä, joka kuvasi tilannetta ennen Israelin valtion perustamista
ja viettivät hiljaisen hetken "kaikkien niiden muistoksi, jotka olivat antaneet
henkensä Palestiinan kansan puolesta" - ja tähän joukkoon kuuluvat myös
itsemurhapommittajat. Komission päätöslauselma on viimeisten kolmen vuoden
aikana antanut palestiinalaisille oikeuden käyttää "kaikkia keinoja, aseellinen
taistelu mukaan lukien" - mikä merkitsee synninpäästöä terrorin keinojen
käytölle.

Tässä israelilaisten demonisoimisen ja palestiinalaisten pyhittämisen yhteydessä
on selvää, ettei asian ydinkysymys ole palestiinalaisten kärsimys. YK:ssa
ei nimittäin ole hyväksytty yhtään päätöslauselmaa, jossa tuomittaisiin
palestiinalaisten lasten käyttäminen itsemurhapommittajina
tai palestiinalaisten käyttäminen ihmiskilpinä tai se, että suuri enemmistö
arabimaita kieltäytyy ottamasta vastaan palestiinalaisia pakolaisia
yhteiskuntiinsa ja tarjoamista heille kansalaisuuden suomia etuja.
Palestiinalaisia pidetään YK:ssa sankareina, koska heitä pidetään
vastalääkkeenä sille mitä YK-lähettiläs Lakhdar Brahimi kutsui Lähi-idän
suureksi myrkyksi - juutalaisen valtion olemassaololle.

YK:n asettaman erityisen palestiinalaisalueita koskevan tarkkailijan mandaattiin
sisältyy vain velvoite tutkia "israelilaisten tekemiä kansainvälisen lain
rikkomuksia", mutta ei sitä, millä tavoin palestiinalaiset rikkovat ihmisoikeuksia
Israelissa.

YK:n logiikassa niiden, jotka eivät ole uhreja, ei myöskään pidä
puolustautua. Yhä uudelleen pääsihteeri ja jäsenvaltiot tuomitsevat
israelilaisten vastaukset terrorismiin laittomina. Mutta terroristijärjestön
johtoportaan jäsenien tappaminen silloin kun siihen ei käytetä suhteetonta
voimaa ja heidän pidättämisensä on mahdotonta, ei ole laitonta. Terroristien
käyttämät talot ovat taistelutilanteessa laillisia sotilaskohteita.
Väkivallaton, väliaikainen konfliktin osapuolten erottamien toisistaan
turva-aidalla, joka rakennetaan haitat minimoiden, on laillinen vastaus
Israelin kansanväliseen velvollisuuteen suojella kansalaisiaan ihmisyyttä
vastaan tehdyiltä rikoksilta. Itse asiassa YK haluaa sitoa juutalaisten
kädet selän taakse samaan aikaan kun terroristit tähtäävät heitä.

YK:n suosima kielikuva tästä ilmiöstä on väkivallan kierre. Tämä kierre
on katkaistava, sanotaan joka kerta kun israelilainen tekee jotain.
Kielikuvaksi valitaan kierre tai kehä, koska sillä ei ole alkua, mutta se
murskaa toiveen rauhasta, koska se kieltää päätepisteen mahdollisuuden.
Kuitenkin Nürnbergin oikeudenkäynti opetti, etteivät rikoksia tee abstraktit
yhteisöt tai toimijat.

Antisemitismin todellisia kylväjiä ovat ne moskeijoiden saarnamiehet, jotka
kehottavat seuraajiaan räjäyttämään juutalaisia. Heitä ovat ne palestiinalaisten
oppikirjojen kirjoittajat, jotka opettavat uuden sukupolven vihaamaan juutalaisia
ja ihailemaan heidän tappajiaan. He ovat televisiotuottajia ja virallisia
tukijoita autoritaarisissa maissa kuten Syyria tai Egypti, jotka tuottavat
ja levittävät ohjelmia, joissa juutalaisia kuvataan verenhimoisiksi maailmanvaltaa
havitteleviksi salaliittolaisiksi.

Bayefskyn mukaan ehkä eniten antisemitismiä vahvistaa YK:n suosima suuri
valhe, jonka mukaan arabien ja Israelin konfliktin ydinongelma on
palestiinalaisen maan miehitys. YK:n omaksuman revisionismin mukaan miehitys
tapahtui tyhjiössä. Mutta itse asiassa Israel miehittää maata, jonka se
sai haltuunsa puolustussodassa, johon sen naapurit sen pakottivat yrittäessään
tuhota sen. Se on miehitystä, jonka israelilaiset itse ovat toistuvasti
yrittäneet saada loppumaan neuvotteluin pysyvistä rajoista. Se on miehitystä,
jossa Israelin itsenäinen oikeusjärjestelmä tarkoin seuraa kaikkia mahdollisia
väärinkäytöksiä. Mutta viime kädessä se on tilanne, josta vastuussa ovat
ne palestiinalaiset arabit ja muslimiveljet, jotka torjuvat juutalaisten
itsemääräämisoikeuden. He ovat vanginneet palestiinalaisen siviiliväestön
omien väkivaltaisten ja juutalaisvastaisten pyrkimystensä panttivangeiksi.

YK:n kykenemättömyys nähdä ja käsitellä tämä mädännäisyys toiminnassaan
tekee mahdottomaksi organisaation onnistumisen tasa-arvon, ihmisarvon
tai demokratian edistäjänä.

Bayefsky uskoo, että konferenssi saattaa olla käännekohta. Kuitenkin hänen
mukaansa vasta tulevaisuus osoittaa, tapahtuuko todellisia muutoksia: hyväksyykö
yleiskokous päätöslauselman antisemitismistä, julkaiseeko YK vuosittaisen
raportin antisemitismistä, tehdäänkö antisemitismistä tärkeä kysymys, nimitetäänkö
asialle oma tarkkailija.

Koko puheen voi lukea englanninkielisenä osoitteessa

http://www.icej.org/cgi-local/view.cgi? ... /301149569

Suomen Take A Pen
suomi@take-a-pen.org"

Pauli.Ojala@gmail.com

PS. Jos tahdot ilmaisen yli 2 gigan gmail-osoitteen, niin kerro vaan. Ei pääse mukaan kuin kutsulla, niin kauan kuin beetaversion kampanja on voimassa. Hyvä hakutoiminta, hyvä osoitekentän muisti.

Sivut

Kommentit (106)

L
Seuraa 
Viestejä7006
Liittynyt17.3.2005

Human2.0

Oliko mitään sanottavaa itse asiaan? Ja asiahan oli YK:n törkeä puolueellisuus Israelin ja arabien vastakkainasettelussa. Jos on yhtään perehtynyt YK:n toimintaan ns Palestiinan kysymyksen ja Lähi-Idän sotien suhteen, on tämä puolueellisuus kovin ilmeistä. Ja jos oli uutinen, niin miten kommentoisit Anne Bayefskyn näkemyksiä?

Ja kuva tässä tapauksessa ei mielestäni vastaa tuhatta sanaa. Joku ihan lyhytkin, mutta tolkullinen ja maanläheinen, sepustus riittää.

Vierailija

Israel on kyllä semmoinen soppa että siitä irtoaa perusteltuja kommentteja aivan helposti jokaiseen suuntaan. Palestiinalaiset ja juutalaiset jatkavat väkivallan kierrettään ikuisuuteen hyvin tyypillisellä fanaattisuudella, konflikti loppuu varmaan kun toinen osapuolista on kokonaan ajettu pois / kuollut.

Syyllisiä? No, USA on täysin puolueellisesti Israelin / juutalaisten puolella, arabit / muslimit toisinpäin, YK on puolueellinen, heikomman puolella. Kannattaa muistaa että palestiinalaiset tappelevat alkeellisella aseistuksella tavallaan loputonta sissisotaa (joka kohdistuu monesti siviileihin terrorina mitä ei voi tietenkään hyväksyä), mutta juutalaiset vastaavat ihan samalla mitalla hajottamalla ihmisten taloja, pakottamalla muuttoihin, pistämällä erilaisiin leireihin jne. Lisäksi juutalaisten terrori on organisoitua ja hallitus on toiminnassa suoraan mukana, palestiinalaisten terrori on hajaantunut ties kuinka moneen soluun joita kaikkia ei kukaan hallitse; palestiinalaisten muodolliselta johtajalta ei voi oikein vaatia terrorin lopettamista koska hän ei kuitenkaan voi valvoa jokaista ihmistä kaikkina vuorokauden tunteina.

Ainoa tapa nähdäkseni saada rauha alueelle on poistaa sieltä kokonaan konfliktin toinen osapuoli. Vihanpito on heillä aivan liian syvällä, se opetetaan lapsille jo pienestä pitäen molempien osapuolten toiminnasta, miten siinä voi mitään rauhaa ja rinnakkaineloa syntyä? Se on aivan puhdasta toiveajattelua. Molemmille uskonnoille(!) "pyhä maa", hohhoijaa, joten on aivan selvää että ei sieltä kummatkaan lähde.

Koko Israelin perustaminen 2. maailmansodan jälkeen oli mielestäni aivan typerä ja kiirehditty hätäratkaisu (entäs jos vaikka YK päättäisi eräs kaunis päivä että mustalaisia vainotaan maailmalla liikaa, pistetään kaikki Suomeen asumaan ja jaetaan maa jotenkin, varmaan tulisi heti rauhallista rinnakkaineloa). Huvittavaa miten meno on jatkunut samanlaisena koko elämäni ajan, välillä lientyen vähän ja sitten taas kiihtyen.

Sen sijaan se että YK ei puutu vielä räikeämpiin tapauksiin tarpeeksi voimakkaasti kuvastaa hyvin YK:n voimattomuutta; USA tekee kuitenkin aina mitä haluaa, ja on tavallaan hävittänyt sitäkin vähää arvovaltaa mitä YK:lla ehkä joskus oli. Veto-oikeudet ovat tehneet järjestöstä käytännössä toimintakyvyttömän, aina löytyy joku pysyvistä jäsenistä mikä hankaa vastaan... mutta ilman tätä oikeutta ei koko järjestöä olisi luultavasti saatu aikaan.

Tällaisia ovat minun näkemykseni, mutta kuten alussa sanoin, soppa on hyvin sekava, joten tähänkin kirjoitukseen kannattaa suhtautua skeptisesti.

Vierailija

Laitan Turun yliopistolehden julkaiseman juttuni MEIDÄN OMASTA syystämme:
TV - moderni uhrialttari

http://www.tyy.fi/tyl/mielipiteet.htm

Tylkkäri (7.4.2004) syytteli Lähi-idän kurjuudesta kaikkia muita paitsi
meitä asianosaisia.

Täh? Niin, niin. Kysynnän ja tarjonnan laki tämän suurennuslasin
polttopisteen tekee. Vertaansa vailla olevan mediasodan rumputuli jauhaa
suurten massojen sydänlihaa. TV on syntipukkiemme uhrialttari.

Valkoinen mies saa synninpäästön sylkiessään arabien ja juutalaisten
pahuutta. Israelinvastaisissa sodissa on kuollut alle 200 000 ihmistä. Luku
on mitätön. Kriisi on leipomalla leivottu.

Länsimaiden tervapamput ovat mieltäneet Lähi-idän epävakauden eduksemme.
Kylmä tosiasia on, että Ranska torjui Syyrian mandaatissaan maltillisen
emiiri Feisalin. Siirtomaavallan päättyessä brittien ym. rikkomiin
lupauksiin kaatunut rauhansopimus (http://www.mideastweb.org/FeisWeiz.htm)
oli solmittu ilman välikäsiä. Weizmann ja Feisal olivat siionismin ja
arabinationalismin karismaattisia johtajia - ja he korostivat "rotujensa"
sukulaisuutta.

Britit nostivat öljytynnyreiden päälle kaikkien arabiystävieni kiroamat
wahhabiitit ja Ibn Saudin. Patologisimmasta juutalaisvihaajasta Hadz Amin
Husseinista tehtiin Jerusalemin suurmufti.

Israelin hallinnon aikana (1967-93) Länsirannalle ja Gazan alueelle
perustettiin katuja, teitä, viemäröinti, sähkö- ja vesihuolto, terveys- ja
sosiaalihuolto. Arabeille maksettiin samasta työstä samaa palkkaa.
Terveyspalvelut olivatilmaisia, vain lääkkeistä on täytynyt maksaa osa.
Perus- ja toisen asteen koulujen määrä kasvoi 1967-88 yli 30%. Kouluja
käymättömien naisten määrä laski 67 %:sta 32 %:iin 1970-86. Israel perusti
alueelle 6 yliopistoa (http://www.us-israel.org/jsource/myths/mf19.html).

Mitä yhteistä on Jordanilla ja Aurajoella? Kummassakin on vain yksi ranta.

Pauli.Ojala@Helsinki.fi
http://www.helsinki.fi/~pjojala/Nollaveri.html

Vierailija
pjojala
"
valhe, jonka mukaan arabien ja Israelin konfliktin ydinongelma on
palestiinalaisen maan miehitys. YK:n omaksuman revisionismin mukaan miehitys tapahtui tyhjiössä. Mutta itse asiassa Israel miehittää maata, jonka se sai haltuunsa puolustussodassa, johon sen naapurit sen pakottivat yrittäessään tuhota sen. Se on miehitystä, jonka israelilaiset itse ovat toistuvasti yrittäneet saada loppumaan neuvotteluin pysyvistä rajoista. Se on miehitystä, jossa Israelin itsenäinen oikeusjärjestelmä tarkoin seuraa kaikkia mahdollisia väärinkäytöksiä. Mutta viime kädessä se on tilanne, josta vastuussa ovat ne palestiinalaiset arabit ja muslimiveljet, jotka torjuvat juutalaisten itsemääräämisoikeuden. He ovat vanginneet palestiinalaisen siviiliväestön omien väkivaltaisten ja juutalaisvastaisten pyrkimystensä panttivangeiksi.

Niin... no, ei siinä mitään että palestiinalaisilta tavallaan otettiin maa ja annettiin juutalaisille, (länsimailla on hyvät perinteet tästä, Suomi ja lappalaiset, USA ja intiaanit, monet euroopan maat ja niiden entiset siirtomaat), sitten kun arabit suuttui ja yritti vallata takaisin tätä aluetta siitä olikin tullut "puolustussota". Tämä on toinen näkökulma samaan asiaan. Enpä osaa varmuudella sanoa kumpi on edes lähempänä totuutta, mutta juuri tämä sama yksisilmäisyys, "kaikki vika on toisessa osapuolessa" on juuri suurimpia tämänkin konfliktin ylläpitäjiä.

Vierailija

Tuo miten juutalaisvaltio perustettiin... siinä näkyy Isä Aurinkoisen peukalonjälki. Ilman Neuvostoliiton aktiivista myötävaikutusta Israelia ei olisi perustettu. Stalin uskoi että saa Israelista kivan askelkiven jakaa kommunismin onnea ja auvoa eteenpäin.

edit:typojen äiti

Vierailija
pjojala
"Alla otteita lakitieteen professori Anne Bayefskyn puheesta YK:ssa viime
kesäkuussa. Puhe käsittelee antisemitismiä YK:ssa ja on erittäin valaiseva
meille, joille YK yleensä on esitetty vain positiivisena toimijana.

ONKO YK VIHDOINKIN VALMIS OTTAMAAN ANTISEMITISMIN VAKAVASTI?

Otteita Anne Bayefskyn 21.6.2004 pitämästä puheesta YK:n tiedotusosaston
antisemitismiä käsittelevässä konferenssissa. Kyseessä oli ensimmäinen koskaan
YK:ssa pidetty konferenssi antisemitismistä..

Otin tuosta lainausesta suurimman osan pois, koska se oli niin pitkä. Sehän löytyy kumminkin sieltä keskustelun avauksesta.

Juutalaivainojen voi Jeesus!

Anne Bayefsky on juutalainen ja siten varsin puolieellinen ja se myös näkyy noissa näkemyksissä. Israelilaisten ja palestiinalaisten ongelma on kyllä ihan tarpeeksi hankala ilman näitä antiseministi puheita.

Aina kun joku edes vähän arvostelee Isrealin räikeimpiä temppuja on joku syyttämässä antisemitismistä.

Ikään kuin toisen maailmansodan ikävät tapahtumat oikeuttaisivat omat hirmuteot.(Israelin touhujen arvostelijat leimataan heti antiseministeiksi.)

Vierailija
pjojala
"Alla otteita lakitieteen professori Anne Bayefskyn puheesta YK:ssa viime
kesäkuussa. Puhe käsittelee antisemitismiä YK:ssa ja on erittäin valaiseva
meille, joille YK yleensä on esitetty vain positiivisena toimijana.

ONKO YK VIHDOINKIN VALMIS OTTAMAAN ANTISEMITISMIN VAKAVASTI?

Otteita Anne Bayefskyn 21.6.2004 pitämästä puheesta YK:n tiedotusosaston
antisemitismiä käsittelevässä konferenssissa. Kyseessä oli ensimmäinen koskaan
YK:ssa pidetty konferenssi antisemitismistä. Bayefsky on vanhempi tutkija
Hudsonin instituutissa ja Kolumbian yliopiston lakitieteen apulaisprofessori.

Bayefskyn mukaan YK:n ja juutalaisen kansan suhde on huonompi kuin koskaan.
YK:sta on hänen mukaansa tullut maailmanlaajuinen antisemitismin - juutalaiseen
kansaan ja sen valtioon kohdistuvan suvaitsemattomuuden - edistäjä.

YK:n oli määrä sitoutua suvaitsevaisuuteen ja kaikkien ihmisten ja kansojen
tasa-arvoisuuteen. Vuodesta 1965 lähtien, jolloin antisemitismi päätettiin
jättää pois YK:n rotuerottelua koskeneesta sopimuksesta, aina viime vuoden
kesäkuuhun saakka YK on kuitenkin vaiennut antisemitismistä. Ennen tätä
YK:ssa ei ole koskaan hyväksytty yhtään antisemitismiä koskevaa päätöslauselmaa
eikä millekään YK:n elimelle ole laadittu yhtään raporttia juutalaisiin
kohdistuvasta syrjinnästä, kun taas vuosittain on tehty useita päätöslauselmia
ja raportteja, joissa kiinnitetään huomiota esimerkiksi islamin halventamiseen
ja muslimien ja arabien diskriminointiin. Vuonna 2001 Durbanissa YK:n järjestämä
rasismin vastainen konferenssi muuttui käytännössä maailmanlaajuiseksi antisemiittien
foorumiksi.

Bayefsky antaa esimerkkejä juutalaisiin ja Israelin valtioon kohdistetusta
syrjinnästä YK:ssa. Ainoastaan Israel on suljettu pois YK:ssa pidettävistä
tärkeistä alueellista ihmisoikeuskomission ryhmäkokouksista. Kuusi yleiskokouksen
yhteensä kymmenestä hätäkokouksesta on koskenut Israelia. Samaan aikaan
yhtään hätäkokousta ei pidetty esimerkiksi Ruandan kansanmurhasta, jossa
tapettiin noin miljoona ihmistä, tai entisen Jugoslavian etnisistä puhdistuksista,
joissa kuoli kymmeniä tuhansia ihmisiä, tai viimeisten kahden vuosikymmenen
aikana Sudanin hirmuteoissa kuolleiden miljoonien ihmisten takia.

Sama toistuu YK:n sihteeristön toiminnassa. Marraskuussa 2003 pääsihteeri
KofiAnnan julkisti raportin Israelin turva-aidasta. Raportissa lueteltiin
yksityiskohtaisesti mitä vahinkoa aidasta aiheutuu palestiinalaisille, mutta
ei kuvattu ainoatakaan aidan rakentamista edeltänyttä israelilaisiin kohdistunutta
terroritekoa. YK:n pääsihteeri tuomitsi jyrkästi Israelin kotien tuhoamisesta
Gazan eteläosassa mainitsematta talojen alla sijainneita aseiden salakuljetustunneleita.

Kun israelilaiset kohdistivat iskun Israelin tuhoamiseen tähtäävän Hamas-järjestön
johtajaan Abdel Azis Rantisiin ilman, että isku aiheutti yhtään siviiliuhria,
pääsihteeri tuomitsi Israelin. Mutta kun YK:n erityistarkkailijan raportissa
vuodelta 2004 mainittiin teloituksista, joissa poliisi ampui yli 3000 brasilialaista
siviiliä lähietäisyydeltä, pääsihteeri Annan valitsi vaikenemisen.

Yli neljäsosa komission 40 vuoden aikana hyväksymistä valtion tekemiä ihmisoikeusloukkauksia koskevista päätöslauselmista on suunnattu Israelia vastaan. Samainen komissio ei ole hyväksynyt ainoatakaan päätöslauselmaa vuosikymmeniä kestäneestä 1,3 miljoonan ihmisen siviili- ja poliittisen oikeuksien polkemisesta Kiinassa
tai miljoonan naispuolisen vierastyöläisen pitämisestä Saudi-Arabiassa miltei
orjina, tai silmittömästä rasismista, joka on saattanut 600 000 ihmistä
Zimbabwessa nälkäkuoleman partaalle.

Joka vuosi YK:n elimiä vaaditaan tuottamaan ainakin 25 raporttia Israelin
tekemistä oletetuista ihmisoikeusloukkauksista, mutta ei yhtään raporttia
esimerkiksi Iranin rikollisesta oikeusjärjestelmästä, joka käyttää sellaisia
rangaistusmuotoja kuin ristiinnaulitseminen, kivittäminen ja syylliseksi
todetun oikean käden ja vasemman jalan amputoiminen.

Joka vuosi YK viettää marraskuun 29. päivää Palestiinan kansan kansainvälisenä
solidaarisuuspäivänä. Tuona päivänä vuonna 1947 YK:ssa päätettiin Palestiinan
jaosta, jonka perusteella Israelin valtio syntyi. Vuonna 2002 päänsihteeri
Annan kuvasi tuota jakopäätöksen vuosipäivää, jota keskitysleireiltä selvinneet
juutalaiset juhlivat, "murheen ja surun päiväksi".

Vuonna 2003 yli sadan jäsenvaltion edustajat seisoivat pääsihteerin rinnalla
kartan edessä, joka kuvasi tilannetta ennen Israelin valtion perustamista
ja viettivät hiljaisen hetken "kaikkien niiden muistoksi, jotka olivat antaneet
henkensä Palestiinan kansan puolesta" - ja tähän joukkoon kuuluvat myös
itsemurhapommittajat. Komission päätöslauselma on viimeisten kolmen vuoden
aikana antanut palestiinalaisille oikeuden käyttää "kaikkia keinoja, aseellinen
taistelu mukaan lukien" - mikä merkitsee synninpäästöä terrorin keinojen
käytölle.

Tässä israelilaisten demonisoimisen ja palestiinalaisten pyhittämisen yhteydessä
on selvää, ettei asian ydinkysymys ole palestiinalaisten kärsimys. YK:ssa
ei nimittäin ole hyväksytty yhtään päätöslauselmaa, jossa tuomittaisiin
palestiinalaisten lasten käyttäminen itsemurhapommittajina
tai palestiinalaisten käyttäminen ihmiskilpinä tai se, että suuri enemmistö
arabimaita kieltäytyy ottamasta vastaan palestiinalaisia pakolaisia
yhteiskuntiinsa ja tarjoamista heille kansalaisuuden suomia etuja.
Palestiinalaisia pidetään YK:ssa sankareina, koska heitä pidetään
vastalääkkeenä sille mitä YK-lähettiläs Lakhdar Brahimi kutsui Lähi-idän
suureksi myrkyksi - juutalaisen valtion olemassaololle.

YK:n asettaman erityisen palestiinalaisalueita koskevan tarkkailijan mandaattiin
sisältyy vain velvoite tutkia "israelilaisten tekemiä kansainvälisen lain
rikkomuksia", mutta ei sitä, millä tavoin palestiinalaiset rikkovat ihmisoikeuksia
Israelissa.

YK:n logiikassa niiden, jotka eivät ole uhreja, ei myöskään pidä
puolustautua. Yhä uudelleen pääsihteeri ja jäsenvaltiot tuomitsevat
israelilaisten vastaukset terrorismiin laittomina. Mutta terroristijärjestön
johtoportaan jäsenien tappaminen silloin kun siihen ei käytetä suhteetonta
voimaa ja heidän pidättämisensä on mahdotonta, ei ole laitonta. Terroristien
käyttämät talot ovat taistelutilanteessa laillisia sotilaskohteita.
Väkivallaton, väliaikainen konfliktin osapuolten erottamien toisistaan
turva-aidalla, joka rakennetaan haitat minimoiden, on laillinen vastaus
Israelin kansanväliseen velvollisuuteen suojella kansalaisiaan ihmisyyttä
vastaan tehdyiltä rikoksilta. Itse asiassa YK haluaa sitoa juutalaisten
kädet selän taakse samaan aikaan kun terroristit tähtäävät heitä.

YK:n suosima kielikuva tästä ilmiöstä on väkivallan kierre. Tämä kierre
on katkaistava, sanotaan joka kerta kun israelilainen tekee jotain.
Kielikuvaksi valitaan kierre tai kehä, koska sillä ei ole alkua, mutta se
murskaa toiveen rauhasta, koska se kieltää päätepisteen mahdollisuuden.
Kuitenkin Nürnbergin oikeudenkäynti opetti, etteivät rikoksia tee abstraktit
yhteisöt tai toimijat.

Antisemitismin todellisia kylväjiä ovat ne moskeijoiden saarnamiehet, jotka
kehottavat seuraajiaan räjäyttämään juutalaisia. Heitä ovat ne palestiinalaisten
oppikirjojen kirjoittajat, jotka opettavat uuden sukupolven vihaamaan juutalaisia
ja ihailemaan heidän tappajiaan. He ovat televisiotuottajia ja virallisia
tukijoita autoritaarisissa maissa kuten Syyria tai Egypti, jotka tuottavat
ja levittävät ohjelmia, joissa juutalaisia kuvataan verenhimoisiksi maailmanvaltaa
havitteleviksi salaliittolaisiksi.

Bayefskyn mukaan ehkä eniten antisemitismiä vahvistaa YK:n suosima suuri
valhe, jonka mukaan arabien ja Israelin konfliktin ydinongelma on
palestiinalaisen maan miehitys. YK:n omaksuman revisionismin mukaan miehitys
tapahtui tyhjiössä. Mutta itse asiassa Israel miehittää maata, jonka se
sai haltuunsa puolustussodassa, johon sen naapurit sen pakottivat yrittäessään
tuhota sen. Se on miehitystä, jonka israelilaiset itse ovat toistuvasti
yrittäneet saada loppumaan neuvotteluin pysyvistä rajoista. Se on miehitystä,
jossa Israelin itsenäinen oikeusjärjestelmä tarkoin seuraa kaikkia mahdollisia
väärinkäytöksiä. Mutta viime kädessä se on tilanne, josta vastuussa ovat
ne palestiinalaiset arabit ja muslimiveljet, jotka torjuvat juutalaisten
itsemääräämisoikeuden. He ovat vanginneet palestiinalaisen siviiliväestön
omien väkivaltaisten ja juutalaisvastaisten pyrkimystensä panttivangeiksi.

YK:n kykenemättömyys nähdä ja käsitellä tämä mädännäisyys toiminnassaan
tekee mahdottomaksi organisaation onnistumisen tasa-arvon, ihmisarvon
tai demokratian edistäjänä.

Bayefsky uskoo, että konferenssi saattaa olla käännekohta. Kuitenkin hänen
mukaansa vasta tulevaisuus osoittaa, tapahtuuko todellisia muutoksia: hyväksyykö
yleiskokous päätöslauselman antisemitismistä, julkaiseeko YK vuosittaisen
raportin antisemitismistä, tehdäänkö antisemitismistä tärkeä kysymys, nimitetäänkö
asialle oma tarkkailija.

Koko puheen voi lukea englanninkielisenä osoitteessa

http://www.icej.org/cgi-local/view.cgi? ... /301149569

Suomen Take A Pen
suomi@take-a-pen.org"

Pauli.Ojala@gmail.com

PS. Jos tahdot ilmaisen yli 2 gigan gmail-osoitteen, niin kerro vaan. Ei pääse mukaan kuin kutsulla, niin kauan kuin beetaversion kampanja on voimassa. Hyvä hakutoiminta, hyvä osoitekentän muisti.


Mitä järkeä on laittaa noin supistettu versio alkuperäisestä? Eihän tuossa ollut murto-osaakaan Anne Bayefskyn alkuperäisestä. Voisitko laittaa edes pikkaisen enemmän asiaa sisältävän version, jos viitsit.

Vierailija

Siansaksa, jewelleries, Hep ja Hokkus Pokkus. Sanoilla on tarinansa. Kolmas valtakunta ei kestänytkään tuhatta vuotta, mutta Euroopan antisemitismin historiassa tuo mitta oli täyttynyt ennen ”lopullista ratkaisua” jo pariinkin otteeseen.

Niin kristityissä kuin islamilaisissakin maissa juutalaisilta oli 1:llä ajanlaskun jälkeisellä millenniumilla maaomistus joko kielletty tai sitten heitä verotettiin niin ankarasti, että maanviljely kävi mahdottomaksi. Orjien omistuskielto ja Euroopan uusien germaanivaltioiden heimoyhteisöön kytketty maanomistus ajoivat saman asian keskiajalla. Ulkopuolisuus sulki juutalaiset myös feodaalilaitoksen ulkopuolelle. Myöhemmin edes ghettojen pinta-alaa ei monin paikoin lisätty vuosisatoihin. Silloin tuli tavallaan keksittyä Euroopan ensimmäiset kerrostalolähiöt.

Musta surma pyyhkäisi vuonna 1348 Euroopan yli vieden mennessään kolmasosan sen väestöstä. Kulkutautiakin nopeammin sanotaan kuitenkin kulkeneen keskiajalle tyypillisen joukkohysterian mystiikkaan tottuneissa mielissä. Kansa oli kuullut tarpeeksi huhuja verta tihkuvista öyläteistä ja happamattomaan pääsiäisleipään leivotuista sylilapsista, jotta kollektiivinen syyllisyys rutosta voitiin langettaa “kaivoja myrkyttäneiden” juutalaisten päälle. Henkinen tartunta istui Yersinia pestistäkin tiukemmassa, eikä kiertävillä flagellanteilla ollut vaikeuksia löytää ukkosenjohdatinta. Paavi julkaisi useammankin bullan, jossa kiistettiin juutalaisten syyllisyys, mutta nämä vetoomukset kaikuivat kuuroille korville. Esimerkiksi Baaselissa kaupungin kaikki 4000 juutalaista koottiin Reinin saareen ja poltettiin niine hyvineen. Eero Kuparisen typerryttävän teoksen Aleksandriasta Auschwitziin - Antisemitismin pitkä historia, mukaan Strasbourgissa tiedetään surmatun 2000 ja Mainzissa 6000 juutalaista. On ymmärrettävää, miksi juutalaiset käyttävät tunnusmerkkinään ilmiliekeissä palavaa orjantappurapensasta, jota tuli ei kuitenkaan kuluta loppuun.

Ensimmäinen ristiretki nostatti vuonna 1095 juutalaisvainoja jo ristiretkiarmeijoiden nostoseuduilla. Liikkeelle lähdettäessäkään suunnistusintresseissä ei ollut ensimmäiseksi Jerusalem, vaan 15 000 miehen armeija risteili Reinin laaksossa, Lothringenissa, Baijerissa ja Böömissä aiheutten tuhoa juutalaisyhteisöille. Ristiretkien erityispiirre oli juutalaisten pakkokännyttäminen, joskin katolisen kirkon kanonisen oikeuden asiantuntijat kielsivätkin sen. Kun Jerusalem vuonna 1099 valloitettiin, toimittivat pyhiinvaeltajat myös Palestiinan ennestäänkin harvan juutalaisväestön keskuudessa verilöylyn. Itse asiassa muslimimaissa juutalaisten syrjintä oli harvoin ollut sellaista suoneniskentää kuin emansipaatiota edeltäneessä Euroopassa. Etenkin käännynnäisyys suojeli muslimimaissa konkreettisemmin kuin kristityissä maissa.

Karkotukset

Menneisyydessä juutalaiset on karkotettu - usein ilman omaisuuttaan – liki jokaisesta Euroopan maasta vähintään kerran, monista suurkaupungeista useasti. Ranska aloitti juutalaisten laajat karkotukset vuonna 1182 ja jatkoi perinnettä 1248-1249, 1306, 1311 ja 1394. Alueellisista karkotuksista tunnetuimmat tapahtuivat Bretagnessa 1239 sekä Anjoussa ja Mainessa 1289. Lopullinen paluu Ranskaan sallittiin vasta vallankumouksen vuonna 1789. Tällöin juutalaiset saivat myös ensi kerran täydet kansalaisoikeudet jossakin Euroopan valtiossa.

Karkotuksiin turvauduttiin toistuvasti, koska usein niiden toteutus ontui ja hallintoalueen taloudelle koituneiden tappioiden vuoksi karkotuskäskyt pian kumottiin. Edelleen suuri osa Saksaa karkotti juutalaisensa vuosina 1192 sekä 1248, osa Italiaa 1290, Unkari 1349 ja 1360, Krakova 1407 ja 1494, Provence 1501, Liettua 1495, Portugali vuonna 1497 jne. Espanjan karkotusvuotta tuskin tarvitsee kerrata, sillä historian visaisimpia yhteensattumia on identtinen päivämäärä Kolumbuksen ankkurien nostolla ja tällä tragedialla. Encyclopaedia judaica diskutoi retkikunnan väitettyä marraanijuutalaisuutta oppineista navigaattoreista aina neuroottisuuteen saakka katoliseen Kolumbukseen. (Sikaan viitannut nimittely tarkoitti katolisuuteen kääntyneitä etnisiä juutalaisia.)

Englanti karkotti kerralla kaikki noin 16 000 juutalaistansa vuonna 1290 (paluu sallittiin vasta 1650). Yleensä muuttajat saivat ottaa irtaimen omaisuutensa mukanaan, mutta saataville muutot panivat monessa tapauksessa pisteen. Esimerkiksi Englannin kuningas Edward I:n velat juutalaisille velkojille raukesivat. Muun muassa Englannin 1290- ja Ranskan 1306-vuosien karkotukset tapahtuivat välittömästi, kun valtiot tulivat toimeen ilman juutalaisia ja pystyivät organisoimaan näiden karkotuksen. Valtion pyörittäminen ilman juutalaisia edellytti oman kansallisen keskiluokan syntymistä.

William Shakespearen (1564-1616) Venetsian kauppias -näytelmän tunnoton liikemies lienee maailmankirjallisuuden tunnetuimpia juutalaisia henkilöhahmoja. Mitä ennakkoluuloihin ja stereotypioihin tulee, niin Shakespeare ei mahdollisesti itse ollut koskaan tuntenut, ehkä edes nähnyt juutalaista. (Käännynnäisiä Englannissa tosin saattoi asua.) Nimestä Shylock muodostui englantiin koronkiskurin synonyymi.

Suomen erotessa Ruotsista vuonna 1809 jätettiin maassa näppärästi voimaan ruotsinvallan aikainen juutalaisohjesääntö, jonka mukaan mooseksenuskoiset saivat asua vain Tukholmassa, Göteborgissa ja Norrköpingissä. Lopullisen absurdiksi eriskummallisuuden tekee se, että pykälää jatkettiin meillä pitkään senkin jälkeen, kun se Ruotsissa oli jo kuopattu. Ylipäänsä autonomiseen Suomeen jäivät entisen isännän peruina perustuslakeina voimaan vuoden 1772 hallitusmuoto sekä vuoden 1789 yhdistys- ja vakuuskirja, joissa eriuskoisia sen paremmin kuin uskonnottomiakaan ei suvaittu. Tähän vedoten kenraalikuvernööri Zakrevski karkotti maassa olleet juutalaiset kerralla vielä erikseen vuonna 1831.

Syntyperän ohella uskonnoltaan juutalaisten sallittiin virallisesti asettua Suomeen vasta vuonna 1889. Tällöinkin asumisoikeus koski vain Helsinkiä, Viipuria ja Turkua ja rikkeistä kyyditettiin helposti takaisin itärajalle. Asumislupa koski lisäksi lapsia ainoastaan siihen saakka, kun nämä asuivat vanhempiensa luona. Kansalaisoikeudet annettiin nopeasti itsenäistymisen jälkeen. Pääsemme kuitenkin Venäjän, Romanian ja Espanjan kanssa neljän viimeisen Euroopan valtion joukkoon tässä yhteydessä. Käytännön tasolla oikeuden jakaminen valkoisessa Suomessa toteutui lisäksi samassa hengessä punaisten teloitusten lopettamisen kanssa, Englannin painostuksen alla ja itsenäisyyden tunnustamis-kortilla.

Juutalaiset ovat niitä lappalaisia. Juutalaiset ovat niitä intiaaneja.

Vierailija

Kun luin tuolta alkuperäistekstiä->

http://www.opinionjournal.com/extra/?id=110005245

Tuli mieleeni tästä kohdasta kysymys:

"What does discrimination against the Jewish state mean? It means refusing to admit only Israel to the vital negotiating sessions of regional groups held daily during U.N. Commission on Human Rights meetings. It means devoting six of the 10 emergency sessions ever held by the General Assembly to Israel. It means transforming the 10th emergency session into a permanent tribunal--which has now been reconvened 12 times since 1997. By contrast, no emergency session was ever held on the Rwandan genocide, estimated to have killed a million people, or the ethnic cleansing of tens of thousands in the former Yugoslavia, or the death of millions over the past two decades of atrocities in Sudan. That's discrimination."

Eli, epäkohtiin Israelin toimissa ei olisi saanut puuttua koska suurempiinkaan ei puututtu? Mikäs puolustelu tämä nyt on? Entä jos YK olisi puuttunut myös näihin, silloinko vasta olisi ollut oikeus arvostella Israelia? Hyvin sopivasti on puheesta jätetty myös pois maininnat siitä mitä Israelin toimia nuo YK:n kokoontumiset käsittelivät?

"When Israel successfully targeted Hamas terrorist Abdel Aziz Rantissi with no civilian casualties, the secretary-general denounced Israel for an "extrajudicial" killing. But when faced with the 2004 report of the U.N. special rapporteur on extrajudicial executions detailing the murder of more than 3,000 Brazilian civilians shot at close range by police, Mr. Annan chose silence. That's discrimination."

Tässä esiintyy sama moraali, eli meitä ei voi arvostella kun ei noitakaan arvosteltu.

"Every year, U.N. bodies are required to produce at least 25 reports on alleged human rights violations by Israel, but not one on an Iranian criminal justice system which mandates punishments like crucifixion, stoning and cross-amputation of right hand and left foot. This is not legitimate critique of states with equal or worse human rights records. It is demonization of the Jewish state."

Tässä taas on jopa asiapätkä, kummallista jos on joku "kiintiö" mikä pitää täyttää raporteilla, ellei sitten aiheita ole niin paljon ettei näitä tarvitse keksiä. Mitäs YK voisi tehdä Iranin oikeusjärjestelmälle? Tuskin kovin paljoa. Heijastelee kuitenkin yhä samaa moraalia, "jos nuo saa tehdä noin niin mekin saamme tehdä näin".

"In 2003 the representatives of over 100 member states stood along with the secretary-general, before a map predating the state of Israel, for a moment of silence "for all those who had given their lives for the Palestinian people"--which would include suicide bombers."

Luetaanpa kuin piru raamattua. Ahaa! Kunnioittivat ITSEMURHAPOMMITTAJIA! Se oli selvästi koko jutun tarkoitus!

"A commission resolution for the past three years has legitimized the Palestinian use of "all available means including armed struggle"--an absolution for terrorist methods which would never be applied to the self-determination claims of Chechens or Basques."

Tämä tuntuu hankalammalta? Ehkä palestiinalaiset tarvitsevat voimankäyttöä turvatakseen olemassaolonsa? Jos näin ei ole, on hieman kummallista että YK suosittelee voimankäyttöä (onko näin?).

"For there are no U.N. resolutions deploring the practice of encouraging Palestinian children to glorify and emulate suicide bombers, or the use of the Palestinian population as human shields, or the refusal by the vast majority of Arab states to integrate Palestinian refugees into their societies and to offer them the benefits of citizenship."

Viimeinen lause kuvaa aika hyvin tilannetta, ikään kuin muiden arabivaltioiden pitäisi ottaa palestiinalaispakolaiset vastaan (jolloin juutalaiset ehkä hyvinkin pikaisesti ajaisivat kaikki palestiinalaiset maasta).

Raportissa voi olla perääkin, YK voi olla tosiaan hieman "anti-semitistinen". Syytä siihen juutalaisten kannattaa kuitenkin ehkä etsiä omasta käyttäytymisestä ja toiminnastaan. On kaksi vaihtoehtoa:

1. Etsiä ja käyttää muita toimintatapoja konfliktissa.
2. Käyttää samoja toimintatapoja kuin tähänkin asti.

Voi olla että ensimmäistä vaihtoehtoa ei pystytä toteuttamaan. Tällöin, jos täytyy jatkaa toisen vaihtoehdon mukaan, toiminnan arvostelu tulee jatkumaan. Artikkelissa mainittiin että ei Tsetseenienkään tai Baskien(luulisin) voimankäyttöä hyväksytä... no, Venäjä on hankkinut tsetseeniterrorit omalla toiminnallaan (voimankäytöllä, mihin tsetseenit pystyvät vastaamaan vain terrorilla ja sissisodalla), baskeista en osaa sanoa juuta enkä jaata tiedon puutteessa. Eli, jos toinen osapuoli ei voi toimittaa vastaavaa voimaa taisteluun se tulee turvautumaan terroriin ja sissisotaan, mikä saa turvautumaan suurempaan voimaan jne.

Siitä hankala teksti vielä että tietenkin asiat tuodaan vain toisen osapuolen kannalta esille, hyvin kirjoitettuna, mietittynä ja muotoiltuna. Moniin väitteisiin ei pysty suoraan sanomaan ovatko ne edes oikeutettuja vai eivät... mutta en minä usko että palestiinalaisetkaan ilman mitään syytä siellä taistelevat.

Vierailija
pjojala

Juutalaiset ovat niitä lappalaisia. Juutalaiset ovat niitä intiaaneja.

Ei ole historiassa kehumista, sen tunnustan kyllä. Israelkaan ei ole ratkaisuna toiminut niin hyvin mitä ehkä joskus toivottiin ja uskottiin. Koko asiaa olisi pitänyt valmistella paremmin ja perusteellisemmin ja sulautuminen tehdä paremmin, mutta nyt on myöhäistä murehtia sellaista.

Ongelmaksi muodostuukin se että mitään todellista vaihtoehtoa ei oikein ole. Tai no, tehdään joku maailmanhistorian suurin hanke, kuljetetaan valtavat maamassat sinne mereen että saadaan kummallekin kansalle tarpeeksi jaettavaa tilaa... ei kuulosta kovin realistiselta? Joten tappelu jatkuu.

Vierailija

Jos olisi vaan tahtoa niin onnistuisihan se rauha siellä.

Toimintatapa

1. Kaikki ihmiset pois sieltä
2. Kaikki matalaksi
3. Maan jakaminen kahteen osaan suhteessa väestöön
4. Luonnonvarojen tuoton tasoittaminen ja valvominen

Kohtaa kaksi voi säätää, jos on jotain molemmille pyhiä paikkoja jne siirretään ne vaikka jollekkin neutraalille alueelle; jos ei onnistu omien rajojen sisällä niin johonkin toiseen maahan. Jos maa saadaan jotenkin sovussa jaettua niin ei tarvitse ehkä niin paljon hajoittaa; lisäksi kun maa on jaettu niin tulisi rakentaa yhtä hyvä infrastruktuuri molempiin osiin.

Jos pyhistä paikoista ei päästä minkäänlaiseen sopuun, ne kannattaa kaikki hävittää ennemmin kuin jatkaa tätä inhimillisen kärsimyksen kierrettä.

Sitten vielä ihmettelen että mikä ********* ****** ***** ****** ***** **** siinä on että ei tuollaista asiaa vaan saada tehtyä.

Vierailija

Otan yhden esimerkin näistä silmätikkutapahtumista.

"Jeningradissa" kuoli reilut 50 palestiinalaista ja 23 Israelin sotilasta. Sotapropaganda alkoi tuhansista kuolleista ja ihmisoikeusjärjestöt sortuivat äänenvahvistimen rooliin. Meilläkin nyätettiin kaikenkarvastaista A:sta Öhön -studiota, joissa objektiivisesti ei väitetty omalla suulla, vaan annettiin paikallisten kertoa, miten Israelin katerpillarit hautasivat 3000 uhria rakennusten raunioihin. Muutaman päivän päästä luku jäi 500 henkeen. Loppujen lopuksi vammoihinsa kuoli 89 ihmistä, joista kolmasosa IDF:n reserviläisiä.

Ainakaan HS ei ole kertonut kenekään esittäneen anteeksipyyntöä, kun leiristä onkin löytynyt vain 50 uhria. Onko luku pettymys?

"Jeningradin" puheiden uskomisella häpäisemme Leningradin
900-päiväisen piirityksen 800 000 uhrin ja Stalingradin 1,3 miljoonan
uhrin muistot.

Torjuessaan saksalaisten liittolaistemme painostuksen oli Mannerheim edellisen kohdalla vastannut olevansa venäläinen kenraali, joka tietää mitä Leningradissa on.

Kofi Annan myönsi itsekin, ettei ollut lähettämässä Ahtisaaren ryhmää
laskemaan ainoastaan ruumiita. (Leiristä oli kotoisin 23 onnistunutta
itsemurhaajaa, ja kaupunkisodassa kuoli saman verran Israelin reserviläisiä.)

Ryhmä ei mennyt tutkimaan humanitääristen asemien ja
muun ympäristön yhteyksiä terroristisoluihin. Myös hallitukselle
kriittinen, vasemmistolainen Haaretz-lehti vastusti ryhmän tuloa.

Surullisenkuuluisa pommikouluttaja "insinööri" kehui egyptiläiselle
toimittajalle, miten taitavasti juuri kyseinen osa Jeniniä oli
miinoitettu. Israelin armeija väittää Jeniniin päästetyn ainakin yhden
ranskalaistoimittajan yrittäneen salakuljettaa piirityksen läpi
etsintäkuulutettua miestä.

Tuhotun alueen mittasuhteet näkee satelliittikuvista:
http://www.mfa.gov.il/mfa/go.asp?MFAH0ll60. Miten media onkin
onnistunut kuvaamaan samaa parin hehtaarin kokoista rauniota niin
monesta eri kulmasta?

HS ei ole maininnut, että osa Jeninin uhreista selittyy antautumisvaiheessa räjäytetyillä pommivöillä. Ei myöskään sitä että piirityksen aikana pommitöihin patistettiin poikkeuksellisen nuoria lapsia. Ensimmäisen naismarttyyrin väitetään tulleen kuljetetuksi väkijoukkoon koskemattomuutta vaativalla ambulanssilla.

Miksi emme pidä tragedioita yhteismitallisina? Miksi pidämme Israeli suurennuslasin polttopisteessä?

Vuosien 1994 ja 2001 välillä EU antoi PA:n nykyjohdolle 1446 miljoonaa euroa, jäsenmaiden tuen ollessa lisäksi miljardi euroa. Kaikkiaan EU:n ulkomaantuki oli näinä vuosina noin 33 mrd euroa, joten osuus on merkitsevä. PA:n budjeteista tukemme on ollut 10-50%.

Apuun ei näytä vaikuttavan se, että PA:n sisäisen tilintarkastuksen yhteydessä havaittiin 400 miljoonan euron vajaus 1997. Ei myöskään kassakumppanuus kamikaze-palkkioita rahottavien tahojen kanssa.

Rauhantantahtoinen suomalainen media muistakoon mediasodassaan, että huomio on terroristille bensaa ja että luvut voisivat olla
synkemmätkin. Israelin vannoutuneet vihaajat janoavat atomiaseita ja
Venäjältä on kateissa matkalaukkuydinpommeja.

Putin I:n mitä ilmeisimmin murhauttaman Alexander Lebedin mukaan matkalaukkuydinpommeista oli viitisenkymmentä tallella, 84 hukassa. Lebed vuosi näitä tietoja lännelle. Hän nautti valtaisaa kansansuosiota presidentinvaaleissa, kunnes yllättäen vetäytyi Siperiaan kuvernööriksi. Hetken päästä olikin jo krokotiilinkyynelten aika kun I Tsetsenian sodan lopettaja menehtyi helikopterionnettomuudessa.

Stalinin kummisedän rooli Israelin itsenäistymisvaiheessa ei todellakaan ole niin selvä kuin edellä väitettiin. Kuka on kuullut Rockefellerin sanoista Ben-Gurionille? Pari päivää ennenhän varjovaalit kertoivat, ettei Israelilla ollut mitään mahdollisuuksia saada äänten kahta kolmasosaa. E-Amerikka ja NL:n valtapiirin maat taipuivat yksinkertaisesta syystä. Tunnetteko ollenkaan taustoja?

http://www.helsinki.fi/~pjojala/Vuosisa ... tarina.htm

Vierailija

Media palaa harvoin (jos koskaan) kertomaan uutisointinsa epäonnistuneen tai olleen epätarkkaa, täysin riippumatta tapauksesta. Yksityishenkilöt voivat perätä oikeuksiensa perään, mutta valtioiden on aika vaikea oikaista juttuja kun ne on julkaistu.

Vierailija

Termistä antisemisti.

Alla oleva lainaus on linkistä http://www.saunalahti.fi/wtc2001/kol5.htm

Kun puhutaan juutalaisiin kohdistuvasta väkivallasta ja syrjinnästä, on syytä käyttää termiä "juutalaisvastaisuus". Valitettavasti usein puhutaan "antisemitismistä". Miten arabi, joka rikkoo Ranskassa synagoogan ikkunan voisi olla antisemitisti? Antisemitisti tarkoittaa semiittien (seemiläiset kansat) vastaisuutta. Arabit ovat seemiläisiä. Sitä vastoin juutalaiset ovat seemiläisiä vain pieneltä osin (Lähi-Idässä vuosisatoja asuneet suvut). Valtaosa juutalaisista tietääkseni polveutuu Etelä-Venäjällä eläneestä turkinsukuisesta kansasta (khazar), joka keskiajalla kääntyi juutalaisuuteen. Enimmäkseen heistä polveutuvat Euroopan, Amerikan ja Palestiinaan emikroituneet juutalaiset.

Mites muuten tuo väite, että valtaosa nyky juutalaisista polveutuisi Kasaareista(khazar)? Ilmeisesti se ainakin on totta, että kasaarit omaksuivat juutalaisuuden 800-luvun puolessavälissä.

Aiheeseen liittyviä linkkejä.

http://www.khazaria.com/

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kasaarit

Sinänsä ihan mielenkiintoista.

Kofi Annan muuten kutsui Anne Bayefskyn puhumaan tuohon konfferenssiin. Kofi Annania syytetään milloin antiseminismistä milloin siionistien tukemisesta kumpikin konfliktin osapuolista syyttelee Annania.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat