KESKUSTELU

Muutama viikko sitten lauantaina jazztupakkaa poltellessani tuli mieleeni eräänlainen testi, jonka haluaisin ehkä joskus toteuttaa. Katselin parvekkeellani sijaitsevaa köynnöskasvia, ja mietin että mikä saa sen aina kasvamaan valoa kohti.
Koska tosiaan en ole mikään aihealueen asiantuntija, ajattelin että pistän idean jakoon tyrmättäväksi ennen kuin näen turhaa vaivaa.

Ideana olisi eristää yhden kasvin, jonkun tietyn köynnöskasvin eritteleminen kahteen osioon niin, että kasvi olisi eristettynä mahdolliseen jokaisesta suunnasta UV-valoa valaisevaan säiliöön, mutta yksi oksa jätettäisiin säiliön ulkopuolelle. Tällä tavalla voisi katsoa lähteekö hajavalossa sijaitsevat oksat kasvamaan valoa kohti, jolle säiliön ulkopuolella oleva altistuu.

Olisi mielenkiintoista tietää, että onko jokainen kasvin osa ja kasvaminen pelkkää ärsykkeisiin reagointia kyseisellä pinta-alalla, vai voiko kasvi kuljettaa tietoa pitkin itseään, eli onko sillä 'keskushermosto'?

Kasvihormonit ohjaa.
Pikaopastus:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kasvihormoni

Hetken meni ennen kuin ymmärsin varsinaisen kysymyksen. Sanoisin ihan kasvin tuijotteluun pohjaavan käytännön kokemuksen pohjalta, että yksittäiset päävarresta erillään olevat oksat/lehdet toimivat täysin itsenäisesti aistimansa valon perusteella. Eli vastaus olisi ei, kasvavat yhden oksan "tiedoista" huolimatta sinne missä *itse* havaitsevat eniten valoa. Toisaalta päävarsi voisi ohjaantua suurimman yksittäisen valonlähteen/oksan mukaan ja siten edesauttaa, että joku toinenkin oksa/uusi oksa voisi putkahtaa ulos parempaan valoon nopeammin kuin sattumalta voisi olettaa. Tämä ei taida ihan soveltua samalla lailla köynnökseen, jolla ei ole selkeää vartta/runkoa...
Kiva jos joku osaisi selittää kasvihormonien tasolla miten enemmän valoa saanut kasvin osa/oksa/lehti vaikuttaa muun kasvin kasvuun.

Jotain samantyylistä kyselin tuossa jokunen päivä sitten, kysy mitä tahansa, Me vastaamme mitä tahansa - ketjussa. Ei varmaan kukaan tiedä. Jatsitupakkia en kyllä ollut poltellut.

Jatketaan tähän wikin tietoiskulla, jossa on typistetty hyvin auksiinin (yksi kasvihormoneista) vaikutukset tuohon:
' Auksiini lisää solujen pituuskasvua (löyhentämällä soluseinää) ja kääntää kasvin valoa kohti.

Fototropismi on ilmiö, jossa kasvi kääntyy kohti valoa. Sinisen valon reseptorit reagoivat valoon kärjen valoisan puolen soluissa, ja valoreseptoreiden fosforylaatio aiheuttaa auksiinin epätasaisen jakautumisen valon ja varjon puolelle. Auksiinia on enemmän hämärän puolella vartta, minkä vuoksi solut kasvavat enemmän hämärän puolella ja kasvu kääntää varren valoon. Juuressa auksiinin vaikutus on päinvastainen ja juuri kääntyy valosta poispäin, syvemmälle maahan.

Gravitotropismi on ilmiö, jossa maan vetovoima vaikuttaa kasvin kasvuun. Vaakatasoon asetetussa kasvissa auksiinia siirtyy vetovoiman vaikutuksesta varren alempaan puoliskoon. Alapuoli kasvaa tällöin nopeammin ja verso kääntyy ylöspäin. Juuressa auksiinin vaikutus on päinvastainen. Juuressa auksiini estää solujen kasvua ja juuri kääntyy alaspäin.

Kasvi tuottaa auksiinia varren kärjissä ja nuorissa lehdissä, mistä sitä kulkeutuu muualle kasviin. Vaikutukset ja hormonin pitoisuudet on erilaisia eri osissa kasvia.'
http://fi.wikipedia.org/wiki/Auksiini

Kiitos Carum carvi!

Osaisitko vielä kertoa miksi auksiini toimii erilailla juurissa? Solukko varmaan erilainen, mutta mutta...Miten ?

Muoks: Tarkoittaako soluseinän löyhentäminen mitä? Paksumpi, höttöisempi soluseinä (jolloin pituutta lisää, koska solujen välit isompia)?

En osaa sanoa, miksi juurissa toiminta on päinvastaista. Johtuisiko pitoisuuksista tai muista hormoneista yhteisvaikutukseltaan?

Soluseinän löyhentäminen: auksiinin vaikutuksesta solu kuljettaa protoneja soluseinään. Soluseinän pH laskee ja proteiinit (ekspansiinit) aktivoituvat. Ne löyhentävät soluseinää katkomalla seinässä olevien polysakkaridien osien välisiä vetysidoksia.
Tämän lisäksi solu ottaa enemmän vettä sisäänsä.
(Taiz & Zeiger, Plant physiology)

Solut kasvavat pituutta, ei soluvälit.

Auksiinin lisäksi kasvussa on mukana sytokiniinit, jotka edistää solujen jakautumista ja gibberelliinit, jotka lisää solujen kasvua.