Äänenvaimennin

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Kaveri sanoi nettä tiede lehdessä sanottiin että äänenvaimennin ei hiljennä kivääriä kuin 160 -> 120 dB. Ihmettelin että miksi mm. peleissä ja leffoissa äänenvaimentimet vaimentavat äänen paljon alemmaksi... kumpi on väärässä?

Sivut

Kommentit (46)

tiäremiäs
Seuraa 
Viestejä13176
Liittynyt3.4.2005

kyllä tiedelehti on oikeassa, elovuvat ja peleissä ne on vain tehosteitaja ihmisten mielikuvien takia niin hiljaisia.

Esim. pistoolissa olisi hyvä käyttää alle äänennopeuden lentäviä luoteja saadaan parempi tulos kuin sellaisilla jotka entävät yli äänennopeuden.

Vierailija

Olen kyllä ampunut vaimennetulla pienoiskiväärillä, josta ei kuulunut kuin lukon naksahdus ammuttaessa, mutta isommilla kaliipereilla tilanne saattaa olla toinen.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä23129
Liittynyt16.3.2005
msdos464
Kaveri sanoi nettä tiede lehdessä sanottiin että äänenvaimennin ei hiljennä kivääriä kuin 160 -> 120 dB. Ihmettelin että miksi mm. peleissä ja leffoissa äänenvaimentimet vaimentavat äänen paljon alemmaksi... kumpi on väärässä?

Aseen äänen vaimentamisessa äänenvaimennin on vain yksi osatekijä. Jos laitat normaaliin metsästyskivääriin äänenvaimentimen, saat olla todella tyytyväinen 40 dB:n äänen vaimenemisesta. Tuossa on ideana alentaa laukauksen ääni sellaiseksi, ettei se vahingoita korvia ja häiritse ampumaradan ympäristöä. Tuollainen vaimennus voi myös joissain taistelutilanteissa hämätä vihollista vaikeuttamalla laukaustenvaihdon suunnan ja etäisyyden arviointia.

Silloin kun pitää toimia mahdollisimman hiljaisesti, tulee huomioida muitakin asioita. Yliääninopeudella etenevä luoti tuottaa voimakkaan iskuaallon. Siksi luodit vaihdetaan aliääniluoteihin. Samalla menetetään luonnollisesti paljon aseen kantamasta ja iskuvoimasta, mutta sille ei voi mitään. Tällöin kannattaa käyttää suurempikaliperisia pistooli- tai konepistoolityyppisiä aseita ja painavia luoteja.

Luoti aiheuttaa meteliä myös osuessaan johonkin. Ainakin ampumaradoilla osumien näyttäjinä olleet tietävät, että taulujen lähellä on hyvä käyttää kuulosuojaimia, koska luoti aikaansaa kovan pamauksen läpäistessään pahvin. Täysvaippaluoti voi läpäistä kohteen jälkeen kaikenlaisia rakenteita ja synnyttää voimakkaan napsauksen joka kerta. Siksi kannattaa käyttää reikäpääluoteja, jotka pysähtyvät kohteeseen.

Hyvä vaimennin ja aliääniluoti tekee ampumisen hyvin hiljaiseksi. Aseen lukon toiminta voi pitää kovemman äänen kuin lähtevä luoti.

Vierailija
Neutroni
koska luoti aikaansaa kovan pamauksen läpäistessään pahvin...

tälläisen huimaa vahuhtia liihottavan lodin päästelemä "pamaus" siinä pahvin kohdalla sivulta tahi alhaalta näyttösuojasta katsoen ei johdu pääasiassakaan siittä, että napsahtaisi se luoti siihen pahviin vaan osoittautuupi samanlainen "pamaus" niittenkin vastaavalla tavalla po pahvin ja naapuripahvin ohitse hipaisemattakaan liihottavien luotien kohdilla... vaikka monessa asiassa tyhjiön merkitys onpi käytännön tarkasteluita silmällä pitäen vähintäänkin kyseenalainen, niin tässä asiassa ei ole: nytkinhän onpi hyvinkin pitkällisesti niin, että standardinmukaisessa kivääri- ja siittäalespäinkaliberisessa ammuksessahan voidaan eroitella pinnallisella tarkastelulla luoti ja hylsy... mutta tälläistä (tykin ammusta eivät kaikki jaksa ravistella, joten jätimme net edellä tarkoituksellisesti tarkasteluitten ulkopuolille) ammusta ravisteltaessa havaitaan hylsystä kuuluvan ilmiselvää rapinaa, mistä voidaan päätellä siellä hylsyssä olevan kätkettynä ruutia... ja em rapinan perusteella voidaan päätellä, että hylsy ei ole läheskään täynnä ruutia, vaan onpi pystyyn käännetyn ammuksen tapauksessa hylsyn pohjalle asettuvan ruutikerroksen yläpuolella tyhjää tilaa...tyhjiö... painettaessa ammuksellamme ladatun aseen liipaisinkoneustosta, saapi aseemme iskuri aikaiseksi kipunoita, jotka sytyttävät ruudin, joka sylkäisee sekä luodin ja em luodin ruudinpuoleisella sivulla olevan tyhjiön liikenteeseen... tällöin tämän luodin jäljessä seuraavan tyhjiön silmänräpäyksessä luodin vanavedessä kokoajan täyttyessä syntyypi po "pamaus", jota amatööriammuskelijat erheellisesti ja valitettavankin usein pitävät merkkinä luodin osumisesta pahviin....

Devil
Seuraa 
Viestejä1328
Liittynyt16.3.2005
Kalevi
Mitenkäs ne äänenvaimentimet sitten toimivat? Onko niissä sisällä ääntä imeviä huokosia?



Yksinkertaisimmillaan äänenvaimentimen putken sisällä on tasavälein prikkoja, joissa keskellä tietysti siis luodin mentävä reikä. Prikat ja prikkojen välissä oleva suurempi tila jarruttaa ruutikaasun virtausta.

Törttö Bill
...yläpuolella tyhjää tilaa...tyhjiö... painettaessa ammuksellamme ladatun aseen liipaisinkoneustosta, saapi aseemme iskuri aikaiseksi kipunoita, jotka sytyttävät ruudin, joka sylkäisee sekä luodin ja em luodin ruudinpuoleisella sivulla olevan tyhjiön liikenteeseen...
???

X

Vierailija
Devil

Törttö Bill
... sylkäisee sekä luodin ja em luodin ruudinpuoleisella sivulla olevan tyhjiön liikenteeseen...
???
´

niinjuuri totta se onpi: nytkinhän onpi hyvinkin pitkälti niin, että siinä kohdassa ilmakehän täyttelemään aika-avaruusjatkumoa, jossa luotimme kullakin hetkellä onpi, ei voi olla täysin teräsvaippaisenkaan luodin tapuksessa yhtään ilmaa...luotimme siis syrjäyttääpi kohdaltansa kaiken ilman... kun luotimme liikahtaapi po kohdaltansa toiselle kohdalle, jääpi sille kohdalle luotimme kokoinen tyhjiö. joka täyttyypi silmänräpäyksessä ilmalla "pam" vaan... se, että katsotaanko sen tyhjiön näin syntyneen vaiko olevan siinä luodin perässä ja hylsystä lähtien, onpi silkkaa saivartelua ja ajanhukkaa...yritin vainen tehdä asiamme helpommin ymmärrettäväksi amatöörianpujien keskuuksissa, koska läheskään kaikki tällä palstalla ampuma-aseasiantuntijoina esiintyvät henkilöt eivät toki millään voi valioluokan mestarianpujia olla...

Devil
Seuraa 
Viestejä1328
Liittynyt16.3.2005

Aijaa, no sitte. Ajattelin vaan, että aika epeleitä ne kotilataajatkin sitten ovat, jos käsilaturilla paukkuihin sen luodin perässä kulkevan tyhjiönkin taikovat jo valmiiksi. Mutta tämä selvä.

X

Hamppu
Seuraa 
Viestejä1140
Liittynyt16.3.2005
msdos464
Kaveri sanoi nettä tiede lehdessä sanottiin että äänenvaimennin ei hiljennä kivääriä kuin 160 -> 120 dB. Ihmettelin että miksi mm. peleissä ja leffoissa äänenvaimentimet vaimentavat äänen paljon alemmaksi... kumpi on väärässä?

Tarpeeksi paljon äänennopeutta hitaammin lähtevä luoti (n. 290 m/s) ja kunnon äänenvaimennin saa ainakin pienehkön kiväärin TODELLA hiljaiseksi. Perus-rynkkykaliiberista ylöspäin en tiedä, mutta tuskin niistäkään ääntä lähtee kunhan vaimennin on vain yhtälailla iso.

Vierailija
Devil
Kalevi
Mitenkäs ne äänenvaimentimet sitten toimivat? Onko niissä sisällä ääntä imeviä huokosia?



Yksinkertaisimmillaan äänenvaimentimen putken sisällä on tasavälein prikkoja, joissa keskellä tietysti siis luodin mentävä reikä. Prikat ja prikkojen välissä oleva suurempi tila jarruttaa ruutikaasun virtausta.

Törttö Bill
...yläpuolella tyhjää tilaa...tyhjiö... painettaessa ammuksellamme ladatun aseen liipaisinkoneustosta, saapi aseemme iskuri aikaiseksi kipunoita, jotka sytyttävät ruudin, joka sylkäisee sekä luodin ja em luodin ruudinpuoleisella sivulla olevan tyhjiön liikenteeseen...
???

mitenkäs se ruuti palaa jos siellä ei ole ilmaa??? Ja ei se iskuri niitä kipinöitä tee vaan se iskuri napsahtaa hylsynpäässä olevaan nalliin joka edelleen sytyttää ruudin

Neutroni
Seuraa 
Viestejä23129
Liittynyt16.3.2005
joo

mitenkäs se ruuti palaa jos siellä ei ole ilmaa??? Ja ei se iskuri niitä kipinöitä tee vaan se iskuri napsahtaa hylsynpäässä olevaan nalliin joka edelleen sytyttää ruudin

Joskus latailin metsästyskiväärin patruunoita. Ruutia tuli muistaakseni kolme grammaa tai kuutiosenttimetriä (onko se realistinen 30-06:n lataus vai muistanko aivan väärin) ja hylsyyn jäi ehkä kuutiosentti tyhjää. Toisin sanoen ilmaa oli milligramman verran. Ei sellainen ilmamäärä riitä polttamaan mitään, yleensä ilmaa vaaditaan huomattavasti (tyyliin 10 tai 20 kertaa) enemmän kuin poltettavaa materiaalia.

Nitroselluloosaruudin palaessa sen molekyyleissä olevat epästabiilit nitroryhmät hajoavat typeksi ja hapeksi. Vapautuva happi polttaa osan nitroselluloosan hiilestä ja hapesta. Palamiseen ei vaadita ulkoista happea.

Vierailija

Kuten muut jo mainitsivat äänenvaimennin ei todellakaan vaimenna ääntä merkittävästi. Paitsi ehkä pienikaliiberisella asella.

Kiväärillä ammuttaessa äänenvaimentimen käyttö ei liene ole kovin yleistä. Paras tulos tulee jos käytetään aliäänenopeudella liikkuvia ammuksia. Jos kysessä on todellinen sala-ampuja hyvän aseen kanssa sotatoimialueella ja matka on enemmän kuin 600 metriä jolloin normaalikin ammus liikkuu jo alle äänennopeuden, sala-ampuja voi ampua kohdettaan vaikka koko päivän eikä kohde välttämättä huomaa mitään. Ehkä pieni kahahdus läheisessä pensaassa kun luoti sinne lentää.

Äänenvaimentimen käyttö konepistooleissa ja pistooleissa ei yleensä johdu siitä että halutaan estää vihollista kuulemasta laukauksia vaan siitä että halutaan välttää kuulovaurioita sisätiloissa ammuttaessa. Normaali pistoolin tai konepistoolin paukuttelu pienessä huoneessa tekee ampujasta vähäksi aikaa kuuron (tai pysyvästi kuulovammaisen) ja tämä on taktisesti aika huono homma.

Toinen syy käyttää äänenvaimenninta sisätiloissa on estää suuliekin aiheuttama palavien aineiden syttyminen. Esim. amfetamiinitehtaaseen rynnäköitäessä.

Hamppu
Seuraa 
Viestejä1140
Liittynyt16.3.2005
niih
Kuten muut jo mainitsivat äänenvaimennin ei todellakaan vaimenna ääntä merkittävästi. Paitsi ehkä pienikaliiberisella asella.



Kyllä vaimentaa TODELLA merkittävästi, mutta luodin lähtönopeuden tulee olla parinkymmentä metriä sekunnissa alle äänennopeuden. Vielä ainakin ns. 5,7 kaliiberissa ja 7.62x39:ssä ääni vaimenee sen verran tehokkaasti että kissan pierukin pitää enemmän meteliä. Todella isoista kaliibereista en ole varma vaimeneeko ääni aivan "täydellisesti" kun niistä ei ole kokemusta, mutta tarpeeksi kookkaalla vaimentimella ei niistäkään kovin kovaa ääntä voi lähteä.

niih
Kiväärillä ammuttaessa äänenvaimentimen käyttö ei liene ole kovin yleistä.



Vain helvetin yleistä. Itseltänikin löytyy moisia vempaimia, myös muualta tuttavapiiristä.

niih
Paras tulos tulee jos käytetään aliäänenopeudella liikkuvia ammuksia.



Jos luoti lähtee yli äänennopeudella ei äänenvaimentimesta ole juuri mitään iloa. Lähinnä jysäyksen taajuus madaltuu hieman korville miellyttävämmäksi. Aliäänennopeudella vaimentimen vaikutus on todella dramaattinen.

niih
Jos kysessä on todellinen sala-ampuja hyvän aseen kanssa sotatoimialueella ja matka on enemmän kuin 600 metriä jolloin normaalikin ammus liikkuu jo alle äänennopeuden, sala-ampuja voi ampua kohdettaan vaikka koko päivän eikä kohde välttämättä huomaa mitään. Ehkä pieni kahahdus läheisessä pensaassa kun luoti sinne lentää.

Esim. Sako TRG-42:lla ammuttaessa 16,2 gramman Lapua Lock Basea (Todellisuudessa tarkka-ampuja käyttäisi Scenaria, mutta Lock Basen ballistiset tiedot löysin nopeammin.) alittaa luoti äänennopeuden lämpötilasta riippuen vasta 1500-1800 metrin lentomatkan jälkeen (Sako TRG-42:n tehokas ampumaetäisyys n. 1300 metriä). Laukaus kuuluu silti paljon kauemmas, eli kohde kyllä huomaa. Lisäksi sotatilanteessa vihollinen voi käyttää luotitutkaa jolloin sala-ampujan sijainti selviää keskimäärin kolmen samasta paikasta ammutun laukauksen jälkeen.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat