KESKUSTELU

Luomu on terveysvaikutuksiltaan pelkkää potaskaa ja luomuun liittyy paljon erilaisia terveysriskejä, väittää Helsingin yliopiston kasvinjalostuksen dosentti Jussi Tammisola. Sanomalehti Ilkan haastattelussa Tammisola toteaa jopa, että luomutuotannon suosiminen lisää vakavia sairauksia ja on muutenkin kohtalokasta ihmiskunnalle.
Dosentti Jussi Tammisolan mukaan luomuun siirtyminen vähentäisi ruoan tuotantoa jopa niin paljon, etteivät nykyiset peltohehtaarit riittäisi maailman ravinnontarpeen täyttämiseen.
Lisäksi Tammisalo listaa muita luomuun liittyviä ongelmia. Luomujauhoissa on hänen mukaansa enemmän syöpävaarallista hometta ja luomukanoissa on enemmän kampylobakteeria, kuin perinteisesti tuotetuissa. Lisäksi luomusta puuttuu tai siinä on vähän muun muassa seleeniä.
Dosentti muistuttaa, että seleeni ehkäisee muun muassa monia rappeumasairauksia. Tavallisesta ruoasta seleeniä saa, sillä sitä on lisätty väkilannoitteisiin.
Lehden haastattelema Luomuliiton luomuasiantuntija Mikko Rahtola tuntee dosentti Jussi Tammisolan kritiikin ja muistuttaa, että tutkimustietoa tarvitaan lisää.
Rahtola huomauttaa myös, että koska Suomessa asiaa on tutkittu niin vähän, niin luomualan ihmiset eivät löydä vastauksia tilastoineen kaikkiin väitteisiin. Lisäksi hän kertoo, että elintarviketurvallisuusvirasto Evira valvoo luomutuotantoa samoin kuin perinteistä tuotantoa.

Kuuntele: Ylen "Ajantasa"

Surkuhupaisaa huumoria ...

Vakavasti, Tammisola on asemassaan vaarallinen. Puhuu uskonnollisia näkemyksiä vastaan - kiihkomielisellä geenimuuntelupaatoksella.

ei mitenkään yllättävä väite ihmiseltä, joka on peuhannut kasvinjalostuksen sektorilla 1970-luvulta asti. ylimielisyys on ottanut niskalenkin ja esitetään, että häkissä omia jalkojaan pureva kana on terveysvaikutuksiltaan parempi kuin vapaana aitauksessa muiden kanojen kanssa tepasteleva kana. loogisesti ajateltuna näin en usko olevan, koska ihminen (yksi eläinkunnan jäsenistä) viihtyy ja voi paremmin luonnon ympäröimänä omakotitalossa kuin 10m2 yksiössä Keravalla.

Onneksi järjen ääni alkaa hitaasti tulla esiin kaiken luomupropagandan alta ja Suomen Kuvalehti julkaisi hyvin laajan jutun luomusta, joka on luettavissa netistä sellaisenaan:

Onko luomuruoka todella meille niin hyvää kuin annetaan ymmärtää?

Juttu oli vieläpä viime vuoden kuudenneksi luetuin nettijuttu SK:n laajasta juttukokoelmasta, joten hyvin moni sen on lukenut ja toivottavasti ajatuksen kanssa.



Tuolla SK:n jutussa oli oikeastaan yhdessä kohdassa kiteytettynä koko luomu. Siinä luomuun hurahtanut kuluttaja kertoo luomuviljelyn autuudesta hyvin totuudenmukaisesti:



Eri asia sitten on, että täyttyykö nälkäisen vatsa sillä luomuviljelyn hauskuudella, vai kaivattaisiinko sitä satoakin hiukan?

Luomu on vain ruokateollisuuden uusi rahastuskeino ja se perustuu siihen, että me emme voi syödä enempää kuin kykenemme itseemme ahtamaan, mutta sen tilalla me voimme aina ahtaa sisäämme saman määrän helvetin paljon kalliimpaa luomua.

Eikös tämä ole ihan win-win -tilanne? Liikalihavat länsimaiset pärjäisivät erinomaisen paljon paremmin vähän vähemmällä ruualla. Lisäksi viljelijät saisivat pienemmästä sadostaan paremman hinnan, joten ei tulisikaan tulonmenetyksiä ja tarvetta vähentää tuottajien määrää. Missä ongelma?

Informaatiotulvan aikakaudella valitettavasti joudumme kohtaamaan myös disinformaatiotulvan. Jos ei itse tutki asiaa voi lähes yhtä hyvin heittää kolikkoa ja päättää sen avulla kuka puhuu totuutta. Sanoisin kuitenkin että näyttö luomun puolesta on vahvempaa tässä tapauksessa. En jaksa alkaa erittelemään. Liikaa läksyjä tehtävänä eikä aika riitä

Teollisuus taitaa olla ainoa voittaja, niin kauan kuin se pystyy pitämään mielikuvia yllä.



Periaatteessa jos köyhät lihavat saataisiin ostamaan luomua, he saattaisivat laihtuakin, koska sitten rahoista menisi hyvin paljon enemmän ruokaan, eli heillä olisi varaa ostaa ruokaa hyvin paljon vähemmän, mutta taitaa luomu olla yläluokan harrastus nykyään ja sellaiseksi trendiksi sitä koetetaan muokata ja nämä luomukaupatkin löytyvät Helsingistä lähinnä rikkaiden seuduilta.



Tämä toimii vain niin kauan kun se pysyy kotimaisena. Kun nämä ulkomaiset jättiyritykset alkavat vallata myös meillä luomumarkkinat, kotimaiset jäävät nuolemaan näppejään.

Maanviljelijöiden keskustelupalstoja seuranneena voin kertoa, että suurin osa luomuviljelijöistä ei pidä nykyisestä linjasta, jossa luomua mainostetaan suuremmaksi kuin se tuotannon puolelta pystyy toimittamaan, vaan heille olisi kelvannut nykyinen linja, jossa se kasvaa omalla, joskin vaatimattomalla painollaan.

Luomua on ostanut lähinnä ideologinen ryhmä kuluttajia, joille on ollut tärkeintä kotimaisuus ja pientuotanto, eli ne luomun tärkeimmät arvot. Kun suuri massa seuraa trendiä, heille kelpaa luomumerkitty tuote halvimpana versiona, oli sitten missä tahansa tuotettu. Näin on käynyt kaikkialla ja tulee käymään myös Suomessa. Kotimaan tuotanto ei kykene vastaamaan kononneeseen kysyntään, vaan se aukko paikataan ulkomailta tuodulla, joka taas on niin paljon halvempaa, että se vähäkään kotimainen ei kohta mene kaupaksi.

Nyt luomu on pystynyt tuottamaan niille kotimaisille viljelijöille kohtuullisen toimeentulon sillä kysynnällä mikä on ollut. Se on ollut hyvässä balanssissa. Luomuviljelijät kyllä tietävät taatusti sen, miten on käynyt Saksassa, Tanskassa ja joka puolella muualla, eli halpa tuontiluomu on vallannut markkinat ja oman maan viljelijät jäivät tappiolle.



Siinäpä se tuli yllä selitettyä.

Ja mitä tämä maksaa veronmaksajille, niin seuraava uutinen kertoo jotain:

Päiväkotien lautasille lisää luomua



Helsingissä lakkautetaan päiväkoteja, ylisuuret ryhmät pursuavat tenavia ja rahaa ei ole mihinkään. Yllättäen löytyi 400 000 euroa luomuvellin ja puuron tarjoamiseen.

SIllä rahalla olisi saanut aika monta lastentarhanopettajaa ja vieläpä taitaa käydä niin ikävästi, että kotimaasta tätä puuroa ja velliä ei löydy, vaan hetken kuluttua Helsingin kaupungin rahat menivät puolalaisen tai kazakstanilaisen maanviljelyksen tukemiseen, sillä siellä oman maan maanviljelystä myös luomun puolella tuetaan niin voimakkaasti yhteiskunnan rahoilla, että viljelivät pystyvät myymään tuotteensa niin halvalla, että ei mitään rajaa.

Mutta hyvin tuo homma on lobattu, ei hatunnosto siitä heille, jotka sen saivat aikaan.

Tammisola tuo esille taas sen kaikkein kerettiläisimmän asian - vihreän luomuaatteen samankaltaisuuden natsi-Saksan luomuajattelun kanssa. On anteeksiantamatonta verrata natseja ja vihreitä, eikö niin? Mutta kuitenkin, jos haluamme pysyä tosiasioissa, natsien ja vihreiden luomuajattelussa on ollut vähän samanlaista kuin esim. natsien ja eläinsuojelijoiden suhteessa eläimiin ja luontoon yleensäkin. Vihreät nyt vain ovat jatkumo siinä ketjussa jossa muita linkkejä ovat olleet kansallisromanttiset virtaukset ja myös natsi-Saksan ajattelijat.

Mutta niinhän sitä myös väitetään, että köyhäthän ne terveytensä vaarantaen lihovatkin. Rikkaat ja hyväosaiset syövät terveellisesti ja ovat laihoja. Siitä on jo aika lailla aikaa, kun lihavuus oli rikkauden merkki.

Ne köyhät vain taitavat olla niitä, jotka tekevät kolmea vuoroa jossain tuotantolaitoksessa ja heidän elämänsä on sellaista, että mikäli he aikovat ennen seuraavaa työvuoroa edes hetken huokaista, käsi tarttuu einekseen tai mennään koko perheellä Mäccäriin syömään megapurilainen.

Mutta ei hätää, sillä kyllä luomu koettaa saada heidänkin rahojaan, sillä jokin aika sitten tuli uutinen, jossa kerrottiin, että ruokateollisuus koettaa kiivaasti kehittää luomueineksiä, sillä niitähän se perusmatti ja -liisa syö, tosin ongelmia on, eli koska järkeviä säilöntäaineita ei saa käyttää, on tuotteen säilyvyysajat niin lyhkäisiä luomueineksillä, että hävikki sen takia taitaa tulla kohtuuttoman suureksi. Sen eineksen pitäisi kuitenkin säilyä edes sen aikaa, että se saadaan tehtaasta kauppaan.

Tosin vaikka niistä luomueineksistä heitettäisiin hyllyltä 30 % roskiin, niin korkeampi hinta pistää asiat balanssiin, mutta sitten tulee taas kysymys siitä, että kuinkahan kestävää kehitystä tai luonnonmukaista se on, mutta ehkäpä ruokateollisuus perustaa enemmän joistain muista arvoista luomueinestenkin kohdalla.

Idässä tuotetaan luomutavaraa niin halvalla, että niistä voisi saada myös lähes yhtä halpoja eineksiä kuin tavanomaisetkin ovat, mutta miten se kelmuun ja muoviin pakattu einesmössö on luomussa jotenkin enemmän luonnonmukaista kuin tavanomainen einesmössö?

No mainostoimiston väki varmaan ratkaisee sen ongelman kätevästi omilla aseillaan, joilla kuluttaja ohjataan luomueinesmössöjen ystäviksi.

Mutta jos luomuun siirtymisen takia ruokaa ei vain olisi riittävästi, jotta voisi lihoa, niin ei ne köyhätkään vois ruokaan surujaan hukuttaa. Tai se olisi liian kallista heille. Rikkaat taas olis laihoja samoista syistä kuin nykyäänkin.

Luomuideologian tunkeminen tuotantoon on paradoksaalisesti johtamassa luonnon monimuotoisuuden häviämiseen. Tehokkain tapa olisi ottaa osa nykyisestä viljelyalasta pois tuotannosta ja jäljelle jääneen osalta nostaa tuotantoa mm. gm-viljelyllä. Mutta tämä on tyrmätty vihreitten ja muiden luomu- ja ekoihmisten taholta vaikka tieteellisin perustein se olisi toimivin ja kestävin ratkaisu.

Ongelman ydin on siinä, että poliittiset päättäjät eivät kuuntele tiedettä vaan ympäristöaktiiveja.

Mutta tuohan taas johtaisi viljelykasvilajikkeiden monimuotoisuuden vähenemiseen. Se taas on vaarallista tuotannon kannalta. Eikös tämä ollut mm. kiivien kanssa ongelmana?

GM tappaa herhiläisiä ja aiheuttaa syöpää. Ongelman ydin on se, että ihmiset propagoivat kaltaisia väitteitä ja sitten vielä ratkovat ne.

Yrittäkää nyt pitää ne zyklon-B:t poissa yhtälöistä kiitos.