KESKUSTELU

Tuli hankittua oskilloskooppi ja huomasin, että kasvit tuottavat noin 30 kHz:n taajuuista sähkövirtaa jännitteen ollessa lehden koosta ja testatuista lajeista vaihdellen 200-450 mV. Esimerkkinä chilin (C. pubescens) lehti:



Netistä löytyi sitten:

http://findarticles.com/p/articles/mi_m1272/is_2757_136/ai_n26677757/pg_2/?tag=mantle_skin;content

jonka mukaan kasvien eräiden kemikaalien tuotto kasvaisi altistettaessa kasvit sähkölle.

Onkos tästä tietoa enempi kellään? Joku syy tuohon sähköön varmasti on, mutta mikä.

Minkälainen mittaussetup oli käytössä?

Erinomainen huomio - asiaa tarkemmin tutkiesani huomasin, että loisteputkivalaisimestahan tuo taajuus saa alkunsa.

Mutta kysymys edelleen kuitenkin, että onko enemmän tietoa kasvien sähkökemiallisista reaktioista?

Miten huolehdit häiriöiden suodatuksesta? 30 kHz kuulostaa energiansäästölampun tai jonkin hakkuriteholähteen häiriöltä.

Kokeilitko, että onko sillä vaikutusta valaistaanko kasvia vai ei? Sen luulisi vaikuttavan kasvin omaan toimintaan varsin lyhyellä aikavälillä.




Meinaat sitten tehdä sellaisen chilin, että oksat pois.

Tuossa on kyllä sitä asennetta, jota chilinkasvatuksessa kuuluu. Kasvit pitäisi varustaa elektrodeilla ja mittareilla ja johtaa jostain tietokoneohjatusta hifihärpäkkeestä niille signaaleja.




Muistan jostain lukeneeni, että pulssittamalla valoa juuri noilla taajuuksilla fotosynteesin hyötysuhdetta voisi parantaa. Kyseessä ei ollut mikään tieteellinen lähde, vaan ilmeisesti johonkin enemmän tai vähemmän puutteellisesti dokumentuihin omiin kokemuksiin perustuva juttu, joten jätin moisen omaan arvoonsa. Mutta jos tuo 30 kHz:n signaali on todellinen, eikä häiriö, niin ehkä se olisi jatkotutkimuksen paikka.

Varmaan samanlaisia, kun ihmisellä tai eläimelläkin. Eli de- ja repolarisaatiota aktiopotentiaalissa. Johtuu ionien virtauksista solun ulko-ja sisäpuolelle. Joidenkin kasvien supistuvat lehdet tuottavat varmaankin tuollaista. Tavallinen irroitettu koivun tai chilin lehti on varmaan mittaushäiriö. Ihmisellä lihasten aktiopotentiaali vaihtelee noin 100mV: välissä.