Kootut argumentit avohakkuu/viljelymetsätaloutta vastaan

Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005

• "Puu jota ei ole, ei kasva." (Lauri Vaara, HS 15.8.-06) "Avohakkuu pudottaa kasvun nollaan ja uusi metsä saavuttaa kasvupaikan keskimääräisen tilavuuskasvun vasta 35-40 vuoden kuluttua."

• Avohakkuualueelle syntynyt, viljelty puusto on huonolaatuista:
- Jos mäntyä ei kasvateta tarpeeksi tiheässä (n. 4500 taimea hehtaarilla), se kasvattaa lähinnä oksia. Sen lisäksi, että ravinteet menevät oksien kasvattamiseen eikä pituuskasvuun, oksainen puu ei kelpaa laadukkaaksi tukkipuuksi. Nykyisin kasvatetaan kustannussyistä vain n. 2500 taimea hehtaarilla.
- Edelleenkään ei olla kehitetty tapaa, jolla taimet saataisiin vahingoittumattomina tarhasta metsään. Ongelmana on mm. juuriston paakkuuntuminen, joka heikentää puun kiinnittymistä maahan, jolloin puu usein kasvaa vinoon.
- Avohakatulta alueelta puuttuu suojapuusto. Sen vuoksi lumen aiheuttamat tuhot katkovat ja vääntävät taimia. Seurauksena vänkkyröitä puita ja kaksihaaraisuutta.
- Hirvet ja muut taimituholaiset viihtyvät avohakkuualueilla. Syy ruoan riittävyyden lisäksi se, että siellä saa olla ihmisiltä rauhassa.
- Myyrien tekemät tuhot ovat hirvituhojakin pahemmat. Viljelytaimikoissa näitä tuhoja syntyy erityisen paljon johtuen ruohottuneesta metsäpohjasta. Avohakkuualueilla kasvava heinikko on talvella mitä otollisin paikka myyrille talvehtia, ja taimissa riittää syötävää.
- Avohakatun alueen vesitasapaino on muuttunut. Alue ei sido vettä enää samalla tavalla kuin aiemmin, joten seurauksena on kuivuuden aiheuttamia tuhoja.
- Sienirihmastot puuttuvat. Puut tarvitsevat ravinteita saadakseen normaalin sienikasvuston ympärilleen. Maata myllerrettäessä, vesitasapainon muuttuessa, ja myös sienille elintärkeiden puiden puuttuessa useiden vuosien ajan sienet katoavat, ja alueelle istutettavat taimet eivät saa kunnolla kaikkia kaipaamiaan ravinteita.

• Avohakkuut ovat esim. Lapissa pahimpia vesistöjen rehevöittäjiä.
Rehevöitymisen syyt:
-Viljelymetsätalouden menetelmiin kuuluvat avohakattujen alueiden maanmuokkaus ja ojitukset.

• Avohakkuut eivät sido metsän tavoin esim. lumen sulamisvesiä, ja ojitusten ja ilmastonlämpenemisen korostaessa vaikutusta seurauksena on alati pahenevia tulvia.

• Yksipuoliseksi viljelty metsä ei kestä tauteja ja ilmastossa tapahtuvia muutoksia yhtä hyvin kuin erirakenteinen metsä.

• Suomalainen metsä uudistuu erinomaisesti luonnollisesti. Taimettaminen on siis turha kuluerä, josta hyötyvät lähinnä taimia myyvät metsäyhtiöt. Nykyisin on myös vallalla käytäntö istuttaa kuusia, vaikka vallalla on myös käsitys, että jos hakattuja aloja ei taimeteta, kuuset valtaavat koko maan.

• Koneellinen harventaminen ennen päätehakkuita on monen ongelman vyyhti:
-Puusto harvenee entisestään ja seurauksena on oksiston vahvenemista rungon pituuskasvun kustannuksella. Koneet tarvitsevat metsään leveät käytävät, joiden vuoksi metsä jää liian harvaksi.
- Raskaat koneet rikkovat puiden juuria ja kolhivat runkoja edistäen homeen ja mm. puunnousemasienen leviämistä.

• Harvennoksissa tuhotaan metsän luontainen kasvupotentiaali ja pedataan tulevaa taimikauppaa, jonka ongelmia käsitellään ylempänä.

• Avohakkuu tuhoaa metsän monikäyttöisyyden. Esim. Lapissa metsäteollisuus alueittain elättää vain muutamaa sataa ihmistä, kun taas matkailu elättää tuhansia ihmisiä. Lisäksi esim. mustikka on maassamme vauhdilla taantuva laji, ja sen kysyntä ulkomailla on kasvussa. Avohakkuiden myötä mahdollisuudet hyödyntää metsää kaupalliseen marjastus- ja sienestyskäyttöön virkistysmahdollisuuksista puhumattakaan menetetään.

• Avohakkuu/viljelymetsätalous on suurin syy luonnon monimuotoisuuden katoamiseen.

• Metsän typpilannoitukset rehevöittävät vesistöä.

• Koneellinen korjuu, johon avohakkuut perustuvat, on menetelmänä kallis. Korjuukulut ovat suuria, ja niiden avulla tehdyt investoinnit vaihtuvat em. syistä kansantaloudellisessa mielessä tuhlaukseksi. Myös metsäyhtiöiden talous rapautuu mm. puuaineksen laadun heikentyessä; seurauksena keskinäisen kilpailun kovenemista, irtisanomisia ja investointien siirtymistä ulkomaille nopeammin kasvavan puuaineksen viereen.

• Pääasiassa koneiden kalleuden vuoksi puunkorjuu on pidettävä käynnissä ympärivuotisesti. Tästä seuraa ainakin seuraavat haitat:
- Lintujen pesintä häiriintyy.
- Metsänpohjalle aiheutuneet haitat ovat suuremmat.
- Puunnousemasieni ja homeet leviävät paremmin, kun juuristoa ruhjovat koneet painuvat syvemmälle.

• Monimuotoinen luonto on paitsi paremmin tauteja ja ilmastomuutosta kestävämpi myös tuottavampi kuin yksipuolistettu. Metsänviljelyllä tähdätään yksipuolistettuihin puupeltoihin, joista monimuotoisuus on tapettu.

• Avohakkuualan tuotto on yrittäjälle (metsänomistaja) kertaluontoinen. Vertailussa (Erkki Lähde, mm. kirja Metsä sydämellä) jatkuvan kasvatuksen menettelyllä hoidettu metsä tuotti metsänomistajalle paremmin hieman pidemmällä tähtäimellä. Metsästä saadut tulot olivat myös jatkuvia, ja sieltä saatu puuaines parempaa, joka näkyi myös puista maksetuissa korvauksissa.

• Avohakkuiden heikentävät vaikutukset ihmisen viihtyvyyteen ja siten mielenterveyteen ovat kiistattomat. Elinympäristönsä menettänyt ihminen on vaarassa sairastua vaikeaan masennukseen. Avohakkuiden sosiaaliset vaikeudet ovat yksi aivan liian vähän käsitelty aihe julkisessa keskustelussa.

• Poronhoidon vaikeutuminen tai estyminen kokonaan.

• Tuottavassa kasvuvaiheessa oleva havumetsä erittää ilmaan ns. 'hyviä aerosoleja', eräänlaisen pienhiukkaskilven, joka heijastaa auringon säteilyä takaisin avaruuteen. Se siis toimii tehokkaana ilmastomuutoksen vaimentimena. Avohakkuualat ja nuoret taimikot/metsiköt eivät pienhiukkasia tuota. Tiedemiehet, jotka Suomessa tutkivat aihetta, povaavat tästä yhtä merkittävää syytä vaihtaa metsänhoidon menetelmiä jatkuvakasvatteiseksi avohakkuiden sijaan.

• Tuulituhojen paheneminen

• Kulttuuri- ja perinnemaisemien menettäminen

• Metsäojituksen kunnostuksen vesistöjä entisestään rehevöittävät vaikutukset.

• Viljelymetsätalouden oppien mukaan tuhottiin lähes kaikki Suomen suot. Taannoisen suokonferenssin asiantuntijoiden mukaan Suomesta ei ole löydettävissä enää ainuttakaan suota, jossa metsäteollisuuden jäljet eivät millään tavoin näkyisi. Näin aiheutettiin valtava ekologinen katastrofi, tuhottiin merkittävä osa suomalaista perinnemaisemaa, ja altistettiin ihmisasutus yhä paheneville tulville.

Listaa saa jatkaa, ken vaan huomaa mitä puuttuu. Paljon varmasti vielä puuttuu.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Sivut

Kommentit (8356)

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005
Anders
Eivätkö nämäkin olisi mahtuneet siihen sinun ja Koshin omaan metsäketjuun? Miksi näille piti avata oma ketjus?

Koska Kosh kieltäytyi käsittelemästä näitä aiheita siinä omassa keskustelussaan.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005

Tässä vielä kirjoitus 'Metsä kaaoksessa - kriittinen analyysi' -keskustelusta, jonka tuon tähän keskusteluun (jos tästä nyt mitään keskustelua sukeutuu) koska se ei Koshin mielestä kuulunut siihen toiseen.

"Tässä siis lyhyt analyysi suurimmasta kiistakapulastamme, eli että ovatko Vaaran puheet 100 000 000 euron korjuukuluista (pystykauppapuun hintaero hankintakauppaan nähden) puheita tuhlauksesta vaiko kannattavasta investoinnista. Kyse siis on siitä, että onko tuo 100 miljoonan panostus tuonut alalle tehokkuutta vai tehottomuutta. Mikäli todella on saavutettu koko rahan arvosta tehokkuutta, kyse on rationaalisuudesta ja toimivista ratkaisuista, mutta mikäli kaiken pohjalta paljastuukin tehottomuus, rahat ovat valuneet joko kokonaisuudessaan tai osittain kankkulan kaivoon.

Aivan aluksi liitän tähän Lauri Vaaran tuoreen kirjoituksen HS:n yleisöosastosta (15.8.2006). Mikäli loukkaan Vaaran tekijänoikeutta ja hän haluaa lainauksen poistettavaksi, teen sen välittömästi hänen sitä pyytäessään.

“METSÄNVILJELY ALENTAA METSÄN KASVUA

Viime aikojen ristiriitainen metsätieto hämmentää jälleen kerran kansalaisia. Yhtäältä on kerrottu hurjasti lisääntyneestä metsien kasvusta. Ollaan tulossa haamurajalle, sadan miljoonan kuutiometrin vuotuiseen kasvuun.

Se on “virallisen totuuden” mukaan avohakkuiden ja viljelyn ansiota. Toisaalta professori Erkki Lähde vaatii lopettamaan tehometsätalouden hölmöilyn, siis näennäistehokkaat avohakkuut (HS 20.7.).

Todellisuudessa metsien kasvun lisääntymisen ja avohakkuu/viljelyn tehottomuuden välillä ei ole ristiriitaa. Kasvua lisäävät tekijät löytyvät nimittäin muualta kuin avohakkuista, ja avohakkuu/viljelu on alentanut metsien kasvua samanaikaisesti, kun muut tekijät ovat sitä lisänneet.

Metsien investointien perusteella tiedetään, että enemmän on kasvua lisännyt puuston määrän suurentuminen. Se ei johdu avohakkuu/viljelystä eikä muistakaan metsänhoidon toimenpiteistä, vaan hakkuusäästöstä, kun hakkuut ovat olleet metsien kasvua pienemmät vuosikymmenien ajan. Toinen puuston määrää ja kasvua lisännyt tekijä on kasvullisen metsäalan suurentuminen soiden ojituksen ansiosta.

Hyvin yksinkertaisella päättelyllä havaitaan, ettei avohakkuu/viljely ainakaan tähän mennessä ole lisännyt metsien kasvua.

Avohakkuu pudottaa kasvun nollaan ja uusi metsä saavuttaa kasvupaikan keskimääräisen tilavuuskasvun vasta 35-40 vuoden kuluttua.

Viljelymetsien keski-ikä oli yhdeksännen inventoinnin päättyessä vuonna 2003 vain 23 vuotta. Sinä aikana viljelymetsän kasvu on ollut keskimäärin noin yksi kuutiometri vuodessa eli noin neljäsosa kasvupaikan keskikasvusta.

Eri tekijöiden vaikutukset kasvun muutoksiin voidaan osoittaa määrinäkin.

Puuston määrä on ajanjaksolla 1953-2003 suurentunut 553 miljoonaa kuutiometriä. Sen antama vuotuisen kasvun lisäys keskimääräisellä metsien kasvuprosentilla laskettuna on 24,3 miljoonaa kuutiota. Metsäojitusten antama kasvunlisäys on 13,7 miljoonaa kuutiota vuodessa. Yhteensä nämä kasvunlisäykset ovat 38 miljoonaa kuutiota vuodessa.

Vuotuinen kokonaiskasvu on suurentunut samalla kaudella 31,5 miljoonaa kuutiota (57 prosenttia). Sen ja kasvunlisäyksen erotus, 6,5 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, on avohakkuu/viljelyn aiheuttamaa metsien kasvun alentumista.

Niin sanottu tehometsätalous ei todellakaan ole tehokasta edes puumäärän tuottamisessa, taloudellisesta tehokkuudesta puhumattakaan. Avohakkuu/viljelyä ei voida puolustaa myöskään taimikon perustamisen välttämättömyydellä, sillä Suomen metsät uudistuvat herkästi ja nopeasti luontaisesti.

Uusilla metsänkäsittelyn suosituksilla tavoitellaan taloudellisesti edullista hyvälaatuisen puun kasvatusta.

Tehokkaimmat keinot siihen ovat taimikon hankkiminen luontaisesti aina, kun se on mahdollista ja puuston määrän säilyttäminen riittävän korkeana kaikissa metsän käsittelyissä. Muistisääntö on: puu, jota ei ole, ei kasva.

Lauri Vaara
Maatalous- ja metsätieteiden tohtori, Helsinki.”

Siinä siis Vaaran tuorein kirjoitus tehometsätalouden tehokkuudesta, ja väitöskirjassaan esiintuomastaan 100 000 000 euron investoinnin kannattavuudesta.

Mitä muuta tuolla investoinnilla on saatu aikaiseksi? Sen vaikutukset esimerkiksi puun laatuun ovat kiistattomat. Koneiden ruhjomista metsistä ja maaperästä ei kasva kunnollista, laadukasta tukkipuuta välttämättä enää koskaan, joten kertaalleen päätehakatusta metsästä ei voida odottaa enää lähimainkaan vastaavia tuloja kuin siitä ensimmäisen päätehakkuun yhteydessä on saatu (vertailua eri menetelmien kustannusten ja tuottavuuden välillä Erkki Lähteen kirjassa Metsä sydämellä; kirjan taulukko löytyy myös keskustelustamme Suomalainen metsäteollisuus on mätä ja turmeltunut). Yrittäjätoiminnassa tämä on vastaavaa, kuin vaikkapa että IT-firma tekisi ensimmäisenä vuotenaan hyvän tuloksen, joka samalla romauttaisi firman tulevaisuuden tuoton ensin nollaan, ja myöhemmin ei edes kohtuulliseen minimiin.

Kirjassaan Metsä kaaoksessa Vaara käsittelee nykymenetelmien vaikutusta puun laatuun mm. sivuilla 39-40.

100 000 000 euron investointi raskaan konekorjuun edellyttämään avohakkuu/viljelytalouteen on siis vähentänyt metsien kasvua 6,5 miljoonalla kuutiometrillä vuodessa ja huonontanut talousmetsissä kasvavien puiden laadun kansainvälisessäkin vertailussa ykkösluokan tukkipuusta enintäänkin keskinkertaiseksi kuitupuuksi.

Samalla tämä investointi on osaltaan tuhonnut valtavat määrät metsäekologiaa, kääntänyt metsiemme monimuotoisuuden päätähuimaavaan laskuun, ja edesauttanut yli tuhannen metsiemme lajin päätymistä uhanalaisten lajien listalle.

Kyseisen investoinnin avulla metsämme on myös yksipuolistettu yhtä puulajia kasvaviksi puupelloiksi. Vasta valmistunut 12 vuotta kestänyt amerikkalainen tutkimus (Suomen Luonto, Elokuu 2006) todistaa, että monimuotoinen luonto, paitsi että on huomattavasti yksipuolista tuottavampi, kestää myös yksipuolista paremmin ilmastomuutoksen, saasteiden ja tautien vaikutukset.

Kyseisen investoinnin näennäinen kannattavuus on ollut sama kuin muussakin talouskasvun perässä ryntäävässä todellisuudessamme; sen avulla on pyritty saamaan nopeasti suuria voittoja vakaudesta ja pitkäjänteisyydestä piittaamatta; miellyttämään osakkeenomistajia ja takaamaan teollisuuspampuille mahdollisimman hyvät osingot.

Kaiken lisäksi tämän toiminnan laskut, ja käytännössä kyseinen investointi kokonaisuudessaan on jätetty metsänomistajien maksettavaksi vähentämällä se puista maksettavasta hinnasta. Teollisuus on siis korjannut maksimaalisen tuoton, vähentänyt kulut metsänomistajilta, ja jättänyt metsänomistajille vuosikymmeniä pelkkiä kuluja aiheuttavan aukion, jonka avulla saatavat toimeentulon mahdollisuudet ovat olemattomat.

Jos tämä ei ole tuhlausta, niin mikä sitten?"

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Kosh
Seuraa 
Viestejä21228
Liittynyt16.3.2005
Aweb
Anders
Eivätkö nämäkin olisi mahtuneet siihen sinun ja Koshin omaan metsäketjuun? Miksi näille piti avata oma ketjus?



Koska Kosh kieltäytyi käsittelemästä näitä aiheita siinä omassa keskustelussaan.

Voi hyvänen aika että sinä olet pahasti sekaisin.

Nyt sitten avasit TAAS uudne ketjun jossa papukaijana toistat samoja kumottuja ja varmentamattomia (enimmäksene Varaalta kopioituja/tulkittuja) väitteitäsi, VAIKKA juuri niidne todneperäisyyden selvittäminen on aiemman keskustelun aiheena!

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

Vierailija

Hyvin asiallinen ketju. Avohakkuut ovat niin merkittävä negatiivinen tekijä luonnon kannalta, että ansaitsevat oman saitin.

Marssilainen
Seuraa 
Viestejä3337
Liittynyt29.3.2005

Aslakilla oli mielestäni oikein hyvä kokemuspohjainen kirjoitus hakkuuasioista tässä jokunen aika takaperin. Metsä ei ole mielestäni sama asia, kuin puupelto. Kai tässä on hiukan parempaan suuntaan menty, vai onko?

Siinä se taas nähtiin, kuinka vilunki rehellistä huiputtaa...

Vierailija
Marssilainen
Aslakilla oli mielestäni oikein hyvä kokemuspohjainen kirjoitus hakkuuasioista tässä jokunen aika takaperin. Metsä ei ole mielestäni sama asia, kuin puupelto. Kai tässä on hiukan parempaan suuntaan menty, vai onko?
Niin oli, mutta ei kokemuspohjaisella tai nähtyyn kehitykseen perustuvalla tiedolla ole mitään arvoa näissä keskusteluissa - kuulemma. Pitää olla tieteellinen tutkimus eikä sitä ole tehty kuin metsähallituksen piirissä.

Kosh
Seuraa 
Viestejä21228
Liittynyt16.3.2005
K. K.
Marssilainen
Aslakilla oli mielestäni oikein hyvä kokemuspohjainen kirjoitus hakkuuasioista tässä jokunen aika takaperin. Metsä ei ole mielestäni sama asia, kuin puupelto. Kai tässä on hiukan parempaan suuntaan menty, vai onko?
Niin oli, mutta ei kokemuspohjaisella tai nähtyyn kehitykseen perustuvalla tiedolla ole mitään arvoa näissä keskusteluissa - kuulemma.



Mitäköhän ihmettä tuollakin olet tarkoittavinasi? Tottakai kaikki kokemuspohajinenkin tieto on arvokasta ja tärkeää. Eri asia on sitten, jos kyse on kokemuspohjaisista luuloista jotka ovat ristiriidassa tutkimustiedon kanssa. Silloin jossakin on jotakin vialla. Luulojensa muuttaminen on toki vaikeaa, mutta onneksi tieteellsiellä tutkimuksella on tapana olla falsifioituvaa, eli sen virheet on helppo osoittaa, jos niitä oiekasti on.

K. K.

Pitää olla tieteellinen tutkimus eikä sitä ole tehty kuin metsähallituksen piirissä.

Eihän tuo ole ollenkaan totta. Metsäasioita tutkitaan tieteellisetsi monella taholla; mm. yliopistoissa ja Metlassa puolueettomasti ja julkisella rahalla, ihan kuten mitä tahansa tiedehaaraa.

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005
Kosh
Metsäasioita tutkitaan tieteellisetsi monella taholla; mm. yliopistoissa ja Metlassa puolueettomasti ja julkisella rahalla, ihan kuten mitä tahansa tiedehaaraa.

Mistä voimme varmistaa Metlan puolueettomuuden?

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005
Kosh

Nyt sitten avasit TAAS uudne ketjun jossa papukaijana toistat samoja kumottuja ja varmentamattomia (enimmäksene Varaalta kopioituja/tulkittuja) väitteitäsi, VAIKKA juuri niidne todneperäisyyden selvittäminen on aiemman keskustelun aiheena!

Et ole käsitellyt useimpia yllä esitetyistä faktoista. Sen sijaan olet väistellyt niihin kajoamista kuin kissa kuumaa puuroa. Poimin ne luettelomaiseen muotoon mahdollisimman yksinkertaistettuina nimenomaan siksi, että voisit helposti käsitellä niitä, ja halutessasi kumota ne jos ne ovat kumottavissa.

Ja suurinta osaa noista ei ole 'kopioitu Vaaralta', vaan ne ovat peräisin useista eri lähteistä.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005
K. K.
Pitää olla tieteellinen tutkimus eikä sitä ole tehty kuin metsähallituksen piirissä.

On niitä tehneet mm. SLL, WWF ja Greenpeacekin, mutta eivät nekään näytä kelpaavan ihmisille, jotka haluavat ajatella asioita setelinkuvat silmissään.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Kosh
Seuraa 
Viestejä21228
Liittynyt16.3.2005
Aweb
Kosh
Metsäasioita tutkitaan tieteellisetsi monella taholla; mm. yliopistoissa ja Metlassa puolueettomasti ja julkisella rahalla, ihan kuten mitä tahansa tiedehaaraa.



Mistä voimme varmistaa Metlan puolueettomuuden?

Kerroppa näkemyskesi mukaiset kriteerit yleisestikin tieteellsien tutkimuksen puolueettomuudelle, niin katsotaan sitten uudestaan.

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

Kosh
Seuraa 
Viestejä21228
Liittynyt16.3.2005
Aweb
mutta eivät nekään näytä kelpaavan ihmisille, jotka haluavat ajatella asioita setelinkuvat silmissään.

Ja heti alkoi Awebilla olkinukenpieksäntä. Surkuhupaisaa.

Edit: Mainittakoon muuten että Lauri Vaara edustaa oikeastaan tuota "setelinkuvat silmissään" -joukkoa, sillä hänen agendansa johtotähtenä on metsän taloudellisen tuoton maksimointi. Näin ollen on vieläkin surkuhupaisampaa että kategorisoit ihmisiä ja mielipiteitä "pirujen" joukkoon kuvittelemasi alhaisen motiivin tähden, vaikka yksi pääasiallisista "pyhimyksistäsi" toimii nimenomaan saman motiivin ajamana, vaikka keinot ja ideat ovatkin erit. Se tekee sanomisistasi naurettavan lisäksi myös sisäisesti ristiriitaisia.

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

Kosh
Seuraa 
Viestejä21228
Liittynyt16.3.2005
Aweb

Et ole käsitellyt useimpia yllä esitetyistä faktoista. Sen sijaan olet väistellyt niihin kajoamista kuin kissa kuumaa puuroa.



Höpötystä ja aiheetonta kohkaamista. Olen käsitellyt useimpia vaikket sitä vauhkotessasi ehkä olekaan aina huomannut. Lisäksi mitään en välttele, vaan käsittelen mielelläni muitakin, jos se on tarpeen ja aihene mukaista. Nyt, kun ne ovat tässä omassa ketjussaan, kaikkien käsittley varmasti on aiheenmukaista. Palaan niihin siis myöhemmin, paremmalla ajalla.

Aweb

Ja suurinta osaa noista ei ole 'kopioitu Vaaralta', vaan ne ovat peräisin useista eri lähteistä.

Viittasin sillä tuohon jälkimmmäisene rimpsuusi, joka koostuu pääasiassa jostakin Vaaran mielipidepalstakirjoituksesta jonka kopypastettelu sinne jos tänne tuntuu olevan elämäntehtäväsi.

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat