Peilikaukoputken peili

Seuraa 
Viestejä8558
Liittynyt16.3.2005

Miten suuria peilikaukoputken peilejä (kunnollisia) on harrastelijavoimin tehty? Onko joku raatilainen hionut sellaista jossain koossa? Lieneekö lasi ainoa materiaali harrastajalle?

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Kommentit (15)

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

Mutten vai hoksasin ,että minulla on ruostumattomasta teräksestä hivottu peili, niin tosin vain pesuhuonhen seinässä.
Yhtä hyvä son ku lasinenki. Paitti että se ei huurru yhtä helposti ku lasipeili,
ei ainakhan lämpimänä. Olisko tuosta kaukoputkem peiliksi ?
En tiijjä.

Volitans
Seuraa 
Viestejä10670
Liittynyt16.3.2005
Paul M
Miten suuria peilikaukoputken peilejä (kunnollisia) on harrastelijavoimin tehty? Onko joku raatilainen hionut sellaista jossain koossa? Lieneekö lasi ainoa materiaali harrastajalle?

Perhetutulla on 40 cm:nen. Lasista.

Joskus tuli hiottua 30 cm:stä, mutta aihio koki onnettomuuden. Nyt on toinen aihio jo hankittuna.

Vierailija
Paul M
Miten suuria peilikaukoputken peilejä (kunnollisia) on harrastelijavoimin tehty? Onko joku raatilainen hionut sellaista jossain koossa? Lieneekö lasi ainoa materiaali harrastajalle?

Jos unohdetaan Tuorlan ammattihiojat, niin ilmeisesti vantaalainen Markus Tuukkanen on hionut suurimmat peilit Suomessa, kokoluokka 500mm. Tässä kuvasarjaa hänen puolenmetrin peilin valmistuksesta:

http://www.teknofokus.fi/Atm/ATMgalleria02/ATMg02.htm

Paul M
Seuraa 
Viestejä8558
Liittynyt16.3.2005

Mikä on mittausmenetelmä, kun muotoa viimeistellään. Luin jostain partakoneen terämenetelmästä kymmeniä vuosia sitten. Onko nykyään jotain uutta asiassa? Ja mikä oli tuo wanha menetelmä?

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Vierailija
Paul M
Mikä on mittausmenetelmä, kun muotoa viimeistellään. Luin jostain partakoneen terämenetelmästä kymmeniä vuosia sitten. Onko nykyään jotain uutta asiassa? Ja mikä oli tuo wanha menetelmä?

Yleisin harrastajien käyttämä menetelmä lienee mittaaminen taskulampulla ja Ronchin hilalla. Ronchin hiloja myy ainakin Teknofokus ja sillä pystyy lähinnä laadullisesti tarkastelemaan peiliä. Tarkempaan tulokseen kvantitatiivisine arvoineen päästään sitten Foucaultin menetelmällä, mutta valmis mittalaite on varsin arvokas. Erinomainen apu rakentelussa on Ursan aikoinaan julkaisema "Kaukoputken
rakentajan käsikirja". Kirjan painos lienee jo loppu mutta kirjastoista kyllä löytyy.

Vierailija

Minulla on ainakin kaksi peilikaukoputkea. Suuremman peili on halkaisijaltaan 20 cm ja pienemmän 7 cm. Tämän pienemmän sain kerran Eestiläisiltä harrastelioilta lahjaksi. Se on hyvä laite ja muodostaa erittäin terävän kuvan myöskin suurella suurennuksella.

Pienet peilit ovat ilmeisesti hyvin tarkkoja, koska niissä on pallomainen kaarevuus pinnassa. Pienessä koossa pallopinta on hyvin lähellä paraabelimuotoa. Polttosäde on pallopinnalle puolet kaarevuussäteestä. Suuremmilla peileillä ja lyhyen polttosäteen peileissä yritetään aikaansaada todellista paraabelipintaa, ja se on vaikeampaa.

Atmosfäärin väreily honottaa myöskin suuren peilin käyttökelpoisuutta maan pinnalla melko nopeasti.

Nykyään pysytään jopa tekemään optisia peilejä, joitten pintamuoto nopeasti muuttuu, niin että atmosfäärin häiriötä voidaan kompensoida.

Toinen nykyinen suuntaus on interferometriperiaatteen käyttö optisissa laitteissa. Kaksi kaukoputkea yhdistetään optisilla kuiduilla. Vaikka tällaisella laitteilla aikaansaadaan sekava interferenssikuvio kohteesta, kuvaa matemaattisesti käsittelemällä voidaan rekonstruoida kohteen oikea muoto. Menetelmä on jo kauan ollut käytössä radioastronomiassa.

Vierailija
HSTa

Pienet peilit ovat ilmeisesti hyvin tarkkoja, koska niissä on pallomainen kaarevuus pinnassa. Pienessä koossa pallopinta on hyvin lähellä paraabelimuotoa. Polttosäde on pallopinnalle puolet kaarevuussäteestä. Suuremmilla peileillä ja lyhyen polttosäteen peileissä yritetään aikaansaada todellista paraabelipintaa, ja se on vaikeampaa.

Kyllä se tosiaankin aika työlästä on. Normaalisti peili ensiksi hiotaan pallopintaan ja kiillotuksen jälkeen sitä aletaan muotoilemaan paraboloidin muotoiseksi syventämällä keskustaa ja/tai loiventamalla reunoja. Tätä työvaihetta edesautta huolellisesti valmistetut erikokoiset peiliä pienemmät pikityökalut sekä em. Ronchin hila.

Kyllä peili on syytä aina yrittää saada mahdollisimman tarkasti paraboloidiksi (tai hyberboloidiksi), jotta palloaberraatio jäisi mahdollisimman pieneksi. Pienehköissä harrastajain peileissä riittää noin 1/4 valoaallon tarkkuus.

Paul M
Seuraa 
Viestejä8558
Liittynyt16.3.2005

Entä materiaalivaihtoehdot? Voisiko tehdä vaikka graniitista ja pinnoittaa? Ei olisi ainakaan jännityksiä.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Vierailija

Enpä ikinä ole kuullut, että kukaan harrastaja olisi hionut peilinsä muusta kuin lasista. Graniittiaihiosta hiominen voisi olla aika vaativaa eikä se toisi mitään etuja verrattuna noihin tavanomaisiin Duran- ja Pyrex -lasisiin aihioihin, joiden lämpölaajeneminen on hvyin minimaalista. Toinen ongelma olisi sitten aluminointi. Ainakaan Suomessa ei onnistu muiden kuin lasisten harrastajapeilien pinnoitus tyhjiöhöyrystyksellä.

Mutta esim. Tuorlassa hiotaan kyllä peilejä muusta kuin lasistakin. Esimerkkinä se heidän keraaminen "maailmanennätyspeili", jonka ovat hioneet Herschel avaruuskaukoputkea varten.

Paul M
Seuraa 
Viestejä8558
Liittynyt16.3.2005

Kivi on aika lähellä lasia. Kai sen voisi pinnoittaa.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Neutroni
Seuraa 
Viestejä23122
Liittynyt16.3.2005
Snaut

Kyllä peili on syytä aina yrittää saada mahdollisimman tarkasti paraboloidiksi (tai hyberboloidiksi), jotta palloaberraatio jäisi mahdollisimman pieneksi. Pienehköissä harrastajain peileissä riittää noin 1/4 valoaallon tarkkuus.

Tuossa tulee väkisinkin mieleen ala-asteen puutyötunnit, kun kouraan lyöiin pätkä kakkosnelsota ja siitä piti viilalla ja hiekkapaperilla työstää joku koriste-esine - tosin silloin ei vaadittu 150 nanometrin tarkkuutta. Kuulostaa karmelata hommalta, vaikka kyllähän väitetään, että osaava hioja veistää sata nanoa materiaalia "helposti", kun vain joku kertoo mistä kohtaa veistetään. Sekään ei taida kotioloissa toimia, että sulattaa lasin ja laittaa sen pyörivälle alustalle jähmettymään.

Ei kai tuollaisia kivestä kannata tehdä. Eikös graniitti ollut yhdistelmä eri aineiden kiteitä, jotka luultavasti lämpölaajenevat eri tavalla. Erikoistarkoituksiin optiikkaa tehdään vaikka mistä, mutta eiköhän nuo lasilaadut ole tuossa käytössä siksi, että ne ovat tuohon tarkoituksiin parhaita siedettävällä kustannustasolla.

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

Mie se en nuista peiliputkista paljoa ymmärrä, mulla on vai ihan
tavallisia kiikareita pari kipaletta, ja sakujen haarakaukoputki.
Sitä se mie vain halusin kysässä, eikö solis paras tehhä peili alumiinista?
Tarkotan nuita isoja putkija joissa peilin lämpö saatethan pittää tasasena.
Vai onko se asija niin ?
Solen sitäki joskus lehestä lukenu ,että tehhän peili elohopiasta ja panhan sopivasti pyörimhän , niin muotoki on oikea.
Olis ainaki kirkas peili, tiiä vaikka olis lasipeiliä parempi ?
Tietääkö kukhan miten son se elohopiapeili onnistunu ?
Vai oliko koko asija höpötystä ?

Vierailija

Nestepeilillä varustetut kaukoputket ovat jo vanha konsepti, sieltä 1800 -luvun puolivälistä. Etuna näillä on se, että pyörivän elohopeakulhon myötä peili saa erittäin tarkasti paraboloidin muodon. Lisäksi tällainen teleskooppi kustantaa vain murto-osan siitä mitä perinteellinen peilikaukoputki.

Suurin heikkous näillä on sitten se, että ne ovat aina zeniittiputkia eli ne osoittavat kokoajan kohtisuoraan ylöspäin taivaanlaelle. Niitä ei siis voi mitenkään suunnata, muuta kuin mitä ne pyörivät maapallon mukana. Suurin tällainen peiliteleskooppi on 6 metrinen ja sijaitsee Kanadassa.

Paul M
Seuraa 
Viestejä8558
Liittynyt16.3.2005

Voisiko peilin esimuotoilla muotoilla sulana tuolla pyörityssysteemillä vaikka alumiinista?

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

Niimpä tietenki, hankalaahan son vesisankkoa kallistella.
Mutta ihan tosishan miten son tuo alumiinipeili ?
Alumiinihan on pehmeää ,eikö sitä ole helppo hivoa ?'
Eikä se alumiinista tehtyä peiliä tarttis päällystää.
Halpaaki son, halvempaa ku klasi.
Eikö se alumiini ole semmosta ,se kestää sitä lämpölaajentumistaki
melko hyvin ? Eikö juuri sen takia Lynksissäki ole alumiinimännät ?
Ja tulis se kaukoputkistaki keveämmät. Eikö semmonen puolenmetrin
lasikappale ,joka son 10 senttiäki vahva olekki melko painava ?
Eikö se speegeli alumiinista saatettas tehhä ohemmaksikki, ku lasinen ?
Jos mie katton nuita vanhanpuolen klaseja , non "valunhet " ne vääntävät
maisemaaku niitten läpi sihtaa. Eikö lasiki ole tavalhans nestettä ?
Eikö se alumiini oliski kans semmonen joka pittää muotons paremmin ?
Kyselee utelias mutta pöljä Aslakki.

Uusimmat

Suosituimmat