KESKUSTELU

Pakko oli rekisteröityä tänne, että saadaan parisuhdekriisi selvitettyä

Minä väitän että hyönteisillä on aivot ja sydän, mutta mistään en löydä faktaa väitteeni tueksi.

Eräällä toisella keskustelupalstalla ainoa mikä irtosi oli tälläinen:

Hyönteisillä ON verenkierto, joskaan verenkierrolla ei ole useimmilla hyönteisillä kovinkaan suurta merkitystä hapenkuljetuksessa, vaan hyönteinen saa happea ilmaputkien avulla (selässä) joko pintansa läpi, kiduksilla (vedessä elävät) tai hengitysaukoista (maalla elävät).
Hyönteisillä on myös sydän, usein putkimaisen muotoinen. Hyönteisen veri kulkee sydämestä aortan kautta verionteloihin, eli verenkierto on avoin.
Hyönteisen aivot taas koostuvat kahdesta hermosolmusta, joihin liittyy vatsapuolen hermorunko.

Mutta antakaa viisaammat mulle lisää mustaa valkoiselle!

Tottakai hyönteisilläkin täytyy olla sydän, vaikka ne usein varsin sydämettömästi elävätkin ja toimivat (ainakin teidän ihmisten kannalta)!

Kauri Mikkola, sanoo näin:

Hyönteisaikuisilla on ryhmästä riippumatta hyvin samanlaiset sisäelimet, joten on samantekevää, puhummeko kärpäsestä vai vaikkapa perhosesta. Paljon suurempia eroja on muun muassa suuosissa, raajoissa ja siivissä, joihin emme tässä puutu.

Ruuansulatuskanavan varrella on yksi suuri, maksaa ja haimaa yhdessä vastaava rauhanen, hepatopancreas. Munuaisia vastaavat yhdestä kohtaa suolesta joka suuntaan siirottavat Malpighin putket.

Sydämenä on selkäpuolella oleva, molemmista päistä avoin putki, joka pumppaa hyönteisen verta, hemolymfaa, ruumiinontelon eri puolille. Suuri ero selkärankaiseen on siinä, että veri ei tavallisesti kuljeta happea kudoksiin. Se on ennemminkin ravinteiden ja hormonien kuljettaja, joka yhtenäistää ruumiin osien toimintaa.

Hyönteisellä ei ole keuhkoja, vaan ruumiin jaokkeissa on kyljessä kummallakin puolella spiraculum, ilma-aukko, jonka voi sulkea ja avata. Aukosta lähtee kaikkialle kudoksiin ilmaputkien verkosto, joka lopulta haarautuu hienon hienoiksi haaroiksi. Kudokset saavat siis happensa kaasumaisessa muodossa ja happi liukenee vasta solukon nesteisiin, usein juuri hemolymfaan.

Kärpäsen hermosto on rakenteellisesti varsin alkeellinen, mutta toimii siinä mielessä käsittämättömän hienosti. Päässä heti silmien takana on suurin hermoganglio, tavallaan aivot. Ne ovat sulautuneet alun perin neljän jaokkeen ganglioista. Aivoista johtaa hermorunko taaksepäin, toisin kuin selkärankaisilla, vatsapuolella. Rungossa on alkeellisimmilla hyönteisillä jokaisen jaokkeen kohdalla ganglio, joka hermottaa vain sitä jaoketta. Gangliot ovat evoluution kuluessa paljolti sulautuneet yhteen, niin että kärpäsillä ja perhosilla keskiruumiissa on vain yksi suuri ganglio.

Toki kärpäseen mahtuvat sukuelimetkin. Koiraan väline on erilainen kuin selkärankaisilla: kitiiniputken sisältä kääntyy ulos kalvomainen pussi. Naaraalla on vastaava parittelutasku; sen munarauhaset vievät huomattavan osan takaruumiin tilasta.

Kaikille (aikuisille) monisoluisille eläimille on elämän perusehto, että niillä on hengitystä ja kaasujen kuljetusta, ruuansulatusta, eritystä ja lisääntymistä hoitavat elimet sekä hermosto ja aistimet. Toukilla ei ole lisääntymiselimiä, ja niiden hermosto ja aistimet ovat useimmiten vähemmän kehittyneitä kuin aikuisilla.

Voimme siis ihailla millin tai kahden mittaisia ryhäkärpäsiä tai harsosääskiä varmoina siitä, että niilläkin on kaikki tarpeelliset elimet.
Kauri Mikkola

Ukko on kokovartalohieronnan pystyssä

Eip. Sinä olet väärässä. Hyönteisillä on VERENKIERTO, mutta niillä ei ole sydäntä. Hyönteisen verenkiertojärjestelmä kuvattiin edellisessä viestissä. Rinnassa pumppaava lihas, joka siis on sydän, niiltä puuttuu.

Aivot niillä kylläkin on.
Nyt saanette molemmat toisiltanne hieronnan.

Ehkä sittenkin vain stellanord saa tuon hieronnan, sillä kyllähän tuo putki, joka merkkaa sydäntä, on sydämenlainen pumppu, vaikka selässä onkin. Ei sen sydämen tarvitse niin nisäkäsmäinen kait olla, kunhan toiminnot on pääosin samanlaisia!

Jep, kyllä se minä oon joka tänään nautiskelee.

Kävin itsekin vielä googlettamassa muutaman kuvan esitelmäni tueksi tuosta hyönteisten sydämestä, siitä löytyikin enemmän tietoa kuin aivoista (enkuksi tosin vain).

Kiitos vielä tuosta tekstistä !

No ehkä sitä voi hyvällä tahdolla kutsua sydämeksi, jos haluaa. Mitä nimeä siitä tieteellisessä tekstissä käytetään? Se, että jokin verta liikuttava rakenne on 'sydämenlainen pumppu' ei tarkoita sitä että sana 'sydän' olisi paras termi sitä kuvaamaan.

Tieteessä puhutaan ihan sydämestä. Kyllä sydän on sydän, vaikka se onkin rakenteeltaan erilainen eri eläinryhmillä.

Tässä joku esimerkkiartikkeli aiheesta:
http://www.jgp.org/cgi/content/abstract/46/4/803


Ei kun äijä hieromaan vaan.

Hyönteissydän on joustava putki johon liittyy lihaksia jotka kiinnittävät sen selän sivuille. Lihakset vetävät sen auki jolloin sen portit (ei muista oikeaa nimeä) aukeavat ja se vetää verta sisäänsä. Tämän jälkeen se vetäytyy omalla kimmoisuudellaan kokoon ja veri suihkuaa ulos sen päistä ja siellä täällä olevista "ruiskuista" joitten halkaisijoihin eivät sydämen liikkeet vaikuta.