KESKUSTELU

Mikä eläimiä estää leviämästä samalla mantereella ja ilmastovyöhykkeellä? Siiliä esim on vain länsieuroopassa, mutta ei enää puolassa. Eikö olosuhteet olisi hyvät siilin levittäytyä vaikka kiinaan asti samalla tavalla kuin miten ahman levinneisyys ulottuu ympäri pohjoisen vyöhykkeen?

Hirvikärpänen taasen tuli 30v sitten hirvien mukana idästä. Miksei se ole tullut aikaisemmin, kun onhan hirviä ennenkin ollut ja luulisi leviämisen olevan varsin helppoa?

Kauriin levinneisyys kuva wikistä. Näyttäis ihan kuin venäjä olis myrkyllistä, kun eivät halua sinne siirtyä vai onko siellä hakattu metsät tai nälkävuosina syöty kaikki pois?

On hyvin monenlaisia syitä, jotka voivat estää eläimen leviämisen. Lisäksi kyse voi olla vain siitä, että laji ei yksinkertaisesti vielä ole ehtinyt levitä jollekin alueelle, vaikka leviämiselle ei ole mitään erityistä estettä. Leviäminen perustuu useinkin melko satunnaiseen harhautumiseen, esimerkiksi lintujen eksymiseen muuttomatkalla niin, että ne päätyvät lajin normaalista pesimis- tai talvehtimisalueesta poikkeavalle alueelle. Kestää aikansa, ennen kuin uusille alueille syntyy pysyviä populaatioita.

Omista muistikuvista tulee mieleen, että liki parikymmentä vuotta Turkin-matkalla ihastelin turkinkyyhkyjä ja muuan vaasalainen kaveri kertoi, että Vaasaan on muodostunut pieni turkinkyyhkyn populaatio, aika erilleen lajin muusta levinneisyydestä. Nykyisin turkinkyyhky ei ole mikään suuri erikoisuus Suomessa - siltä vain kesti oma aikansa levitä Suomessa, eikä sitä toki vieläkään elä kaikkialla missä se voisi periaatteessa elää. Syynä on mm. se, että sille ei kaikkialla ole ekologista tilaa, koska meillä on jo eri kyyhkyslajeja.

Toinen esimerkki on, että korppi tuntuu levinneen aiempaa enemmän hyvinkin asutuille seuduille. Ainakin Espoossa korpin kuulee ja näkeekin aika usein, ei vain luonnonsuojelualueilla vaan myös aika puistomaisissa metsissä ja jopa aivan asuinalueilla. Syyksi voisi arvella sitä, että lajin piirissä on tapahtunut geneettisiä muutoksia niin, että entistä suurempi osa yksilöistä suhtautuu ihmiseen ja ihmisasutukseen pelottomammin, ja valinta toistaiseksi suosinee sitä, koska korppi saa olla ihmiseltä aika rauhassa.

Siilin tapaus on yksinkertainen. Meillä tavattavaa siililajia ei juuri esiinny esimerkiksi Puolassa, koska siellä elää hyvin lähisukuinen, aiemmin jopa samaan lajiin luettu /Erinaceus roumanicus/, jolle ei vielä liene suomenkielistä nimeä. Sukulaislaji on vallannut useimmat sopivista elinpiireistä, joten siilin ekologisessa lokerossa ei juuri ole tilaa. Tai toisin sanottuna: siili oli levinnyt hyvin laajalle alueelle, mutta eri populaatiot kehittyivät sen verran eri suuntiin, että ne luetaan nykyisin eri lajeiksi. Omaksi lajikseen erottamisesta ks.
http://www.bucknell.edu/msw3/browse.asp?id=13600021