Raudan historiaa

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Rautahan on yleinen metalli, joten sinänsä se huomattiin varmaan jo otetaessa kupari käyttöön alaken 300 eaa. Tavattu kuitenkin oli joko epäpuhdasta ja puhtaanakin hiiletöntä. Jotta päästiin kunnolliseen työkaluaineeseen, rauta oli pelkistettävä, siitä poistetava kuona varsinkin silikaatit, ja siihen oli lisättääv hiiltä. Kun kuparia, tinaa, proinssia, lyijyä ja myös kulktaa ja hoopea voitin valaa, silloisella tasolal lämpötila oli liian alhaine raudan sulatukseen. Menetelmä oli käsittely ahjossa hiilten seassa, ja puhaltaen sekoitukseen ilmaa. Takominen ensi vaiheessa oli kuonan poistamista, sitten se oli haluttuun muodon ja terävyyden antamista. Valmistetu terästuote oli myös karkaistava.
Tämän yhteydessä opttitin myös lisäämään rautaan jotakin, vrt. uudimman ajan jaloteräkset. Kalevalassa Ilmarisen käyttämä menetelmä oli kai jokseenkin sama kuin aikojen alussa.

Raudan valmistus, siis teräksen, jotka siihen aikaan olivat synonyymejä, lie keksitty Balkanilla jälkeen 1500 eaa. Heettiläiset alkoivat valmistaa sitä myös varsin varhain, ja heiltä rautaesineitä saapui Egyptiin, mm. lahjoina hallitisijoille. Rauta oli yhä vielä varsin harvinaista. Niinpä
spartalaiset käyttiväöt taottuja rautaharkkoja rahana. Kun sitten tuotanto kehittyi ja hinta huomattavasti aleni, johan asialla oli muualla Kreikassa nauramista.

Merkittävä osuus raudalla oli Assyrian sotilassuurvallan historiaan. Tämä uusi meteriaali osoittautui ihmisten orjuuttamisen ja väkivallan välineeksi.
Tuolloin vielä mm. viljelijäväestö työkaluihinsa käytti yleisesti kiveä.

Luullakseni jälkeen 500 eaa., ensiksi kai Persian vlatkunnassa ja Kreikassa, rauta tulee nin yleiseksi ja tärkeäksi, että syrjäyttää kiven työkaluaineksena, eli kivikausi alkaa päättyä

Pitkään pronssikivaikaudella Egyptio lie ollut viljaa jopa tuova maa.
Eli tarina Joosefin veljien siirtymisestä Egyptin viljamaahan on pötyä, tai paljon myöhemmältä ajalta. Rauta maataloudessa lisäsi tuotantovoimaa Egyptissäkin, ja nimenomaan nyt, 400-lvulla eaa.. siitä tulee viljamaa, koko Välimerenkin aluetta varten. Mm. Ateenan viljantuonnissa se syrjäyttää skyytit.

Sivut

Kommentit (16)

Vierailija

Jatkoa. Raudan tuotanto oli perusta Rooman vallan synnylle ja laajenemiselle. Se on varmaa, sen sijaan tarujen hämärä mahdollisesti vain palkattujen kuvan kirkastajien ( vrt. nyt Räikkösen kirkastaminen)
tuotetta. Tiedämme suunnilleen, että Rooma syntyi ja tuli
suureksi nopeasti, vaikak ei ihan päivässä, Aekesanteri Suuren kuoleman jälkeen ja mahdollisesit jopa vastareaktiona, ja oli toteutunut, kun kuningas Pyrrhos saapui ammattisotilaineen aloittamaan Italiassa suurvaltansa perustamista. Raudan louhimisen tärkeä saari oli nykyinen Elba. Raudasta saivat sotilaat aseensa, viljelijät työkalunsa, ja se oli
tärkeä vientituote meriä ja rakennettavia teitä myöten. Sittemmin puunilaissotien aikna päätyivät ystävyyteen ja yhteistyöhön Rooma, jolla
oli rautaa, mutta pulaa viljasta, myös vihollishävitysten vuoksi, ja Egypti. jolla oli viljaa, mutta puute rautatavarasta, ja myös metsistä, josta saatiin tarvittava puuhiili. Roomalaisten merenkulun jumala Neptunus sai
täerkeän merkityksen tuon kaupan suojelijana. Myös Raamattu kertoo, kuina Punainen, eli puunilaisten, meri antoi Jn käskystä tietä sitä ylittäville. Juutalaisia myös muutti Roomaan.

Vierailija

Nuo suuret, usean tuhannenkin tonnin laivat, jotka toivat viljaa Egyptistä, ja veivät rautatavaraa ja kai myös kalkkikiveä ja marmoria. Merta myöten saapui nmyös eläimiä ja ihmisisäkin kuoleman palvonnan teatterien tarpeisiin. Vasta rautakautena noiden laivojen rakentaminen oli mahdollista. Suuremoinen kehitelmä tuosta oli Raamatun Noan arkki. -
Kuulu Titanic oli tehty sen mittojen mukaan, mutta kehnosta teräksestä, koska paras käytettiin taistelulaivoihin.

Rauta ja merenkulku, ne olivat Rooman suurvallan, mutta myös sen maan- ja orjanomistuksen sotilasvallan tärkeät välineperustat. Kuitenkin
imperiumin aikana raudan tuotanto siirtyi jo esiintymiin vallatuissa maissa. Näissä oli myös metsää puuhiilen tuotantoon.

Germaanit tultaessa jo toiselle vuosisadalle ja kolmannelle edistyivät, paitsi hevosten hoidossa, myös raudan tuotannossa. Alueita olivat ainakin nykyiset Tsekki, Itävalta ja Etelä-Saksa. - Nämähän olivat tärkieä keskiajallakin. - Laadultaankin näiden alueiden aseet ja työvälineet aolkoivat olla jopa paremoiakin kuin Rooman valtakunnassa. Hevoset ja
rauta, ne olivat täerkeä tekijä voimasuhteiden mujutoksessa, joka lopulta johti Länsi-Rooman romahdukseen. Ja myös Kaarle Suuren ja sakslaisten keisarikuntien voimassa.

Valurauta, se lie keksitty Italiassa 1300-luvulla. Varsin pian se omaksuttiin myös Saksassa, ja sakslaisten, Kalevalan mukana myös suomlaisten, vetämänä sulatus masuuneissa tuli myös Taalainmaalle.
Rauta kuten myös kupari ja terva, vaan ei viina, oli tärkeä perusta
Ruotsinmaankin jonkinklaisen suurvallan synnyssä.

Vierailija

Rautaa käytettiin myös Euroopassa keksittyjen tykkien tuotantoon, mutta
vielä halukkaammin pronssia, ja toisinaan jopa vannetettua puuta.
Valurauta, jos kovaakin, on haurasta. Ja oli varsin vaikeata tuottaa valuraudasta suurta määrää terästä. Tultaessa 1700-vlulle masunien tehjo kasvoi. Tällöin keksittiin putlaus ( enl. puddle hämmentää). Raudan ja malmin kapplaeita hämmennettiin tuliosjasa, johion myös puhallettiin ilmaa. Tultaessa 170-vlunm jälkipuolle teräs jo syrjäytti muut metallit tykkien tuoannossa, ensiksi Ranskassa. Mutta varsin tärkeähän muutos
oli ensin höyrykoneiden, sitten muidenkin koneiden ja myös maan ja meren kulkuväklineiden tuotanossa. Yhdistäen rakenneteräs eli metorauta uudelleen keksittyyn ( alkujaan roomalaiset) sementtiin saatiin betonia rakentamiseen. Bessemerin menetelmä, jossa ilmaa puhallettiin raakarautaa sisältävän astian läpui, keksitiin 1850-luvun lopulla, ja masuuneja muistuttava martinuunit hiukan myöhemmin.

Fosforia on useissa rautmalmeissa. Se mujkna tekee raudan ja varsinkin teräksen haperoksi, ihan käyttökelvottomaksi. Fosfoi lie ollut usein syynä mm. venäläisen raudan huonoon laatuun. Ruotissa aiotiin 1700-vlun jälkipuoleella ottaa käyttää pohjoisessa kuulujen Jälivaaran ja kai Kiirunankin esiintymiä, ja kuljetuksista oli tuolossa saameliasille raskas orjatyö. Tuote osoittautui silloin käyttökelvottomaksi, ja kokeilu päättyi pian.

Kalkkikiveä lie pienissä maalaismasuuneissa käytetty jo useana vuosisatana. Suurtuotnatoion Thomasin- Gilchristin menetelmä tuli
1870-luvun lopulta. Nyt siis konvertteri tai martinuuni vuorattiin
dolomiitilla tai magnesiitilla fosforin positamiseksi. Menetelmä avasi
valtavat mahdollisuudet uudien esiintymien käytölle Saksassa, USAssa ja sittemmin Venäjällä ja Neuvostoliitossa. Nyt myös laivan rungot voitiin tehdä teräksestä, ja rautateiden kiskot muuttuivat teräksisiksi. Kun
käyttöönb otettiin myös sähkö, koneenrakennus, ja sen osan myös aseiden tuotanto, kehittyivät valtavasti.

Me elämme edelleen rautakautta, vaikka sen muodot ovat jo varsin toiset kuin san muinaisina alkuaikoina.

lierik
Seuraa 
Viestejä4922
Liittynyt31.3.2005

Masuuneissa käytetään hiiltä raudan pelkistimenä. Näin saadaan rikastetusta rautamalmista poltettua happiosaa pois ja saadaan jonkinlaista rautaa aikaiseksi.Kuona tuleepääosin siihen lisätystä kalkkikivestä ja kelluu keveämpänä raudan pinnalla. Josta se voidaan laskea pois ennen varsinaisen raudan valuttamista. Kalkkia on myös lisätty sintteriin. jota on rikasteesta ensin valmistettava, jotta masuuni toimisi toivotulla tavalla Masuuniraudassa on kuitenkin aivan liian paljon hiiltä, jotta sitä voisi käyttää mihinkään. Tämän vuosi se on joidenkin säilyttämisvaiheiden jalkeen (rautasenkat, mikseri) vietävä terässulatolle jossa siihen puhalletaan puhdasta happea, ennenvanhaan ilmaa, jolla ylimääräinen hiili poltetaan pois.

Samalla siihen lisätään seosaineita, tärkeä on alumiini, jolla tulevaa terästä saadaan tiivistettyä. Hiili pienempinä pitoisuuksina on tärkein raudan seossaine. Ilman sitä ei rauta karkene, mutta esimerkiksi hitsattavissa teräksissä sitä ei kärsi olla kuin prosentin osia. Karkenevuus on hitsatessa huono asia. Seostetuisssa teräksissä lienevät tärkeimmät seosaineet nikkeli ja kromi myös molybdeeni. Nikkelin osuutta Suomen historiaankin olen käsitellyt jossain.

Lierikki Riikonen

Vierailija

Kauan rautaa tuotettiin puuhiiltä käyttäen. Tämä kävi 1700-luvun puoliväliin mennessä haitaksi Englannilel ja Britannialle, joka oli jo melko teollinen maa, mutta jonka metsät alkoivat olla melko hakatut eli kadonneet. Jopa kai enin osa rautaa tuli Ruotsista ja Venäjältä. Kivihiiltä lie käytety Englannissa jo 1200-luvulta, eli yhtä kauan kuin Kiinassa.
Ratkaisu ongelmaan oli koksin valmistaminen. Nyt Britannian oma raudan tuotanto alkoi kasvaa voimkaaasti. Vielä n. 1800 tuotanto oli vielä yhtä suuri kuin Venäjän eli 130 000 tn/vuosi. Vuosisadan puoliväliin mennessä Britannian lähes 40-kertaistui, Venäjän tuskin puolitoistakertaistui.
Nyt Britannia myi Venäjälle, paitsi koneita, myös paljon muita rautatuotteita. Koksin käytttö yleistyi muuallakin maailmassa suunnilleen teollisen kumouksen alikamisen ja vaateiden mukaan. Venäjällä
vielä maailmasodan aattona pääosa Uralin raudasta tuotettiin puuhiiötä käyttäen. Tällöin paaroolissa sielläkion oli jo Donetsin alue, nykyistä Ukrainaa.

Teräksen sulamispiste on korkeampi kuin valuraudan. Siten vielä putlausuunjissa valmistettu teräs ei ollut sulaa. Sulaa se on vasta
konvertteri- tai martinuunimenetelmässä.

USAkin pitkän oli raudan tuotannossa Britanniaa paljion jäljessä, teräksessä sen sijaan lähellä. Rakennettaessa USAn rautateitä suurin osa kiskoista tuli Britanniasta, sen sijaan kalusto valmistettiin omassa maassa.
Kun aletaan 1880-luvulta lähtien siirtyä teräskiskoihin, pääosin ne ovat amerikkalaisia. Ohitettuaan Britannian teräksen tuotanon USA ohitti
vuoisadan lopulla myös valuraudan tuotannossa.

Valuraudalla oli ennen tärkeä merkitys astiain valmistuksessa. Verrattuna teräkseen valurauta on hyvin haponkestävää.

Ruotsin kuulut vaarat otettiin käyttöön, kun siis oli saatu menetelmä fosforin poistamiseen, ja 1800-luvulla valmistui Luulajan - Narvikin rautatie. Malmista ylivoimaisesti suurin osa meni Saksaan, vaikka
tällä oli ensimmäisen maailmansodan päättymiseen asti tärkeä Lthringenin eli Lorrainen malmialue.

o_turunen
Seuraa 
Viestejä8006
Liittynyt16.3.2005

Kuparia tai alumiinia valmistettaessa rauta on harmillinen sivuaine,
joka on jollain tavalla saatettava kuonaan. Tämä tapahtuu tavallisesti
piidioksidilla, joka muodostaa rautasilikaattia. Tässä muodossa rautaa
voidaan käyttää rakennustarvikkeena tiilien muodossa. Monet luonnossa esiintyvät rautayhdisteet ovat arvottomia, vaikka ne sisältäisivätkin rautaa
enemmän kuin Fe2O3.

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi.

lierik
Seuraa 
Viestejä4922
Liittynyt31.3.2005
o_turunen
Kuparia tai alumiinia valmistettaessa rauta on harmillinen sivuaine,
joka on jollain tavalla saatettava kuonaan. Tämä tapahtuu tavallisesti
piidioksidilla, joka muodostaa rautasilikaattia. Tässä muodossa rautaa
voidaan käyttää rakennustarvikkeena tiilien muodossa. Monet luonnossa esiintyvät rautayhdisteet ovat arvottomia, vaikka ne sisältäisivätkin rautaa
enemmän kuin Fe2O3.

Totta. Esimerkiksi Otanmäen vanadiinikaivoksesta jäi äly paljon rautaa sivukivenä, jäi sinne sitä louhittua malmiakin, mutta se tuli taloudellisesti kannattomaksi Rautaruukille maailmanmarkkinahintojen pudottua. Monta vuotta kesti kaivoksen täyttyminen vedellä. varmaan kestäisi yhtä kauan pumpata se taas tyhjäksi tarvittaessa. Otamäen jo kaivetulle raudalle ei ole keksitty käyttöä, koska se ei sovellu tunnetuihin prosesseihin. Olikohan se niin että oli kolme rauta atomia ja pari happea. Siis trirautadioksidi.

Sieltä Tornio-Muonio joen läntiselllä rannalla reissussa näin kerran vanhan 1700- luvulla venäläisten räjäyttämän masuunin, oli noin parin miehen korkuinen. Saattoi olla 1600-luvullakin. Otatin siitä valokuvankin itseni kanssa, mutta se on jäänyt völijystä pois aikojen saatossa. Strategiaa veli venäläisen taholta.

Lierikki Riikonen

lierik
Seuraa 
Viestejä4922
Liittynyt31.3.2005

Fosfori aiheuttaa teräksesssä kylmähaurautta, rikki kuuma vastaavaa. Ei toivottuja ominaisuuksia.

Edit. Rauta on maankuoren yleisimpiä alkuaineita, edelle menevät happi, pii, vety? alumiini bauksiitin muodossa joku tieää?

Lierikki Riikonen

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

Misthän son tuo suomalaisten rauvvan tuntemus lähtösin ?
Seku jo Kalevalassa Ilmarinen pani pohjasen puhaltamahan ja ijän lietsomhanm. Elikkä käytti luonnon tuulia apuna , omassa masuunissaan.
Vai saattaako sitä masuuniksi sanoa ? En tiijjä.
Muttako mie olen lukenu jostaki histuurian kirjasta , niitten Kaldealaisten
sulatusuuneista . Nekku riethat oliki tehty Ilmarisen mallin mukhan.
Son sieltä Kaldean Uurista , mistä Abrahamiki oli kotosin, löyvetty semmonen iso rauvvansulatus uuni joka soli rakennettu niin ,että
siinäki käytethin tuulia avuksi. Seku oli tehty semmoshen paikhan ,että soli itä ja oliko se juuri pohjastuulet vallittevia sillä aluvhella.
Se kuitenki on minun mielhen jääny ,että solis laaksot ohjailhet niitä tuulia.
Ja sulatusuunissa oli viishasti käytetty näitä tuulia hyväksi.
Ja soli juuri ne kivienkoputtajat, ne arkkeolookit tutkinhet ,että son juuri rautaa sulatettu niissä uuneissa. Mie vain sitä aattelin kumpikhan se kävi toisen opissa, Ilmarinenko ? Vai lukiko ne kaltealaiset Kalevalaa ?
Jaa mutta miehän taijjan köpöttää , eihän kalevalaa oltu silloin vielä kirjotettu. Niin tai piruko sen tietää, vaikka se niillä Matin ääntheillä oliski ollu jo kirjana. Na ei ainakhan.
Mutta son mielenkiintonen samankaltasuus , niissä asijoissa.
Tiijättäkö te viishammat tuota asijaa paremmin ?

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

Misthän son tuo suomalaisten rauvvan tuntemus lähtösin ?
Seku jo Kalevalassa Ilmarinen pani pohjasen puhaltamahan ja ijän lietsomhanm. Elikkä käytti luonnon tuulia apuna , omassa masuunissaan.
Vai saattaako sitä masuuniksi sanoa ? En tiijjä.
Muttako mie olen lukenu jostaki histuurian kirjasta , niitten Kaldealaisten
sulatusuuneista . Nekku riethat oliki tehty Ilmarisen mallin mukhan.
Son sieltä Kaldean Uurista , mistä Abrahamiki oli kotosin, löyvetty semmonen iso rauvvansulatus uuni joka soli rakennettu niin ,että
siinäki käytethin tuulia avuksi. Seku oli tehty semmoshen paikhan ,että soli itä ja oliko se juuri pohjastuulet vallittevia sillä aluvhella.
Se kuitenki on minun mielhen jääny ,että solis laaksot ohjailhet niitä tuulia.
Ja sulatusuunissa oli viishasti käytetty näitä tuulia hyväksi.
Ja soli juuri ne kivienkoputtajat, ne arkkeolookit tutkinhet ,että son juuri rautaa sulatettu niissä uuneissa. Mie vain sitä aattelin kumpikhan se kävi toisen opissa, Ilmarinenko ? Vai lukiko ne kaltealaiset Kalevalaa ?
Jaa mutta miehän taijjan köpöttää , eihän kalevalaa oltu silloin vielä kirjotettu. Niin tai piruko sen tietää, vaikka se niillä Matin ääntheillä oliski ollu jo kirjana. Na ei ainakhan.
Mutta son mielenkiintonen samankaltasuus , niissä asijoissa.
Tiijättäkö te viishammat tuota asijaa paremmin ?

Vierailija
Aslak
No voi sen tulinenko tärräävät vieläki vapuin jälkihin käpälät.
Tuli tuoki kahesti.

Aslak kirjoitti: “Son sieltä Kaldean Uurista , mistä Abrahamiki oli kotosin, löyvetty semmonen iso rauvvansulatus uuni joka soli rakennettu niin ,että
siinäki käytethin tuulia avuksi.”
---
Kyllä olen Aslakin kanssa samaa mieltä siitä, että Mesopotamian kulttuuri tunsi sekä kuparia, rautaa että kultaa jo varsin varhaisessa vaiheessa. Onhan tiettävästi Egyptin vanhoista pyramideista löytynyt rautaesineitä. U-kirja mainitsee Andiitit Egyptissä, jotka olivat Mesopotamiasta, Tigris-Eufrat jokien laaksosta ja Ur-kaupungista, josta Abram oli kotoisin. (Abraham oli hänen myöhempi nimi Jerusalemissa)

Olen hieman katellut mitä eri lähteet kertovat, myöskin U-kirja.

Rautapitoista mineraalia tuli itse asiassa käyttöön mahdollisesti lähemmäs miljoona vuotta sitten, kun sitä käytettiin tulen sytyttämiseen. Rautapitoinen malmihan tuottaa kuumia kipinöitä kun sitä lyödään kovaa pintaa vasten.

U-kirja kertoo myöskin, että ajanlaskumme alussa oli Juudeassa tai Galileassa pieni kaupunki nimeltä “Iron” jossa erilaisia malmeja tuotettiin kaivoksissa. Onko joku kuullut tästä paikasta?

Kupari: History; Copper was discovered and first used during the Neolithic Period, or New Stone Age. Though the exact time of this discovery will probably never be known, it is believed to have been about 8000 BC. (Enc. Brit.)

Rauta: History; There is evidence that meteorites were used as a source of iron before 3000 BC, but extraction of the metal from ores dates from about 2000 BC.
Production seems to have started in the copper-producing regions of Anatolia and Persia, where the use of iron compounds as fluxes to assist in melting may have accidentally caused metallic iron to accumulate on the bottoms of copper smelting furnaces. (Enc. Brit.)

UB Page-777
Even the iron pyrites and flints used in striking fire were held sacred.

UB Page-894
When the last exodus from the Euphrates valley occurred, Egypt was
fortunate in gaining so many of the most skillful artists and artisans. These
Andite artisans found themselves quite at home in that they were thoroughly
familiar with river life, its floods, irrigations, and dry seasons. They
enjoyed the sheltered position of the Nile valley; they were there much less
subject to hostile raids and attacks than along the Euphrates. And they added
greatly to the metalworking skill of the Egyptians. Here they worked iron ores
coming from Mount Sinai instead of from the Black Sea regions.

(käännös) SIVU.894 - §4 Kun viimeinen exodus Eufratinlaaksosta tapahtui, Egyptiä
onnisti sikäli, että se sai osalleen niin monet taitavimmista
taiteilijoista ja käsityöläisistä. Nämä andiittikäsityöläiset olivat
siinä suhteessa kuin kotonaan, että he olivat perinpohjaisen
perehtyneitä jokielämään, sen tulviin, keinokasteluun ja kuiviin
kausiin. He antoivat arvoa Niilinlaakson turvatulle asemalle; siellä
he olivat paljon vähemmän alttiina vihamielisille ryöstöretkille ja
hyökkäyksille kuin he olivat olleet Eufratin varrella. Ja he lisäsivät
egyptiläisten metallinkäsittelytaitoa huomattavasti. Egyptissä he
työstivät Siinainvuorelta tuotettua rautamalmia Mustanmeren seuduilta
tuotetun sijasta.

UB Page-903
The widespread use of metals was a feature of this era of the early
industrial and trading cities. You have already found a bronze culture in
Turkestan dating before 9000 B.C., and the Andites early learned to work in
iron, gold, and copper, as well. But conditions were very different away from
the more advanced centers of civilization. There were no distinct periods,
such as the Stone, Bronze, and Iron Ages; all three existed at the same time
in different localities.

(kännös) SIVU.903 - §6 Eräs tämän ensimmäisten teollisuus- ja kauppakaupunkien
aikakauden ominaispiirre oli laaja metallien käyttö. Olette jo
löytäneet Turkestanista pronssikulttuurin, joka ajoittuu vuoden 9000
eKr taakse, ja andiitit oppivat jo varhaisessa vaiheessa työstämään
myös rautaa, kultaa ja kuparia. Kaukana edistyneemmistä sivilisaation
keskuksista olosuhteet olivat kuitenkin varsin toisenlaiset. Ei ole
ollut mitään sellaisia selvästi toisistaan erottuvia ajanjaksoja kuin
kivi-, pronssi- ja rautakausi. Kaikkia kolmea esiintyi yht'aikaa
seudusta riippuen.

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

Miten son ArKos ? Tiijäkkö missä päin maailmaa sitä rautaa alethin
ensmäiseksi käyttää ? Mulla son semmonen mielikuva, että noli ne Heettiläiset, jokka sen rauvvankäytön ensmäiseksi opithin.
Mie muista mistä se mie olen senki lukenu ,että ne siellä kasakoitten maisemissa tehthin aikoinhan pirun hyviä pronssi esinheitä.
Solis sielläpäin kehitetty semmonen kuparinkarkasumenetelmä, että
sitä ei ole vieläkhän saatu selville miten ne niin kovaksi pronssin saathin.
Jos mie ihan oikhein muistan, son jossaki mustanmeren pohjaspuolella
ollu se pronssikulttuuri huipushans. Eikö ne sano suomalaistenki hihtanhen tänne niiltä kairoilta ?
Entä HSTa tiijäkkö tuosta mithän ?
Mie en siittä muista muutako ,että jossaki Volgan ja Donin seutuviulla
son vaikuttanu se pronssikautinen kulttuuri.

Vierailija

Muistan lukeneeni raudan valmistus ensinnä opitun Balkanilla jälkeen 1500 eaa. Heettilöiset lainasivat sen tai keksivät itse. Tuolloin rauta oli vielä harvinaista., se oli vain pieni osa pronssikivikautta. Yleiseksi
rauta tullee, ja nyt se syrjäyttää myös kiven, ensiksi 500-luvun lopulla
Suur-Persian valtakunnassa ja Kreikassa. Egyptin muuttuminen vilja-aitaksi seuraavalla vuosisadalla selittyy juuri rautakauden alkamisella
myös siellä.

Viellä ajanlaskume alun tienoilla tavvinit eli fennit sisämaassa elivät kivikautta, vaan rannikoilla oli jo raudan käyttö alkanut. Pitkään raudan käyttö täällä ei ollut merkittävää. Täten myös aikaudet täällä merkitään roomalaisista alkaen ulkomaisina tyyleinä.

Svealaiset viikingit idänretkillään kuljettivat rautatavaraa, ja heidän reittinsähän kulki Suomen ohi. Varsinaiseen rautakauteen siirtyminen täällä perustuikin suurelta osalta Ruotsista tulleisiin aihioihin, ja liittyyhän Ruotsin maannimikin täällä niihin. Vaan tarvitaanhan myös taitavia seppiä. Oli syntynyt kristillinen Venäjä. Sen osakansallisuuksia siellä, sieltä pohjoiseen ja itään olivat myös tsuudit, nimitys tarkoittaa ihmeväkeä eli ( mm. Savon oikeita) immeisiä eli ihmisiä. Käsitykseni mukan ensinmmäiset osaavat sepät tulivat tänne heiltä. Vrt. Kalevipoeg, joka lähtee ostaman miekkaa Suomesta. Seppä on hänen isänsä, vaikka Kelvipoeg ei sitä tiedä, ja pidoissa tapaa tämän. Isänmurhan kirous seuraa tätä jättiläistä elämän loppuun saakka.

Suomen henkisessä kulttuurissa katolistumisen aattona ei ole kehumista. Lukea ei osattu, noitien mahti oli suuri. Sen sijaan rautakulttuuria voi pitää tuohon aikaan varsin kehittyneenä. Suomalaisille aseille siis oli jopa vientiä. Ja niinpä jatkoksi Kalevala kehuskelee Ilmarisen takoneen Pohjan Akalle eli siis Mlle Sammon. Lähinähän valuraudan tuotannon Taalainbmaalla aloittivat saksalaiset.

Ensimmäiset rautaruukit perustettiin Suomeen 1600-luvulla. Niin myös
Venäjälle Tulan seudulle. Pietari Suuren aikana siellä pääalueeksi nousi Ural, ja Venäjä muuttui vuosisadaksi raudan tuojasta sen viejäksi.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat