KESKUSTELU

Lehdessä oli kuva pariskunnasta, jonka rakennuksen päälle oli kaatunut rivi vankkoja petäjiä. Isäntä sanoi, että vuosikymmeniä myrskyjä kestäneet puut kaatuivat, kun vieressä oli tehty avohakkuu ja puut jäivät tuulen armoille.

Kesällä kun ajelin ympäri Suomea havahduin, miten myrskytuhot olivat melkein sääntö metsitetyillä soilla ja suoperäisillä alueilla. Puut eivät saa hötöstä maaperästä tukea, vaan kaatuvat joukolla tuulessa.

Sama juttu on sähkölinjoilla, minkä voi todeta tästä uutisesta ja kuvasta:
http://tinyurl.com/canrx97

Miten suuri osa tuhoista johtuu ammattitaidottomasta metsähoidosta, joka ei ota tuulta ja myrskyä huomioon?

Hakkuuaukeiden reunoilla puut kaatuvat ihan normaaleilla tuulillakin. Ongelma lienee se, ettei hakkuualan tekijän intresseissä ole säästää naapurin puita.

Jos ne puut kaatuu mun puolelle, niin saanko pitää?

Et. Naapuri korjaa ne ja kaupanpäällisinä vielä kuorii raahatessaan sinunkin puusi rungot ja juuret. Lisäksi hän särkee koneillaan routaeristeet, istutukset ja viemäriputket, mutta jättää lohdutukseksi kasan risuja.

Ok, hyvä tietää. Ajattelin vaan että jos ne rungot makaa mun tontilla niin kai ne minun silloin on. Toisaalta, jos rungot lentävät tontilleni jostain tuntemattomasta paikasta, niin voinko edes silloin pitää ne, vai pitääkö toimittaa löytötavaratoimistoon?

Kaatuneet puut ovat havupuita. Jos suojavyöhykkeitä ei maanomistuksen takia saa hakata, niin miksei riskipaikoille istuteta havupuiden tilalle lehtipuita. Koivut kestävät hyvin tuulta etenkin lehdettömänä aikana.

Voimalinjojen maahan kaivaminen on niin kallista puuhaa, ettei siihen aivan heti rahaa löydy.

Toki se on kallista mutta sähköstä 100%:sti riippuvaisessa yhteiskunnassa se on välttämätön toimi, jos halutaan nostaa jakeluverkon toimintavarmuutta. Eikä se koko sähköverkko ole riskialueella, suuri osa kulkee pelloilla ja muilla aukeilla. Ja loppujen lopuksi kaikki on suhteellista, juuri tuli radiosta, että suomalaisilla on kulutusluottoja 13 mrd:a, ja ollaanhan tai ainakin oltiin valmiita vetämään jäteputki miltei jokaiseen mummonmökkiin. Täällä meilläkin päin oli/on suunnitteilla kuskata jätteet 30-40 km päässä olevaan keskuspuhdistamoon pumppujen avustuksella, niin ja nekään eivät toimi ilman sähköä. Sitten vasta naurattaa kun pska ei laske WC pöntöstä viikkoon, ei vaikka kaataisi vettä perään.

Muistaakseni hankkeen arvoksi mainittiin noin 10 mrd:a, siis niiden johtojen kaivamiseksi maahan.

Myrskyt ovat myös lisääntyneet, sillä esimerkiksi meidän metsässämme on jo kahtena, kolomena vuotena kaatunut valtava määrä puita ja se on jo yli viisikymmenvuotiasta, paksua tukkimetsää. Suurin osa puustosta on tyvestä tuollaista 20 cm halkaisijaltaan.

Tuolta 1990-luvulta en muista tai tiedä kertaakaan, että olisi kaatunut yhtä tai kahta puuta enempää kerralla myrskyssä, niin nyt on jo kymmeniä, ellei satoja runkoja nurin melekein joka syksy...Eikä hakkuita tosiaan ole mailla eikä halmeilla. Harvennushakku tehtiin 2007, liekkö pistänyt motoveikko liian harvaksi?

Meillä on systeemi jo käytössä. Ei naurattanut lainkaan.
Paskoja yritetään tosiaan vaihtelevalla menestyksellä pumpata ylämäkeen 25 km, vaikka samalla hinnalla käyttäisi loka-auton joka viikko seuraavan 100 vuoden ajan tyhjentämässä tankit ja viemässä jätteen kaupunkiin. Onneksi sentään oma talo on mäen päällä, eikä alla..
Sitten kun jätteet ovat onnellisesti virallisessa puhdistamossa, niitä lasketaan puhdistamattomana suoraan järveen, mikäli sattuu olemaan "ylikuormitusta", tai sataa, tai ei sada.
Sähkökaapelien kaivutyötä pidän järjettömän hintaisena, jos sitä vertaa vaikka sala-ojien kaivamiseen. Tosin ilmajohtojen asennus on sähköyhtiöllä teetettynä vielä järjettömämmän hintaista, tyyliin 100 000 e/km.

Näinhän sitä väitetään, että ovat lisääntyneet. Erityisesti ilmaston muutoksen profeetat tuota kertovat.

Olen myös lukenut väitteitä, että eivät ole lisääntyneet ja joka kerta on kyse ollut varsin luotettavan tuntuisesta väittäjästä. Ovat vedonneet mm. pitkän ajan tilastoihin. Julkisuusarvo on vissiin huonompi kuin lisääntymisen kertojilla.

Tiedä sitten häntä.

Sanot: "Harvennushakku tehtiin 2007, liekkö pistänyt motoveikko liian harvaksi?". Saatat muuten arvata oikein. Vastaavia arvioita on näkynyt ammattilaistenkin tekemänä eli iski pahiten juuri tuoreehkoihin motohakkuun jälkiin.

Nyrkkisääntö harvennetun metsikön suojaksi on kuulemma 5 - 10 metrin hakkaamaton suojakaista. Umpimetsässä tuosta tuskin on iloa, mutta aukean reunat, järven rannat, ymv. ovat sopeutuneet myrskyyn aika hyvin.

http://www.helsinki.fi/~pzkorpel/myrskyt.html

On sitä ennenkin tuullut, ei tosin välttämättä ihan joka vuosi niinkuin nykyään.

Taitavat viedä nykyään risutkin, hakkeeksi tms.

Osittain totta osittain bullshittia. Vanhemmilla kaatui yli 100 vuotiasta puuta, eikä avohakkuuta lähelläkään. Tähän syynä pehmeä maa ja puiden valtava koko.

Osittainen vaikutus voi olla ihan evoluutiolla. Normaalisti puu sopeutuu elinympäristön mukaan siten, että voimakkaat taivutusrasitukset (lumi- ja tuulikuormat) hidastavat puun pituuskasvua ja lisäävät paksuuskasvua ja toisaalta myös puukanta valikoituu ympäristön mukaan.
Tämä uusi metsäsukupolvi on taas valikoitu ihan muilla kriteereillä. Tavoitteena lienee nopea kasvu ja suora, pitkä runko, eikä käkkärämänty joka kestää tuulet ja tuiskut.

Näinkin voi varmaan kysyä. Osa totta. Syitä on monia.

Itse lisäisin tähän sen, että tällä hetkellä Suomessa on suurta, kaatumisaltista puuta enemmän kuin ainakaan 200-300 vuoteen. Siten suurten puiden kaatumista tavallisissa myrskyissä voi pitää keskimäärin ihan normaalina ellen sanoisi luonnollisena.