Kvanttiteoria ja todennäköisyys!

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Olen kuullut sellaista, että kvanttiteoria todistaisi sattuman olemassa olon? Onko tämä totta? Millä tapaa sattuma ilmenee kvanttiteoriassa?
Ajattelin vaan, kun täällä on ollut puhetta tästä todennäköisyydestä ja sattumasta, että mistä moiset, lähes uskonnolliset termit on keksitty! Sattumaan en pysty uskomaan ja todennäköisyyslaskenta on vain käsitteellinen apuväline, jolla ei saada selville mitää varmasti!

Sivut

Kommentit (77)

Vierailija

Eli kvanttiteoria siis todistaa olevansa väärässä. Sääli.
Monen elämäntyö valuu hukkaan.

Ehkäpä piankin voidaan hyväksyä uusi malli.

Vierailija
Möller
Olen kuullut sellaista, että kvanttiteoria todistaisi sattuman olemassa olon? Onko tämä totta? Millä tapaa sattuma ilmenee kvanttiteoriassa?
Ajattelin vaan, kun täällä on ollut puhetta tästä todennäköisyydestä ja sattumasta, että mistä moiset, lähes uskonnolliset termit on keksitty! Sattumaan en pysty uskomaan ja todennäköisyyslaskenta on vain käsitteellinen apuväline, jolla ei saada selville mitää varmasti!

Kvanttiteorian mukaan ainetta on syntynyt tyhjästä todennäköisesti sattumalta.

Lentotaidoton
Seuraa 
Viestejä4706
Liittynyt26.3.2005
nm
Möller
Olen kuullut sellaista, että kvanttiteoria todistaisi sattuman olemassa olon? Onko tämä totta? Millä tapaa sattuma ilmenee kvanttiteoriassa?
Ajattelin vaan, kun täällä on ollut puhetta tästä todennäköisyydestä ja sattumasta, että mistä moiset, lähes uskonnolliset termit on keksitty! Sattumaan en pysty uskomaan ja todennäköisyyslaskenta on vain käsitteellinen apuväline, jolla ei saada selville mitää varmasti!



Kvanttiteorian mukaan ainetta on syntynyt tyhjästä todennäköisesti sattumalta.

nm antaa nyt ns väärän todistuksen lähimmäisestään. Alun singulariteetti ei ollut tyhjää (nm hyvin tietää tämän, tyhjää ei ole olemassakaan). Vaan se oli normaali kvanttisysteemi. Standardimallin mukaan bosonit (päinvastoin kuin fermionit) voivat miehittää saman tilan mielivaltaisella määrällä. Sattuma astuu kuvaan siinä, että mikään kvanttisysteemi ei voi olla täsmällisesti määrätty (Heisenberg), ei edes alun singulariteetti. Se fluktuoi. Ja siitä syntyy yhtä sun toista, vaikka maailmankaikkeus. Tämänkin nm tietää hyvin, jäpättää kuitenkin vastaan.

Vierailija
Lentotaidoton
nm
Möller
Olen kuullut sellaista, että kvanttiteoria todistaisi sattuman olemassa olon? Onko tämä totta? Millä tapaa sattuma ilmenee kvanttiteoriassa?
Ajattelin vaan, kun täällä on ollut puhetta tästä todennäköisyydestä ja sattumasta, että mistä moiset, lähes uskonnolliset termit on keksitty! Sattumaan en pysty uskomaan ja todennäköisyyslaskenta on vain käsitteellinen apuväline, jolla ei saada selville mitää varmasti!



Kvanttiteorian mukaan ainetta on syntynyt tyhjästä todennäköisesti sattumalta.



nm antaa nyt ns väärän todistuksen lähimmäisestään. Alun singulariteetti ei ollut tyhjää (nm hyvin tietää tämän, tyhjää ei ole olemassakaan). Vaan se oli normaali kvanttisysteemi. Standardimallin mukaan bosonit (päinvastoin kuin fermionit) voivat miehittää saman tilan mielivaltaisella määrällä. Sattuma astuu kuvaan siinä, että mikään kvanttisysteemi ei voi olla täsmällisesti määrätty (Heisenberg), ei edes alun singulariteetti. Se fluktuoi. Ja siitä syntyy yhtä sun toista, vaikka maailmankaikkeus. Tämänkin nm tietää hyvin, jäpättää kuitenkin vastaan.

Millä tämä on todistettu että (E-)bosoneita mahtuu samaan tilaan mikä tahansa määrä?
Mikä tällaisen systeemin pitäisi kasassa,mikä saisi sen räjähtämään?

Lentotaidoton
Seuraa 
Viestejä4706
Liittynyt26.3.2005
nm
Lentotaidoton
nm
Möller
Olen kuullut sellaista, että kvanttiteoria todistaisi sattuman olemassa olon? Onko tämä totta? Millä tapaa sattuma ilmenee kvanttiteoriassa?
Ajattelin vaan, kun täällä on ollut puhetta tästä todennäköisyydestä ja sattumasta, että mistä moiset, lähes uskonnolliset termit on keksitty! Sattumaan en pysty uskomaan ja todennäköisyyslaskenta on vain käsitteellinen apuväline, jolla ei saada selville mitää varmasti!



Kvanttiteorian mukaan ainetta on syntynyt tyhjästä todennäköisesti sattumalta.



nm antaa nyt ns väärän todistuksen lähimmäisestään. Alun singulariteetti ei ollut tyhjää (nm hyvin tietää tämän, tyhjää ei ole olemassakaan). Vaan se oli normaali kvanttisysteemi. Standardimallin mukaan bosonit (päinvastoin kuin fermionit) voivat miehittää saman tilan mielivaltaisella määrällä. Sattuma astuu kuvaan siinä, että mikään kvanttisysteemi ei voi olla täsmällisesti määrätty (Heisenberg), ei edes alun singulariteetti. Se fluktuoi. Ja siitä syntyy yhtä sun toista, vaikka maailmankaikkeus. Tämänkin nm tietää hyvin, jäpättää kuitenkin vastaan.



Millä tämä on todistettu että (E-)bosoneita mahtuu samaan tilaan mikä tahansa määrä?
Mikä tällaisen systeemin pitäisi kasassa,mikä saisi sen räjähtämään?

SINUN E-bosoneistasi en tiedä. Standarditmallin bosonit noudattavat (eli ovat noudattamatta) Paulin kieltosääntöä.
Minkä tahansa kvanttisysteemin pitää kasassa ja saa "räjähtämään" epämääräisyysperiaate.

Vierailija
Lentotaidoton
nm
Lentotaidoton
nm
Möller
Olen kuullut sellaista, että kvanttiteoria todistaisi sattuman olemassa olon? Onko tämä totta? Millä tapaa sattuma ilmenee kvanttiteoriassa?
Ajattelin vaan, kun täällä on ollut puhetta tästä todennäköisyydestä ja sattumasta, että mistä moiset, lähes uskonnolliset termit on keksitty! Sattumaan en pysty uskomaan ja todennäköisyyslaskenta on vain käsitteellinen apuväline, jolla ei saada selville mitää varmasti!



Kvanttiteorian mukaan ainetta on syntynyt tyhjästä todennäköisesti sattumalta.



nm antaa nyt ns väärän todistuksen lähimmäisestään. Alun singulariteetti ei ollut tyhjää (nm hyvin tietää tämän, tyhjää ei ole olemassakaan). Vaan se oli normaali kvanttisysteemi. Standardimallin mukaan bosonit (päinvastoin kuin fermionit) voivat miehittää saman tilan mielivaltaisella määrällä. Sattuma astuu kuvaan siinä, että mikään kvanttisysteemi ei voi olla täsmällisesti määrätty (Heisenberg), ei edes alun singulariteetti. Se fluktuoi. Ja siitä syntyy yhtä sun toista, vaikka maailmankaikkeus. Tämänkin nm tietää hyvin, jäpättää kuitenkin vastaan.



Millä tämä on todistettu että (E-)bosoneita mahtuu samaan tilaan mikä tahansa määrä?
Mikä tällaisen systeemin pitäisi kasassa,mikä saisi sen räjähtämään?



SINUN E-bosoneistasi en tiedä. Standarditmallin bosonit noudattavat (eli ovat noudattamatta) Paulin kieltosääntöä.
Minkä tahansa kvanttisysteemin pitää kasassa ja saa "räjähtämään" epämääräisyysperiaate.

Et muistanut kertoa että miten on tutkittu kvanttisysteemin tilantarve,mistä tiedetään että bosoneja mahtuu useita samaan tilaan.
Oliko gravitaatiota ennen alkuräjähdystä teorioiden mukaan.

Vierailija

Kvanttiaiheista puhuminen on todennäkösesti tarpeetonta. Uskon että tämä aihe syntyi sattumalta. Kvanttivaahdossa sukeltelee arvaamattomia tappajakaloja. Mikäli kaikki syntyy todennäköisesti sattumalta, miksi olemme täällä? Oikeaa vastausta ei ole koska on sattumanvaraista onko mikäkin vastaus oikea. Huoh. Voi että, kun en ole sujut pääni kanssa. ^^

Lentotaidoton
Seuraa 
Viestejä4706
Liittynyt26.3.2005
nm
Lentotaidoton
nm
Lentotaidoton
nm
Möller
Olen kuullut sellaista, että kvanttiteoria todistaisi sattuman olemassa olon? Onko tämä totta? Millä tapaa sattuma ilmenee kvanttiteoriassa?
Ajattelin vaan, kun täällä on ollut puhetta tästä todennäköisyydestä ja sattumasta, että mistä moiset, lähes uskonnolliset termit on keksitty! Sattumaan en pysty uskomaan ja todennäköisyyslaskenta on vain käsitteellinen apuväline, jolla ei saada selville mitää varmasti!



Kvanttiteorian mukaan ainetta on syntynyt tyhjästä todennäköisesti sattumalta.



nm antaa nyt ns väärän todistuksen lähimmäisestään. Alun singulariteetti ei ollut tyhjää (nm hyvin tietää tämän, tyhjää ei ole olemassakaan). Vaan se oli normaali kvanttisysteemi. Standardimallin mukaan bosonit (päinvastoin kuin fermionit) voivat miehittää saman tilan mielivaltaisella määrällä. Sattuma astuu kuvaan siinä, että mikään kvanttisysteemi ei voi olla täsmällisesti määrätty (Heisenberg), ei edes alun singulariteetti. Se fluktuoi. Ja siitä syntyy yhtä sun toista, vaikka maailmankaikkeus. Tämänkin nm tietää hyvin, jäpättää kuitenkin vastaan.



Millä tämä on todistettu että (E-)bosoneita mahtuu samaan tilaan mikä tahansa määrä?
Mikä tällaisen systeemin pitäisi kasassa,mikä saisi sen räjähtämään?



SINUN E-bosoneistasi en tiedä. Standarditmallin bosonit noudattavat (eli ovat noudattamatta) Paulin kieltosääntöä.
Minkä tahansa kvanttisysteemin pitää kasassa ja saa "räjähtämään" epämääräisyysperiaate.



Et muistanut kertoa että miten on tutkittu kvanttisysteemin tilantarve,mistä tiedetään että bosoneja mahtuu useita samaan tilaan.
Oliko gravitaatiota ennen alkuräjähdystä teorioiden mukaan.

Bosons, unlike fermions, are not subject to the Pauli exclusion principle: an unlimited number of particles may occupy the same state at the same time. This explains why, at low temperatures, bosons can behave very differently than fermions; all the particles will tend to congregate together at the same lowest-energy state, forming what is known as a Bose-Einstein condensate.

Eli Bose-Einstein kondensaatti on yksi esimerkki. Kehotin sinua aikaisemmin opiskelemaan. Etkö olekaan tehnyt sitä? Yritysjohtaminen on tärkeää. Jos kinaa fysiikan asioista, pitää kuitenkin tietää jotain.
Tiedät hyvin BB:alkuehdot. Standardimallin mukaan aikaa eikä avaruutta ollut ennen BB:tä. Ei siis gravitaatiotakaan. Tiedät myös sen että (kovin keskeneräinen) säieteoria antaa toisenlaisen vastauksen.

Vierailija
Lentotaidoton
Et muistanut kertoa että miten on tutkittu kvanttisysteemin tilantarve,mistä tiedetään että bosoneja mahtuu useita samaan tilaan.
Oliko gravitaatiota ennen alkuräjähdystä teorioiden mukaan.



Bosons, unlike fermions, are not subject to the Pauli exclusion principle: an unlimited number of particles may occupy the same state at the same time. This explains why, at low temperatures, bosons can behave very differently than fermions; all the particles will tend to congregate together at the same lowest-energy state, forming what is known as a Bose-Einstein condensate.

Eli Bose-Einstein kondensaatti on yksi esimerkki. Kehotin sinua aikaisemmin opiskelemaan. Etkö olekaan tehnyt sitä? Yritysjohtaminen on tärkeää. Jos kinaa fysiikan asioista, pitää kuitenkin tietää jotain.
Tiedät hyvin BB:alkuehdot. Standardimallin mukaan aikaa eikä avaruutta ollut ennen BB:tä. Ei siis gravitaatiotakaan. Tiedät myös sen että (kovin keskeneräinen) säieteoria antaa toisenlaisen vastauksen.[/quote]

Tekstissä ei lukenut kuinka asiaa on tutkittu,onko sitä tutkittu.
Jos joku olettaa asian olevan näin niin ei sillä silti tarvitse olla mitään tekemistä todellisuuden kanssa.
Vaikka matemaattisesti voidaan todistaa singulariteetti ei sekään mitään todista,kyseessä on käsien heiluttelu.
Kuinka alkusingulariteetissä ei ollut gravitaatiota,miten se on todistettu?,miten se eroaa normaalista mustasta aukosta?

Lentotaidoton
Seuraa 
Viestejä4706
Liittynyt26.3.2005
nm
Lentotaidoton
Et muistanut kertoa että miten on tutkittu kvanttisysteemin tilantarve,mistä tiedetään että bosoneja mahtuu useita samaan tilaan.
Oliko gravitaatiota ennen alkuräjähdystä teorioiden mukaan.



Bosons, unlike fermions, are not subject to the Pauli exclusion principle: an unlimited number of particles may occupy the same state at the same time. This explains why, at low temperatures, bosons can behave very differently than fermions; all the particles will tend to congregate together at the same lowest-energy state, forming what is known as a Bose-Einstein condensate.

Eli Bose-Einstein kondensaatti on yksi esimerkki. Kehotin sinua aikaisemmin opiskelemaan. Etkö olekaan tehnyt sitä? Yritysjohtaminen on tärkeää. Jos kinaa fysiikan asioista, pitää kuitenkin tietää jotain.
Tiedät hyvin BB:alkuehdot. Standardimallin mukaan aikaa eikä avaruutta ollut ennen BB:tä. Ei siis gravitaatiotakaan. Tiedät myös sen että (kovin keskeneräinen) säieteoria antaa toisenlaisen vastauksen.




Tekstissä ei lukenut kuinka asiaa on tutkittu,onko sitä tutkittu.
Jos joku olettaa asian olevan näin niin ei sillä silti tarvitse olla mitään tekemistä todellisuuden kanssa.
Vaikka matemaattisesti voidaan todistaa singulariteetti ei sekään mitään todista,kyseessä on käsien heiluttelu.
Kuinka alkusingulariteetissä ei ollut gravitaatiota,miten se on todistettu?,miten se eroaa normaalista mustasta aukosta?[/quote]

Esim Bose-Einsteinin kondensaatti on todettua KOKEELLISTA fysiikkaa.
Singulariteetti ei tietenkään ole kokeellista fysiikkaa. Se on kuitenkin fysiikkaa, joka välttämättä johtuu fysiikan teorioistamme. Ja mihinkään muuhunhan emme voi luottaa. Vai haluaisitko luottaa esim teistisiin käsityksiin? Fysiikka ei kuitenkaan ole (muuttumatonta) jumalan sanaa, vaan tie, prosessi.
Tiedät hyvin, että yhtenäisteoriat sanovat, että kun mennään tarpeeksi kauas alkuun, eli tarpeeksi suuriin energioihin, niin KAIKKI vuorovaikutukset ovat yksi ja sama vuorovaikutus. Ei siis ollut erikseen gravitaatiota. Gravitaatio erkani yhteisestä perheestä 10^- 43 sek kuluttua BB:stä (eli siis Planckin ajan kuluttua).

Vierailija
Lentotaidoton
nm
Lentotaidoton
Et muistanut kertoa että miten on tutkittu kvanttisysteemin tilantarve,mistä tiedetään että bosoneja mahtuu useita samaan tilaan.
Oliko gravitaatiota ennen alkuräjähdystä teorioiden mukaan.



Bosons, unlike fermions, are not subject to the Pauli exclusion principle: an unlimited number of particles may occupy the same state at the same time. This explains why, at low temperatures, bosons can behave very differently than fermions; all the particles will tend to congregate together at the same lowest-energy state, forming what is known as a Bose-Einstein condensate.

Eli Bose-Einstein kondensaatti on yksi esimerkki. Kehotin sinua aikaisemmin opiskelemaan. Etkö olekaan tehnyt sitä? Yritysjohtaminen on tärkeää. Jos kinaa fysiikan asioista, pitää kuitenkin tietää jotain.
Tiedät hyvin BB:alkuehdot. Standardimallin mukaan aikaa eikä avaruutta ollut ennen BB:tä. Ei siis gravitaatiotakaan. Tiedät myös sen että (kovin keskeneräinen) säieteoria antaa toisenlaisen vastauksen.




Tekstissä ei lukenut kuinka asiaa on tutkittu,onko sitä tutkittu.
Jos joku olettaa asian olevan näin niin ei sillä silti tarvitse olla mitään tekemistä todellisuuden kanssa.
Vaikka matemaattisesti voidaan todistaa singulariteetti ei sekään mitään todista,kyseessä on käsien heiluttelu.
Kuinka alkusingulariteetissä ei ollut gravitaatiota,miten se on todistettu?,miten se eroaa normaalista mustasta aukosta?



Esim Bose-Einsteinin kondensaatti on todettua KOKEELLISTA fysiikkaa.
Singulariteetti ei tietenkään ole kokeellista fysiikkaa. Se on kuitenkin fysiikkaa, joka välttämättä johtuu fysiikan teorioistamme. Ja mihinkään muuhunhan emme voi luottaa. Vai haluaisitko luottaa esim teistisiin käsityksiin? Fysiikka ei kuitenkaan ole (muuttumatonta) jumalan sanaa, vaan tie, prosessi.
Tiedät hyvin, että yhtenäisteoriat sanovat, että kun mennään tarpeeksi kauas alkuun, eli tarpeeksi suuriin energioihin, niin KAIKKI vuorovaikutukset ovat yksi ja sama vuorovaikutus. Ei siis ollut erikseen gravitaatiota. Gravitaatio erkani yhteisestä perheestä 10^- 43 sek kuluttua BB:stä (eli siis Planckin ajan kuluttua).[/quote]

Vaikka kokeissa vuorovaikutukset yhtyvät suurilla energioilla,ei se todista ettei alkuräjähdyskuulassa ollut gravitaatiota.
Ei varmaan ollut kysymys mustaa aukkoa kummemmasta asiasta.
Tietysti jos gravitaatio johtuu avaruuden energiakentän aiheuttamasta paineesta niin sitten sitä ei ehkä ollut,mikä piti pallon kasassa?

Vierailija

Hmm!

Mitenkä kvanttiteoriassa voi jokin tapahtua ilman, että tapahtumaan ei vaikuttaisi mikään? ?????????

Että kivi pyörii, niin tarvitaan jotakin, joka sen pistää liikkeelle!! Eikö vain!
Mitenkä kivi pyörii vain "sattumalta"???

-Sattuma- sana on kiertoilmaisu sille, mitä ei vielä tiedetä!!??!!

bosoni
Seuraa 
Viestejä2704
Liittynyt16.3.2005
Möller
Hmm!
Mitenkä kvanttiteoriassa voi jokin tapahtua ilman, että tapahtumaan ei vaikuttaisi mikään? ?????????



Siis kvanttimekaniikassa hiukasilla on omat aaltofunktionsa. Siihen, millainen se aaltofunktio on, vaikuttaa se ympäristö, missä se on. Eli se aaltofunktio määräytyy ihan deterministisesti. Mutta se, missä se hiukkanen konkreettisesti seuraavan kerran vaikuttaa, ei ole enää determinististä. Siitä aaltofunktiosta nähdään vain se todennäköisyys, missä millä arvoilla se havaitaan. Eli sillä hiukkasella ei ole klassisessa mielessä tarkkaa paikkaa ja nopeutta, eikä edes energiaa. Heisenbergin epätarkkuusperiaate kieltää tiettyjen suureiden samanaikasen tuntemisen. Ja siihen energian epätarkkuuteen kuuluu se, että lyhyeksi aikaa energiaa voi "lainata" tyhjästä.

Ja siis tiivistettynä voidaan sanoa, että kvanttimekaniikkaan kuuluu aitoa sattumaa.


-Sattuma- sana on kiertoilmaisu sille, mitä ei vielä tiedetä!!??!!

Sitähän sinä olet jankannut ties kuinka kauan. Meinaatko, että se muuttuu todeksi, kun sitä hokee? Jos väität tietäväsi asia, niin muutut uskovaiseksi. Totuus on, että kukaan ei tiedä varmasti. Teoria on teoria, ja se kertoo että epädeterministinen malli toimii erinomaisesti. Deterministisyyttä ei voida kokonaan pois sulkea, mutta sitävastoin klassinen determinismi taas on pois suljettu. Eli deterministinen teria voi edellyttää esim sellaista, että yksi hiukkanen voi olla useammassa paikassa yhtäaikaa jne. Sekään ei ole ihan arkijärjen mukaista. Näitä asioita on ihan turha tuomita arkijärjellä.

Jos sorruin (taas) virheeseen, niin tukka varmaan vain oli silmillä, kuten kuva osoittaa...

L
Seuraa 
Viestejä7006
Liittynyt17.3.2005

Möller

Kirjoitat:

Sattuma- sana on kiertoilmaisu sille, mitä ei vielä tiedetä

Ei näin. Nykytietämyksen valossa sattumanvaraisuus on maailmankaikkeuden ominaisuus (Heisenbergin epätarkkuusperiaatteesta ja Bellin epäyhtälön rikkoutumisesta tuo Lentotaidoton jo jonkunkin verran puhunut, Google).

Epämääräisyyteen perustuva kvanttimekaniikka antaa hiukkasten käyttäytymisestä ennustuksia, jotka kyetään vahvistamaan hiukkaskiihdyttimissä. Jos luonto näyttää käyttäytyvän näin, on se vain hyväksyttävä. Miksi luonnon pitäisi käyttäytyä siten, että me kykenisimme sen sisäistämään ja hyväksymään?

Tiedemiehet (poislukien ehkä Einstein tässä) ovat nöyrää sakkia, ainakin luonnon edessä. Eli luontoa tutkitaa sellaisena kuin sen on, ei sellaisena kuin sen haluttaisiin olevan. Uskonnot perustuvat ihmisten toiveisiin, tiede ei.

Vierailija
bosoni
Möller
Hmm!
Mitenkä kvanttiteoriassa voi jokin tapahtua ilman, että tapahtumaan ei vaikuttaisi mikään? ?????????



Siis kvanttimekaniikassa hiukasilla on omat aaltofunktionsa. Siihen, millainen se aaltofunktio on, vaikuttaa se ympäristö, missä se on. Eli se aaltofunktio määräytyy ihan deterministisesti. Mutta se, missä se hiukkanen konkreettisesti seuraavan kerran vaikuttaa, ei ole enää determinististä. Siitä aaltofunktiosta nähdään vain se todennäköisyys, missä millä arvoilla se havaitaan. Eli sillä hiukkasella ei ole klassisessa mielessä tarkkaa paikkaa ja nopeutta, eikä edes energiaa. Heisenbergin epätarkkuusperiaate kieltää tiettyjen suureiden samanaikasen tuntemisen. Ja siihen energian epätarkkuuteen kuuluu se, että lyhyeksi aikaa energiaa voi "lainata" tyhjästä.

Ja siis tiivistettynä voidaan sanoa, että kvanttimekaniikkaan kuuluu aitoa sattumaa.


-Sattuma- sana on kiertoilmaisu sille, mitä ei vielä tiedetä!!??!!



Sitähän sinä olet jankannut ties kuinka kauan. Meinaatko, että se muuttuu todeksi, kun sitä hokee? Jos väität tietäväsi asia, niin muutut uskovaiseksi. Totuus on, että kukaan ei tiedä varmasti. Teoria on teoria, ja se kertoo että epädeterministinen malli toimii erinomaisesti. Deterministisyyttä ei voida kokonaan pois sulkea, mutta sitävastoin klassinen determinismi taas on pois suljettu. Eli deterministinen teria voi edellyttää esim sellaista, että yksi hiukkanen voi olla useammassa paikassa yhtäaikaa jne. Sekään ei ole ihan arkijärjen mukaista. Näitä asioita on ihan turha tuomita arkijärjellä.

Jos Heisenberg olisi valinnut jonkun muun ammatin,olisikohan toimiva yhtenäisteoria jo saatu aikaiseksi?
Vaikka Heisenberg väittää että energiaa voi lainata tyhjästä,energiaa ei voi syntyä tyhjästä.
Tyhjön poreillessa hiukkasia syntyy varmaan pimeän energian(E-bosonien)vuorovaikuttaessa keskenään.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat