KESKUSTELU

Jättiläispandan ulosteista on löydetty bakteereja, joille saattaa löytyä merkittävä rooli biopolttoaineiden valmistamisessa.
Kyseiset mikrobit pystyvät pilkkomaan erittäin tehokkaasti kasvien sisältämää lignoselluloosaa, joten niiden avulla biopolttoaineita voitaisiin valmistaa tehokkaasti myös ruoaksi kelpaamattomasta biomassasta, kuten oljista, ruohosta ja puuhakkeesta.
Ruoaksi kelpaamatonta biomassaa pidetään eettisesti ja ekologisesti houkuttelevampana raaka-ainelähteenä.
Tällä hetkellä biopolttoaineita varten viljellään muun muassa maissia, soijaa, öljypalmua ja sokeriruokoa, jotka on helpompi hyötykäyttää.

http://www.tiede.fi/uutiset/4399/pandan ... inepulmaan

Meidän metsissämme elelevillä karhuilla lienee samantapinen ruuansulatus, koska karhu lihottaa itsensä loppukesästä ja syksyllä syömällä marjoja. Huonoinakaan mustikkavuosina ei ole raportoitu nälkiintyneistä karhuista, vaan kaikki ovat päässeet pulskina talviunilleen. Karhujen sanotaan syövän myös mustikanlehtiä, mutta ilmeisesti myös ruohoa ym. selluloosaravintoa.
Onkohan karhujen ruuansulatuksen bakteerikantaa tutkittu Suomessa

Hiukan ot, mutta ruohoa syövät märehtijöiden lisäksi myös esimerkiksi koirat. Oma piskini laiduntaisi 2-3 tuntia päivässä, jos annettaisiin lupa.

Tavallisten karhujen ( eikä koirien ) ruoansulatus ei pysty sulattamaan lignoselluloosaa, vaan se tulee ulosteen mukana pois.
Märehtijät pystyvät hajottamaan selluloosaa. En tiedä ligniinistä.
Pandat syövät melkein pelkästään bambua, jota ei kovinkaan moni eliö hajoittamaan.