Erittäin harvinaista

syytinki · **Liittynyt:** Ma Elo 18, 2008 11:42 am **Viestit:** 4057

Aslak kirjoitti:

Onhan se ainaki pikkusen yli sata vuotias.
Ko kattoo nuita puita jokka son kasunhet , aijjanteon jälkhin.
Osa on jo tukkipuita, ja tukkipuuksi kasvaminen näillä leveyksillä tarkottaa vähinthän
70 vuotta, ja tuommosella karulla kankhalla reilusti enemmänki.

Satavuotta on se minimi tuon ijälle, mutta 200 vuotta ei mikhän mahoton.
Puuhan ei nuin kuivalla kankhalla laho kovin hopusti, varsinki ko son irti maasta, siis ilmassa jossa se jopa kuivaa toisinhans.
Ja osa aijasta on selvästi lumirajan yläpuolella, siillä selityy miksikä varsinki nuo pankaoksat on säilynhet.

Puuston perusteella voi oll likellä tuo 100 vuotta. Näyttää kuitenkin olleen saha käytössä. Tuon ikäluokan kaadot ja katkonnat kun tehtiin herkästi kirveellä.

Voi kyllä olla nuorempikin, jos hakkuu tehty harsintamännikköön, jossa oli jo reilua rankametsää ja tykkään, että kannot näyttävät hiukan liian terveiltä satavuotiaiksi.

Aita on kuitenkin taidettu koota tukkipuiden latvoista. Pinotavaralla kun ei ollut kysyntää ja latvat koottiin pois selluksi vasta joskus alkaen 60 -luvun lopulta.

Heksu · **Lähetetty:** To Joulu 22, 2011 12:56 pm

Komia on, aita! On siinä ollut askartelemista. :shock:

Vomies kirjoitti:

Tuosta aidasta saisi kuivaa polttopuuta. Ei tuolla muuta hyötyä ole.

Sepä tuossa taitaa olla riskinä, että joku muukin oivaltaa tuon. Harvasta muinaismuistosta mitään varsinaista hyötyä on.

Vomies · **Liittynyt:** La Syys 04, 2010 4:58 pm **Viestit:** 319

Heksu kirjoitti:

Komia on, aita! On siinä ollut askartelemista. :shock:

Vomies kirjoitti:

Tuosta aidasta saisi kuivaa polttopuuta. Ei tuolla muuta hyötyä ole.

Sepä tuossa taitaa olla riskinä, että joku muukin oivaltaa tuon. Harvasta muinaismuistosta mitään varsinaista hyötyä on.

Suomi.

Aslak · **Lähetetty:** To Joulu 22, 2011 10:13 pm

Joo onhan se tuo sahalla katkastu puu rajothena ijälle , ainaki joittenki mielestä.
Mutta on vain niinki , että jo 1700 luvulla oli saha kulkunut tänne laphinki saakka.
Son mulla tievossa yks nokinen riihi, jonka sanothan olhen pystyssä ihan varmasti jo 1800 luvun alussa, ja jota jo silloin sanothin " vanhaksi riiheksi ". Ja sahalla senki hirret on katkottu.

Jos syytinki kattos vielä tarkemmin tuota aitaa niin hoksais , että on siinä ihan kelvollinen määrä
isompaa ja pienempää juurakkoa, jokka varmasti ovat tuulenkaatoja .
Liekkö sitte vaikkapa Vene-Aapon myrskyn aikhaisija ? Piruko tuon tietää.

(Vene-Aapo, Aikain Muistoja)
Ounasjokivarren tunnetuin veneentekijä oli Johan Abram Jääskö eli Vene-Aapo,
joka eleli Kittilän Alakylässä 1800-luvulla. Hän oli niinkuin isänsäkin oivallinen
veneseppä, mutta myös mainio suutari. Satojen kaksi- ja kolmilaitojen rakentaja,
nutukkaiden, koipisaappaiden ja anturakenkien ompelija, jopa taitava
länkimestarikin.)
Aapo oli myöskin siittä harvinainen , että oli kynämies, siis osas kirjottaa ja lukea.
Kirjoituksessaan aikain muistoja Aapo kertoo rajusta tuulesta joka kaato mettää ennennäkemättömän paljon , isot aihkimännytkin olit menhet tuulen voimasta poikki.
Myrsky oli riehunut melko laajalla alueella.
Aapon sanoin tuon myrskyn jäljet vuottuvat lapin kairoilla vielä satoja vuosia.
Tuo Vene-Aapon myrsky on raivonnut joskus 1800 luvun alkupuolella.
Ehkä tuossa aijassa on sen myrskyn aikhaisia tuulenkaatoja ?

KESKUSTELU

Erittäin harvinaista

Paikallaolijat