Toisensa poissulkevat lahjat

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Voisiko olla totta, että eräät poikkeuksellisen suuret lahjat eivät voi esiintyä samassa ihmisessä jonkin tietyn toisen lahjan kanssa. Minua kiinnostaisi tietää, onko olemassa sellaisia lahjoja, jotka poikkeuksetta eivät esiinny tiettyjen lahojen kanssa.

Kuvitellaanpa esim. että uusi ihmisen alku hedelmöityy ja saa geenit, jotka antavat john-nashmaiset matemaattiset lahjat. Voisiko olla mahdollista, että nämä tiettyihin aivorakenteisiin vaikuttavat geenit ovat lokuksessaan matemaattisesti erittäin lahjakkailla ihmisillä vain tietynlaisia, eikä tällöin ole mahdollista, että samalle henkilölle voi sattua esimerkiksi tavattoman hyvät luontaiset tunneälyn taidot. Aivoihin vaikuttavat matemaattisuutta aikaansaavat geenit eivät jätä tilaa tunneälyä aikaansaaville geeneille (tai tarkemmin alleeleille).

Aivot ovat tietysti valtavan monimutkainen kokonaisuus ja tämä esimerkki on pelkistetty, mutta voisiko tästä olla teoriassa kyse.

Tuleeko teille mieleen muita mahdollisia ominaisuuksia, jotka eivät voi samassa ihmisessä esiintyä samanaikaisesti.

Sivut

Kommentit (25)

Vierailija

Muhammad Ali on kenties maailman tunnetuin nyrkkeilijä, hänen nimensä tuntee jokainen. Muhammad Alin nimeen liitetään usein lyöntien nopeus, nopea liikkuminen ja huippukunto.
Ali oli myös äärimmäisen tyhmä, siis testien mukaan, hän ei läpäissyt armeijan älykkyystestejä edes kolmannella yrittämällään. Ali oli myös keskivertoa heikompi raskaansarjan nyrkkeilijä ja oli kykenemätön tyrmäämään monasti vastustajansa.
Alissa näkyy lahjakkuus tietyillä osa-alueilla ja lahjattomuus toisilla osa-alueilla.

Vierailija
Gideon
Ali oli myös äärimmäisen tyhmä, siis testien mukaan, hän ei läpäissyt armeijan älykkyystestejä edes kolmannella yrittämällään.

No kyllähän se pää tyhmenee kun sitä taotaan että en välttämättä syyttäisi pelkkiä geenejä...

Vierailija
Gideon
Ali oli myös keskivertoa heikompi raskaansarjan nyrkkeilijä ja oli kykenemätön tyrmäämään monasti vastustajansa.

Häh? Ali voitti ylivoimaisesti suurimman osan ammattilaisotteluistaan tyrmäyksellä ja häntä pidetään yhtenä kaikkien aikojen lahjakkaimmista nyrkkeilijöistä.

Mitä tulee Peksan alkuperäiseen kysymykseen, niin en usko, että eri lahjakkuuden lajit yleisesti ottaen mitenkään sulkisivat pois toisiaan. Poikkeuksia voi tietysti olla, mikäli lahjakkuus jollain alueella johtuu esim. autismista tai vastaavan tyyppisestä vammasta.

[size=75:1x764fj9]Edit:
Lievensin hiukan alkuperäistä sanomaani.[/size:1x764fj9]

Vierailija

"Lahjakkuus" itsekkäiden tarkoitusperien ajamiseen toisten ihmisten kustannuksella korreloi oletettavasti käänteisesti empatiakyvyn kanssa. Nämä eivät kuitenkaan ole varsinaisia lahjakkuuksia.

Vierailija

Minakaan en usko, etta lahjakkuudet ovat toisiaan poissulkevia. Toisaalta mikaan lahjakkuus ei ole minkaan vartti ilman aika mittavaa panostusta aiheeseen.

Maalarin taytynee oppia maaleista, saveltajan luulisi haluavan tutustua ainakin johonkin instrumenttiin, matemaatikolle tekee varmasti hyvaa opetella numerot ja tutustua ainakin joihinkin teorioihin...

Aika tuskin riittaa yhdessa ihmiselamassa kovin monen lahjakkuuden toteuttamiseen.

Pidin muuten kommentista empatian ja lahjakkuuden kaanteiskorrelaatiosta.

Vierailija

opittua teoretiaa:
Ihmisellä on oikea ja vasen aivopuolisko joita yhdistää aivokurkiainen elikkäs Corpus Callosum.

Suurimmalla osalla ihmisistä vasen aivopuolisko on erikoistunut kieleen ja eritteleviin prosesseihin. Oikea aivopuolisko on erikoistunut yhdistäviin prosesseihin sekä hahmottamis- ja havainto-ongelmien ratkaisemiseen.

Lahjakkuuksilla on tapana ilmentyä jommalla kummalla puolella, jolloin kysessä oleva puoli on harjaantuneempi taikka luontaisesti "parempi". Usein matemaattisesti lahjakkaat ihmiset eivät ole tunneälyltään "yhtä" hyviä ja sama toteutuu toisin päin.

Uskon itse että vaikka minkä laisia lahjakkuuksia voi ilmetä, mutta se on epätodennäköisempää että omaa molempien aivopuoliskoiden lahjoja yhdessä ihmisessä! Mutta mahdollista!

Vierailija
Neiti
opittua teoretiaa:
Lahjakkuuksilla on tapana ilmentyä jommalla kummalla puolella, jolloin kysessä oleva puoli on harjaantuneempi taikka luontaisesti "parempi". Usein matemaattisesti lahjakkaat ihmiset eivät ole tunneälyltään "yhtä" hyviä ja sama toteutuu toisin päin.

Uskon itse että vaikka minkä laisia lahjakkuuksia voi ilmetä, mutta se on epätodennäköisempää että omaa molempien aivopuoliskoiden lahjoja yhdessä ihmisessä! Mutta mahdollista!

Viittaatko tässä kätisyyteen? Kätisyys vaikuttaa osaltaan lahjakkuuden jakaantumiseen kielellisen ja matemaattisen välillä.

Vasenkätisillä oikea aivopuolisko on kehittyneempi, joka vastaa mm. matemaattisista ja kokonaisuuden hahmottamista vaativista toiminnoista, joten vasenkätiset ovat usein oikeakätisiä lahjakkaampia näillä alueilla. Oikeakätisillä vasen aivopuolisko on se kehittyneempi, joka vastaa mm. kielellisistä toiminnoista ja yksityiskohtien muistamisesta. Oikeakätiset ovatkin usein vasenkätisiä lahjakkaampia näillä alueilla. Näin siis yksinkertaistetusti. Tämä lähtökohta voisi tukea aloittajan hakemaa ajatusta toisiaan poissulkevista lahjakkuuden lajeista.

Asia ei ole kuitenkaan niin yksinkertainen. Noin 20% vasenkätisistä (en muista tarkkaa prosenttiosuutta, mutta tuota luokkaa se oli) käyttää myös kehittyneempää aivopuoliskoaan kielellisiin toimintoihin, jolloin heillä on etuna sekä vasenkätisille tyypillinen hyvä matemaattinen äly ja kokonaisuuksien hahmottaminen, mutta myös oikeakätisille tyypilliset kielelliset kyvyt ja he ovat itse asiassa myös oikeakätisiä kielellisesti lahjakkaampia, sillä he käyttävät tähän tehokkaasti molempia aivopuoliskoja. Tämä kumoaa ajatuksen näiden lahjakkuuden osa-alueiden poissulkevasta luonteesta. Oikeakätisillä ei ole kuitenkaan vastaavaa poikkeamaa matemaattisten asioiden käsittelyn suhteen, vaan he ovat "tuomitut" käsittelemään matematiikkaa heikommalla aivopuoliskollaan.

Mainostin tässä samalla meitä vasenkätisiä, mutta palataan aiheeseen. Kätisyyden osalta on siis isoja aineistoja tutkimalla havaittu lahjakkuuden painottuvat vasenkätisillä matemaattiseen puoleen ja oikeakätisillä kielelliseen puoleen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että sama toteutuisi yksilötasolla niin merkittävästi, että voitaisiin puhua toisiaan poissulkevista lahjakkuden tyypeistä. Lahjakkuudella voi olla taipumusta jakautua teityllä tavalla, mutta siitä on pitkä matka eri lahjakkuuden osa-alueiden keskinäiseen poissulkevuuteen.

Vierailija

en viitannut kätisyyteen enkä väittänyt lahjakkuuden olevan ehdottoman riippuvainen aivopuoliskoista. Tunnettu tosiasia on että aivopuoliskoilla on molemmilla omat "taipumuksensa" käsitellä tiettyjä toimintoja ja tämän kautta lahjakkuuksia saattaa ilmetä.

Vierailija
ChG
Gideon
Ali oli myös keskivertoa heikompi raskaansarjan nyrkkeilijä ja oli kykenemätön tyrmäämään monasti vastustajansa.



Häh? Ali voitti ylivoimaisesti suurimman osan ammattilaisotteluistaan tyrmäyksellä ja häntä pidetään yhtenä kaikkien aikojen lahjakkaimmista nyrkkeilijöistä.

Mitä tulee Peksan alkuperäiseen kysymykseen, niin en usko, että eri lahjakkuuden lajit yleisesti ottaen mitenkään sulkisivat pois toisiaan. Poikkeuksia voi tietysti olla, mikäli lahjakkuus jollain alueella johtuu esim. autismista tai vastaavan tyyppisestä vammasta.

[size=75:26p16hf3]Edit:
Lievensin hiukan alkuperäistä sanomaani.[/size:26p16hf3]


Esimerkkejä Muhammad Alin titteli otteluista, jotka eivät olleet tyrmäyksiä:
Mu Al - Geoge Chuvalo Pist.
Mu Al - Erinie Terrel pist
Joe Frazier - Mu Al pist
Mu Al - Joe Bugner pist.
Mu Al - Jimmy Young pist.
Mu Al - Ken Norton pist.
Mu Al - Alfredo Evangelista pist
Mu Al - Earnie Shavers pist.
Leon Spinks- Mu Al pist.
Mu Al - Leon Spinks pist.
Larry Holmes- Mu Al tko 10

Siinä oli joitakin esimerkkejä, mutta suurin osa Mu Alin voitoista oli kuitenkin pistein tai tko:lla, mikä tarkoittaa ottelun keskeyttämistä vaikkapa silmäkulmaan tulleen haavan takia. Muhammad Ali oli tunnettu siitä, kun hän ei pärjännyt, hän alkoi takomaan vastustajiaan silmäkulmiin ja silmiin, jolloin ottelu jossain vaiheessa keskeytettiin. Jokunen Muhammadin ottelu kuitenkin keskeytettiin ilman mitään järkevää syytä ja Muhammad sai ansaitsemattomia voittoja, mutta näitä tapauksia ei ollut kovin monta.

Mielestäni valtava fyysinen voima sulkee pois ketteryyden ja päinvastoin.

Vierailija

Taitaa mennä jo pahasti offtopiciksi, mutta menköön.

Jos ruvetaan listaamaan, niin listataan sitten kaikki. Alla pitäisi olla kaikki Alin ammattilaisottelut. Listasta laskin äkkiseltään (tarkasta ihmeessä, voi tässä virheitä olla):

44 tyrmäysvoittoa
12 pistevoittoa
4 pistehäviötä
1 tyrmäyshäviö

Kun vielä huomioidaan, että 10 ensimmäisen ammattilaisvuotensa aikana Ali ei hävinnyt ainoatakaan ottelua ja hävisi yhteensäkin vain 5 ottelua koko parikymmenvuotisen uransa aikana, niin kyllä on mielestäni aika erikoista lähteä äijää moittimaan "keskivertoa heikommaksi" raskaan sarjan nyrkkeilijäksi?

Se, onko jotkut otteluvoitot saatu tko:lla vai vastustaja kanveesiin lyömällä, on mielestäni turhanpäiväistä saivartelua - etenkin tässä tapauksessa, kun Ali on sentään kiistattomasti naputellut monet äijät kanveesiinkin halki koko uransa. Jos ruvetaan uikuttamaan siitä, että 'tko:ta ei lasketa', niin miksi hemmetissä se vastapuoli ei ole ottanut sitä tko:ta tai mikä vielä parempaa - sitä täystyrmäystä? Miten ne erinomaiset vastustajat, joille Ali ei mielestäsi pärjännyt, ovat voineet antaa noin surkean äijän kuin Alin kirjata ottelut kuitenkin voitokseen?

Alin kamppailut ammattilaisuran aikana
KO=tyrmäys, PV=pistevoitto, PH=pistehäviö, KOH=tyrmäyshäviö

1960
Tunney Hunsaker - PV 6.erä
Herb Siler - KO 4. erä

1961
Eony Esperti - KO 3. erä
Jim Robinson - KO 1. erä
Dennis Fleeman - KO 7. erä
Lamar Clark - KO 2. erä
Duke Sabedeng - KO 10. erä
Alonzo Johnson - KO 10. erä
Alex Miteff - KO 6. erä
Willi Beamsnoff - KO 7. erä

1962
Sonny Banks - KO 4. erä
Don Warner - KO 4. erä
George Logan - KO 4. erä
Billy Daniels - KO 7. erä
Alejandro Lavorante - KO 5. erä
Archie Moore - KO 4. erä

1963
Charlie Powell - KO 3. erä
Doug Jones - PV 10. erä
Henry Cooper - KO 5. erä

1964
Sonny Liston - KO 7. erä (Alista maailmanmestari)

1965
Sonny Liston - KO 1. erä
Floyd Patterson - KO 12. erä

1966
George Chuvalo - PV 15. erä
Henry Cooper - KO 6. erä
Brian London - KO 3. erä
Karl Mildenberger - KO 12. erä
Cleveland Williams - KO 3. erä

1967
Ernie Terrell - PV 15. erä
Zora Folley - KO 7. erä

1970
Jerry Quarry - KO 3. erä
Oscar Bonavena - KO 15. erä

1971
Joe Frazier - PH 15. erä
Jimmy Ellis - KO 12. erä
Buster Mathis - KO 12. erä
Jurgen Blin - KO 7. erä

1972
Mac Foster - KO 15. erä
George Chuvalo - KO 12. erä
Jerry Quarry - KO 7. erä
Al "Blue" Lewis - KO 11. erä
Floyd Patterson - KO 7. erä
Bob Foster - KO 8. erä

1973
Joe Bugner - KO 12. erä
Ken Norton - PH 12. erä
Ken Norton - PV 12. erä
Rudi Lubbers - KO 12. erä

1974
Joe Frazier - PV 12. erä
George Foreman - KO 8. erä (Alista jälleen maailmanmestari)

1975
Chuck Wepner - KO 15. erä
Ron Lyle - KO 11. erä
Joe Bugner - PV 15. erä
Joe Frazier - KO 14. erä

1976
Jean-Pierre Coopman - KO 5. erä
Jimmy Young - PV 15. erä
Richard Dunn - KO 5. erä
Ken Norton - PV 15. erä

1977
Alfredo Evangelista - PV 15. erä
Ernie Shavers - PV 15. erä

1978
Leon Spinks - PH 15. erä
Leon Spinks - PV 15. erä (Alista maailmanmestari kolmannen kerran)

1980
Larry Holmes - KOH 11. erä

1981
Trevor Berbick - PH 10. erä

Mitä tulee tuohon sanomaasi, että "valtava fyysinen voima sulkee pois ketteryyden ja päinvastoin", niin sekin voi mielestäni olla suhteellista. Mietipä vaikkapa voimistelijoita (mies); ketteryys ja voima samassa paketissa? Toisaalta nämä nyt eivät mielestäni kuulu muutenkaan tähän topiciin; minä ainakin käsitin aloittajan tarkoittavan lähinnä henkisiä lahjoja, ei niinkään ketteryyttä tai voimaa.
_________________________________________________________
Tilaston lähde Markus Termonen, koko artikkeli Alista löytyy täältä:
http://megafoni.kulma.net/index.php?art=18&artp=0

[size=75:lk6f1u5w]Edit: Muutin 'ammattilaisvoimistelijan' ihan tavalliseksi voimistelijaksi - jäi näköjään vähän päälle tuo ammattilais-termi tuolta nyrkkeilyn puolelta;-)[/size:lk6f1u5w]

Vierailija

Olen huomannut että liika analyyttisyys saattaa sulkea pois luovuutta. Itse olen melko analyyttinen luonne ja esim. jos soitan kitaraa saatan pakkomielteenomaisesti jumiutua miettimään musiikin teoriaa ja skaaloja sen sijaan että pystyisin keskittymään itse musiikkiin ja sen emotionaaliseen kokemiseen.
Jos olen oikeassa mielentilassa että saan lopetettua tuon turhan analysoinnin, olen huomannut luovuuteni heti moninkertaistuvan. Siis toisinsanoen luova mielentila on ennenkaikkea analyyttisen (reduktionistisen, tuomitsevan) puolen poissulkemista.

Vierailija

Muistelen lukeneeni, etta aivoissa esim. kielen rakenne ja sanavarasto sijaitsevat eri kohdissa; ja etta oikein huonolla tuurilla voi tarskayttaa pois vaikka vain kieliopin. Paansa lyonyt ihminen pystyy puhumaan yhta laajalla sanavarastolla kuin ennenkin, tolkkua vaan ei saa.

Jos sama toimii vaikka maalarilla, voisi varien kasitys olla eri osassa aivoja kuin ulottuvuuksien hahmotus.

Talloin lahjakkuus ei olisi pelkastaan jonkun puolen ominaisuus, vaan usean aivojen eri osion ja niitten yhteyksien summa.

Vierailija

En tiedä näistä poissulkemisista. Itse olen vasenkätinen, kohtuullisen lahjakas matematiikassa, lahjakas(?) tietokoneiden kanssa, mutta myös kuulemma hyvä kirjoittamaan. Ehdottipa tuossa yksi proffa minulle jatko-opintoja ihan vain sen vuoksi, että kirjalliset tuotokseni ovat niin hyviä, sopisin tutkijaksi kaiketi. Kielellisesti en koe olevani mitenkään lahjakas, en ole hyvä puheen pitäjä tai muutenkaan keskustelija. Silti olen opettajaksi päässyt, eikä siinä mitään ongelmaa ole. Vieraiden kielten osaaminen on heikoin lenkkini, englantia osaan riittävästi, sitä kun melkein joka päivä joutuu käyttämään, mutten ole lainkaan senkään osaamiseen tyytyväinen, varsinkin puhuttu englanti tökkii aina. Ruotsia en oikeasti osaa tuottaa varmaan yhtään järkevää lausetta, ja muita kieliä en lainkaan.

Nyt jos sitten analysoidaan tätä kätisyyden kannalta, niin matemaattinen osaaminen on tyypillistä vasenkätisillä, minulla se on suuntautunut tietokoneiden puolelle, ei niinkään perinteiseen matematiikkaan. Toisaalta kirjallinen lahjakkuus liitetään usein vasempaan aivopuoliskoon (oikeakätisyys), joten tämä ei lainkaan sovi kuvaan. Ei myöskään se, että vaikka olen hyvä kirjoittamaan, en ole hyvä puhumaan. Kielten osaamisen heikkous on mielenkiintoista myös. Nimittäin minulla ei ole mitään ongelmia tietokoneen ohjelmointikielten kanssa. Luulisi näilläkin asioilla jokin yhteys olevan.

Tässä voin sitten tehdä vähän vielä yhteenvetoa itsestäni ja lahjakkuuksistani. Matemaatinen lahjakkuus vs. kirjallinen lahjakkuus, eivät selkeästi ainakaan omassa tapauksessa sulje toisiaan pois. Kirjallinen ja puhuttu lahjakkuus taas eivät minussa kohtaa, vaikka ne olevinaan samaan aivopuoliskoon liittyvätkin. Matemaattinen vs. kielellinen lahjakkuus asettelu taas näyttäisi tapauksessani toimivan yleisen kaavan mukaan.

Ding Ding
Seuraa 
Viestejä9031
Liittynyt16.3.2005
Juha
Noin 20% vasenkätisistä (en muista tarkkaa prosenttiosuutta, mutta tuota luokkaa se oli) käyttää myös kehittyneempää aivopuoliskoaan kielellisiin toimintoihin, jolloin heillä on etuna sekä vasenkätisille tyypillinen hyvä matemaattinen äly ja kokonaisuuksien hahmottaminen, mutta myös oikeakätisille tyypilliset kielelliset kyvyt ja he ovat itse asiassa myös oikeakätisiä kielellisesti lahjakkaampia, sillä he käyttävät tähän tehokkaasti molempia aivopuoliskoja. Oikeakätisillä ei ole kuitenkaan vastaavaa poikkeamaa matemaattisten asioiden käsittelyn suhteen, vaan he ovat "tuomitut" käsittelemään matematiikkaa heikommalla aivopuoliskollaan.

Mahtaa meissä oikeakätisissäkin olla tuota 20% ryhmää vastaavia yksilöitä. Minä olen oikeakätinen, mutta voitin yläasteella kouluni matikkakilpailun ja kirjoitin myöhemmin ylioppilaskirjoituksissa pitkän matikan laudaturin lisäksi lukioni (maan 3. suurimman) korkeimmat pisteet englannin kielen kokeessa ja 3. korkeimmat ruotsissa, plus äidinkielen laudaturin.

Läksyjen teon olin lopettanut jo ala-asteella, koska kaikki aineet olivat niin helppoja. Tässä tapauksessa kyseessä oli siis puhdas lahjakkuus, jota laiskuuskaan ei pystynyt nujertamaan. Nyt olen kielitieteiden maisteri, eli valinta kohdistui siihen "aivopuoliskoon".

Voi olla, että ihmisillä on liioiteltu ja yksinkertaistettu kuva aivopuoliskojen erilaisista rooleista. Olen viime aikoina nähnyt artikkeleja, joissa tätä vanhaa rooliajattelua vedetään vähän takaisin, joten lopullinen sana ei liene vielä sanottu.

Vierailija
Ding Ding
Mahtaa meissä oikeakätisissäkin olla tuota 20% ryhmää vastaavia yksilöitä. Minä olen oikeakätinen, mutta voitin yläasteella kouluni matikkakilpailun ja kirjoitin myöhemmin ylioppilaskirjoituksissa pitkän matikan laudaturin lisäksi lukioni (maan 3. suurimman) korkeimmat pisteet englannin kielen kokeessa ja 3. korkeimmat ruotsissa, plus äidinkielen laudaturin.



Oikeakätisillä ei ole tuota samaa aivotoiminnan asteella näkyvää etua matemaattisen lahjakkuuden suhteen kuin tällä n. 20% ryhmällä vasenkätisistä on kielellisen lahjakkuuden osalta, että molemmat aivopuoliskot osallistuvat tehokkaasti näiden tehtävien prosessointiin.

Muutenkin koulutettuna ihmisenä toki ymmärrät, että yksittäistapaus, jossa oikeakätinen on lahjakas sekä matemaattisella että kielellisellä alueella, ei riitä kumoamaan isolla aineistolla havaittuja suuntaviivoja. Tällaisia tapauksia on varmasti ollut tämänkin tutkimuksen aineistossa useita.

Jos kuitenkin löydettäisiin oikeakätinen, jonka havaittaisiin neurologisella tasolla käsittelevän matemaattisia tehtäviä kuten tämä 20% vasenkätisistä käsittelee kielellisiä tehtäviä, tehokkaasti molemmilla aivopuoliskoilla, oli tämä löydös, joka kyseenalaistaisi teorian luotettavuuden. Pelkästään kielellisesti ja matemaattisesti lahjakkaan oikeakätisen löytyminen ei ole riittävä kritiikki teoriaa vastaan.

Ding Ding
Voi olla, että ihmisillä on liioiteltu ja yksinkertaistettu kuva aivopuoliskojen erilaisista rooleista.



Kyse ei ole ihmisten mielikuvista, vaan tieteellisissä tutkimuksissa saaduista tuloksista.

Ding Ding
Olen viime aikoina nähnyt artikkeleja, joissa tätä vanhaa rooliajattelua vedetään vähän takaisin, joten lopullinen sana ei liene vielä sanottu.

Jonkin neuropsykologian alan teorian kyseenalaistamiseen ei riitä, että joitakin muita neuropsykologian alan teorioita on kyseenalaistettu tai jopa osoitettu virheelliseksi.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat