Onko muualla elämää...?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Vaikea kysymys ellei mahdoton, tiedän sen mutta kysympähän varsin mielipiteitänne että löytyykö joskus muualta (planeetalta) kuin maapallolta elämää ja jopa älyllistä? Vai löytääkö ne meidät

Komments thank you

Sivut

Kommentit (534)

Paul M
Seuraa 
Viestejä8558
Liittynyt16.3.2005

Planeettoja on löydetty tähän mennessä alle 200. Todistettavasti noin 0,5% löydetyistä planeetoista kantaa päällään elämää.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Vierailija
Paul M
Planeettoja on löydetty tähän mennessä alle 200. Todistettavasti noin 0,5% löydetyistä planeetoista kantaa päällään elämää.

Paikallisessa galaksiryhmässämme, linnunratasysteemissä ja sen ympäristössä, edes yksi kiinteässä olomuodossa oleva planeetta neljästäkymmenestä soveltuu meidän tuntemamme elämänmuotojen ylläpidolle, kerrotaan seuraavassa:

UB Page-173
In your superuniverse not one cool planet in forty is habitable by beings
of your order. And, of course, the superheated suns and the frigid outlying
worlds are unfit to harbor higher life. In your solar system only three
planets are at present suited to harbor life. Urantia, in size, density, and
location, is in many respects ideal for human habitation.

SIVU.173 - §4 Planeetat. Nämä ovat niitä suurempia materiakasautumia,
jotka kulkevat radallaan auringon tai jonkin muun taivaankappaleen
ympäri. Kokonsa puolesta ne vaihtelevat pikkuplaneetoista suunnattoman
suuriin kaasumaisiin, nestemäisiin tai kiinteisiin sfääreihin.
Sellaiset kylmät maailmat, jotka ovat rakentuneet avaruudessa
ajelehtivan materiaalin yhteenkertymistä, ovat älyllisten asukkaiden
asuinsijoina monia muita planeettoja ihanteellisempia, aina milloin ne
sattuvat olemaan sopivassa suhteessa lähellä olevaan aurinkoon.
Kuolleet auringot eivät yleensä sovellu elämän ylläpitämiseen.
Tavallisesti ne ovat liian kaukana elävästä, hehkuvasta auringosta, ja
sitä paitsi ne ovat aivan liian massiivisia; painovoima on niiden
pinnalla suunnaton.

SIVU.173 - §5 Teidän superuniversumissanne ei edes yksi kylmä
planeetta neljästäkymmenestä kelpaa kaltaistenne olentojen
asuttamiseen. Korkeamman elämänmuodon tyyssijoiksi sopimattomia ovat
tietenkin myös hirvittävän kuumat auringot ja kaukana auringosta
olevat jääkylmät maailmat. Aurinkokunnassanne on nykyisellään vain
kolme elämän ylläpitämiseen soveltuvaa planeettaa. Urantia on kokonsa,
tiheytensä ja sijaintinsa puolesta sekä monissa muissakin suhteissa
ihmisasutuksen kannalta ihanteellinen.

Vierailija

Ottaen huomioon koko maailmankaikkeuden - tai vaikka pelkästään oman galaksimme koon - en mitenkään voi pitää mahdottomana ajatusta älyllisestä elämästä muualla. Eri asia on sitten että saammeko koskaan muihin mitään yhteyttä. Jos nykykäsitys pitää paikkansa, niin olemme muistaakseni sijoittuneet Linnunradan laitamille missä tähtiä on harvemmassa. Keskemmällä, missä tähtiä ja niitä kiertäviä planeettoja on tiheämmin, on saatettu jo kauan aikaa harrastaa kanssakäymistä eri alueiden välillä.

Vierailija

Olisi se kyllä aika omituista, että maapallo olisi ainut hippunen maailmankaikkeudessa, jossa olisi kehittynyt elämää. Ihan pakko sanoa, mutta en aina ole varma löytyykö tältäkään pallolta sitä älyllistä elämää, kun useimmiten tuntuu että täältä löytyy vain elämää, joka osaa peitellä tyhmyytensä taitavasti.

Toisaalta on myös hieman omituista rajoittaa elämän etsiminen sellaisiin olosuhteisiin, joissa meidänkaltaisemme elämä voisi syntyä ja kukoistaa. Tietysti meillä olisi eniten yhteistä sellaisissa olosuhteissa syntyneitten olentojen kanssa. On varmaan mahdollista, että elämää voisi syntyä myös olosuhteissa, joissa me emme selviytyisi.

Uskon vakaasti, että myös muualla kuin maapallolla on elämää. UFO-uskovainen en kuitenkaan ole, tunnistan vanhat myytit liian hyvin (vaikken niistä kirjaa osaisikaan kirjoittaa), että viitsisin lämmetä niiden teknologistetuille (ja vesitetyille) kierrätysversioille.

Vierailija

Tosin ensin pitäisi määritellä mikä on älyllistä elämää.

Jonkin suopersivilisaation näkökulmsta voisi olla perusteltua pohtia onko maapallollakaan älyllistä elämää.?

Aivan samoin , kuin me pohdimme ovatko meihin nähden alemmat eläimet älykkäitä?

Ding Ding
Seuraa 
Viestejä9031
Liittynyt16.3.2005

Omassa aurinkokunnassammehan on planeettoja ja kuita, joilla on kai jonkinlaisia teoreettisia elämän ylläpidon mahdollistavia olosuhteita. Minusta meidän pitäisi viedä sinne elämää (ensin varmistuttuamme, että siellä ei sellaista jo ole).

Jos meillä sattuu jokin katastrofi ja avaruusmatkailu tulee mahdottomaksi useiksi sadoiksi vuosiksi, olisi hyvä toimia jo nyt. Jos jopa tuhoamme planeettamme, tahallisesti tai vahingossa, olisi kiva jos elämä jatkuisi jossain lähellä.

Vai voiko mikään lähikohde nykyisellään ylläpitää mitään maan eliöstöä?

Lentotaidoton
Seuraa 
Viestejä4706
Liittynyt26.3.2005
Herra Hippi
Olisi se kyllä aika omituista, että maapallo olisi ainut hippunen maailmankaikkeudessa, jossa olisi kehittynyt elämää. Ihan pakko sanoa, mutta en aina ole varma löytyykö tältäkään pallolta sitä älyllistä elämää, kun useimmiten tuntuu että täältä löytyy vain elämää, joka osaa peitellä tyhmyytensä taitavasti.

Toisaalta on myös hieman omituista rajoittaa elämän etsiminen sellaisiin olosuhteisiin, joissa meidänkaltaisemme elämä voisi syntyä ja kukoistaa. Tietysti meillä olisi eniten yhteistä sellaisissa olosuhteissa syntyneitten olentojen kanssa. On varmaan mahdollista, että elämää voisi syntyä myös olosuhteissa, joissa me emme selviytyisi.

Uskon vakaasti, että myös muualla kuin maapallolla on elämää. UFO-uskovainen en kuitenkaan ole, tunnistan vanhat myytit liian hyvin (vaikken niistä kirjaa osaisikaan kirjoittaa), että viitsisin lämmetä niiden teknologistetuille (ja vesitetyille) kierrätysversioille.

Heitänpä toisinpäin. On varmaa, että me emme selviytyisi olosuhteissa, joissa elämä alkoi maapallolla. "Me" emme ole mikään elämän mitta.
Sensijaan kemia on kemiaa ja fysiikka fysiikkaa. Ja nämä rajat asettaa aina kulloinenkin tähti ympäristöönsä. Joku haikaili planeettoja ja elämää galaksien keskuspullistumassa, jossa tähtiä on pirustas. No way. Niitä on liikaa, planeettakuntien muodostuminen hankalaa. Sitäpaitsi ne ovat lähes kaikki sen sukupolven tähtiä, jotka sisälsivät lähes yksinomaan vetyä ja heliumia. Useat supernovat tiheässä ympäristössä putsasivat tienoot tyhjäksi vetypilvistä. Kierteishaaroissa on elämää jos on.
Tähden tulee olla syntynyt suht "metallisesta" materiaalista (tiedeslangia: siis vetyä raskaampia aineita muutama prosentti) jotta yleensä kiinteitä kappaleita syntyisi. Pitkä vakaa pääsarjavaihe. Meillä noin miljardi vuotta elämän syntyyn. Ei liian iso ekä liian pieni tähti. Iso liian hurja, elovyöhyke epävakaa. Pieni liian hidas, elovyöhyke äärimmäisen kapea.
Hiileen ja veteen perustuva elämä todennäköisintä. Ei mielipidekysymys, vaan puhdasta kemiaa. Eli turha haikalla "liian" eksoottisten muotojen perään. Todennäköisin on aina uskottavinta.

Vierailija
Lentotaidoton
Olisi se kyllä aika omituista, Hiileen ja veteen perustuva elämä todennäköisintä. Ei mielipidekysymys, vaan puhdasta kemiaa. Eli turha haikalla "liian" eksoottisten muotojen perään. Todennäköisin on aina uskottavinta.

Lentotaidoton taitaa käsitellä ”todenäkäisyyksiä” melko mielivaltaisesti, eli täysin subjektiivisesti.

Mistä tiedät, että se ei ole juuri me, jotka olemme hyvin eksoottinen muoto muitten mielestä?

Ja mikä mahtaa olla todennäköisyys sille, että yleensä syntyy elävä solu?

Tai että yksittäisestä solusta kehittyy ihmisen kaltainen olento, kemian ja fysiikan lakien perusteella?

Lentotaidoton
Seuraa 
Viestejä4706
Liittynyt26.3.2005
HSTa
Lentotaidoton
Olisi se kyllä aika omituista, Hiileen ja veteen perustuva elämä todennäköisintä. Ei mielipidekysymys, vaan puhdasta kemiaa. Eli turha haikalla "liian" eksoottisten muotojen perään. Todennäköisin on aina uskottavinta.



Lentotaidoton taitaa käsitellä ”todenäkäisyyksiä” melko mielivaltaisesti, eli täysin subjektiivisesti.

Mistä tiedät, että se ei ole juuri me, jotka olemme hyvin eksoottinen muoto muitten mielestä?

Ja mikä mahtaa olla todennäköisyys sille, että yleensä syntyy elävä solu?

Tai että yksittäisestä solusta kehittyy ihmisen kaltainen olento, kemian ja fysiikan lakien perusteella?

Kun opiskelet hieman kemiaa, tajuat mitä tarkoittaa, että hiileen ja veteen perustuva elämä on todennäköisintä (perustuu hiilen spatiaaliseen rakenteeseen ja senmyötä sen reagointiherkkyyteen ja kykyyn muodostaa monimutkaisia rakenteita). Saahan sitä huudella (muka edistyksellisesti) että elämänmuotoja voi olla mitä vain.
Todennäköisyys sille että syntyy yleensä elävä solu on maapallon kokemusten mukaan äärimmäisen pieni. Kaikki asiaan perehtyneet tietävät, että tarvitaan lähes "ihmeitä" (ainakin onnekkaita sattumia) asian onnistumiseen.
Ihmisen kaltainen olio kehittyy VAIN kemian ja fysiikan lakien mukaan. Onko sinulla mahdollisesti parempaa reseptiä? En tiedä haikailetko tässä kohdin teistisen vaikutuksen mahdollisuuteen. Minun fysiikkani sulkee Occamin partaveitsen tavoin tällaisen pois.

Vierailija
Lentotaidoton
Olisi se Onko sinulla mahdollisesti parempaa reseptiä? En tiedä haikailetko tässä kohdin teistisen vaikutuksen mahdollisuuteen. Minun fysiikkani sulkee Occamin partaveitsen tavoin tällaisen pois.

Argumentaatiosi oli muuten melko ymmärrettävää, mutta kuin ryhdyit puhumaan näistä todenäkäisyyksistä asia meni pahasti pieleen.

Jos käytän todennäköisyyksiä yhtä leväperäisesti, niin väittäisin, että elävän solun tai ihmisen kehittyminen elottomasta materiasta on todenäköisyydeltään täsmälleen yhtä kuin nolla. Mutta Luoja tuskin on puuttunut biologisen elämän syntyyn, muitakin olentoja jotka todella hallitsevat biotekniikka on ilmeisesti olemassa Linnunradassa.

Jos ”sinun” fysiikkasi perustuu 1200 luvulla eläneeseen jesuiittapapin Occamin tylsiin uskomuksiin, niin heikolla olet!

Taitaa olla Skeptikkovika?

Vierailija

Jos älyllisenä elämänä pidetään, kykyä viestiä Planeetan ulkopuolelle(ainakin muunlaisia sivilisaatioita emme pysty havaitsemaan), niin täälä hetkellä todennäköisuus on todella pieni.
Radiaalothan heikkenevät koko matkan aja, joten voidaan olettaa, että saadaan yhteyksiä vain lähiaurinkokuntiin.
Vastaavasti, jos me saadaan signaali, se voi olla aika vanhentunut sillä matkan ajan tekniikkahan on kehittynyt eteenpäin vieraalla sivilisaatiolla.
Älyllistä elämäähän voidaan löytää, mutta vastaaminen on vaikeaa, ellei mahdotonta

SETI jyrää!!!

Vierailija
Lentotaidoton
nm
Elämä voi perustua vain hiileen ja veteen,muunlainen elämä on mahdotonta.



Teoreettisesti ei mahdotonta, mutta äärimmäisen epätodennäköistä.

Mikä alkuaine voisi korvata hiilen?
Mikä liuotin kävisi veden tilalle?

Lentotaidoton
Seuraa 
Viestejä4706
Liittynyt26.3.2005
HSTa
Lentotaidoton
Olisi se Onko sinulla mahdollisesti parempaa reseptiä? En tiedä haikailetko tässä kohdin teistisen vaikutuksen mahdollisuuteen. Minun fysiikkani sulkee Occamin partaveitsen tavoin tällaisen pois.



Argumentaatiosi oli muuten melko ymmärrettävää, mutta kuin ryhdyit puhumaan näistä todenäkäisyyksistä asia meni pahasti pieleen.

Jos käytän todennäköisyyksiä yhtä leväperäisesti, niin väittäisin, että elävän solun tai ihmisen kehittyminen elottomasta materiasta on todenäköisyydeltään täsmälleen yhtä kuin nolla. Mutta Luoja tuskin on puuttunut biologisen elämän syntyyn, muitakin olentoja jotka todella hallitsevat biotekniikka on ilmeisesti olemassa Linnunradassa.

Jos ”sinun” fysiikkasi perustuu 1200 luvulla eläneeseen jesuiittapapin Occamin tylsiin uskomuksiin, niin heikolla olet!

Taitaa olla Skeptikkovika?

Myönnän, skeptikkovikaa on ja paljon.
Miksi puheeni todennäköisyyksistä juuri elämän synnyssä meni "pahasti pieleen"? Anna fysiikkaan perustuva vastaus. Siis miksi hiileen ja veteen perustuva elämä ei olisi todennäköisintä? En hyväksy yleisheittoja, kemiaa kehiin, poika.
Me molemmat tiedämme, että maapallolla on elämää. Väitän (fysiikkaan perustuen) että tämä on kehittynyt "elottomasta" (kauhea sana) materiasta. Eli siis ei ole mahdollisuutena nolla.
Ufomiehet rinnastan teistisiin satuihin. Molemmat ovat selitys, jotka eivät selitä mitään.
Fysiikkani perustuu 2005 käsityksiin (huom ei totuuksiin) fysiikasta. Occamin periaate pätee myös vuonna 2005. Jollei, anna parempi selitys ns tieteelliseen metodiin.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat