KESKUSTELU

Kyy (Vipera berus) on ainoa Suomen luonnossa esiintyvä myrkkykäärme. Kyyn elinaluetta ovat lämpimät ja aurinkoiset maa-alueet, joista löytyy myös suojapaikkoja, esimerkiksi hakkuuaukeat. Kyytä esiintyy koko Suomessa lukuun ottamatta Lapin pohjoisosia.

Aikuiset kyyt saavuttavat keskimäärin 50-65 sentin pituuden, naaraat kasvavat hieman koirasta isommiksi, suurimmat voivat venähtää jopa 90-senttisiksi. Vastasyntyneet poikaset ovat 14-23 cm mittaisia ja painavat neljästä kuuteen grammaa. Kolmena ensimmäisenä elinvuotenaan kyyt kasvavat noin 10 senttiä joka vuosi. Tämän jälkeen pituuskasvu hidastuu ja yli viisivuotiaat kyyt kasvavatkin enää vain 1-2 senttiä vuodessa. Kyyt saavuttavat sukukypsyyden 3-4 vuoden ikäisinä. Kyyt voivat elää jopa 15–25-vuotiaiksi. Kyyn näköaisti on kohtalainen ja kuulo huono: sillä ei ole edes tärykalvoa. Kyyn tärkein aistinelin on kieli, jolla se vie suuhunsa hajuhiukkasia.

Ravintonaan nuoret kyyt käyttävät sisiliskoja, myöhemmin pikkunisäkkäitä, erityisesti myyriä ja hiiriä. Myös pienet matelijat kelpaavat, lukuun ottamatta myrkyllistä rupikonnaa. Myös linnunpoikaset ja linnunmunat kelpaavat kyyn ravinnoksi. Kyy nielee saaliinsa kokonaisena, joka on sen saaliin koon tärkein rajoite. Keskinkertaisen aterian jälkeen kyy sulattelee saalistaan pari viikkoa, ja sulattelun alkupäivinä kyyn liikkuminen on vaivalloista. Haukat, siilit ja muurahaiset ovat kyyn luontaisia vihollisia.

Väriltään kyyt ovat harmaita, harmaanruskeita tai mustia. Sinertävät ja harmaat ovat yleensä koiraita ja ruskeat naaraita. Mustissa kyissä on molempia sukupuolia. Kyyn pää, joka on litteä ja kolmiomainen, erottuu selvästi muusta ruumiista. Kyyn päässä on isompien suomujen välissä pienien suomujen jonoja. Kyyn silmäterä on pystyssä oleva soikio. Selässä kyyn koko mitalla on sahalaitakuvio,jota mustilla kyillä ei välttämättä näy.

Kyy horrostaa syyskuusta huhti-toukokuuhun. Ajat vaihtelevat ilmojen mukaan. Kyy talvehtii mieluiten lajitoveriensa kanssa maan alla tai kivenkolossa. Etelä-Suomessa talvehtimiskolo on puolen metrin syvyydessä. Pohjois-Suomessa syvyys on jopa puolitoista metriä. Joskus samasta talvehtimispaikasta on löytynyt satojen kyiden yhteenkietoutunut möykky.

Keväällä ensimmäisten päivien ilmestyttyä alkavat koiraat heräillä koloistaan lämmittelemään. Naaraat heräävät vasta pari-kolme viikkoa myöhemmin. Ennen parittelua koiraat kypsyttävät siitiönsä ja luovat nahkansa sekä kamppailevat naaraista. Vahvin koiras parittelee naaraan kanssa ja parittelun yhteydessä ruiskauttaa naaraaseen ainetta, joka hedelmöittymisen tapahduttua tukkii munanjohtimen uloimmat osat viikoiksi. Tämä varmistaa koiraan perintötekijöiden siirtymisen seuraavalle sukupolvelle. Kyykäärme on ovoviviparinen eläin, eli se munii munia, jotka se hautoo sisällään kuoriutumiseen asti. Joskus kyy voi munia juuri ennen kuoriutumistakin. Kuoriutuminen tapahtuu elokuussa. Kyy tuottaa kerralla 4–20 poikasta. Koska kyy elää Suomessa levinneisyytensä kylmyysrajoilla naaraat synnyttävät vain joka toinen vuosi.

Vaikka kyy on myrkyllinen, sen puremat ovat harvoin vaarallisia aikuisille lukuunottamatta henkilöitä, jotka ovat allergisia myrkylle. Lapsille ja iäkkäille purema on vaarallisempi ja lääkärin vastaanotolle on syytä hakeutua välittömästi, sillä lapsia ja iäkkäitä joudutaan usein hoitamaan sairaalassa pureman jälkeen. Puremaa helpottaa kyypakkaus, mutta aikuistenkin on syytä käydä lääkärillä. Koirille ja muille nisäkkäille käytetään samaa kyypakkausta kuin ihmisille. Kyiltä pysyy turvassa, jos tömistää maata kulkiessaan tai jos pitää jalassa pitkävartisia saappaita. Tömistely pelottaa kyyt tehokkaasti karkuun, sillä vaikka ne ovat kuuroja, ne aistivat maan värähtelyn kaukaakin ja pelkäävät sitä kovasti. Saappaat taas suojaavat puremilta.

Kyllä se niin että kyyt ja muut ötökät esimerkiksi sudet. En suosi niiden tappamista. Kannattaa sopeutua niiden kanssa elämään tai sitten muutta tänne etelään.

Ei niistä ole ihmisille haittaa, sudet ja käärmeet pelkäävät ihmisten normaalia elämisen ääntä ja lähtevät lipettiin.

Tappakaa vaikka ittene jos ette kestä metsän viettomia eläimiä.

Tutkijat ovat sanoneet monta kertaa että sudet ja käärmeet ja muut eläimet pelkäävät ihmisten normaalia elämän ääniä. Ei tarvitse kuin kävellä normaalisti pihalla, niin käärme vaistoaa sen ja lähtee pois. Käärme ei käy ihmisten kimppuun niin kuin ei muukaan eläin jos ei eläintä ärsytä. Jos kaksi vuotias sorkkii tikulla käärmettä ja käärme puree se ei ole käärmeen vika eikä minusta ansaitse kuolemantuomiota.

Kannattaa niistä omista palleroista pitää huolta sen verran ja vahtia että eivät mene lähellä metsän eläimiä. Ei pidä omaa vastuuta vähätellä.

En voinut vastustaa kiusausta laittaa vertailevaa "tietoa" joka on peräisin jostain kirkonkirjoista. Lapsia kohtaavat perinteisesti monet vaarat, joista omat vanhemmai eivät välttämättä niitä vähäisimpiä.

"Pari pikkulasta on pudonnut ja kuollut, toinen saunan lauteilta, toinen saunan katolta. Yhden lapsen on käärmeenpurema tappanut (1756) ja Salon Elias Johansson kuoli 1752 ukkosen aiheuttamana. Rajalahden isäntä kuoli 1766 laukaukseen ja räätäliCarl Herkman tuli yliajetuksi markkinamatkalla 1788. Sotilas Mats Hafs (?) jäi maantiellä kaatuvan heinäkuorman alle. Kaksi kertaa on äiti aiheuttanut lapsen kuoleman. 1790 suutari Jacog Stenbergin vaio tukahdutti pikkutytärensä (3 kk) ja 1792 Liisa Antintytär kuristi aviottoman lapsensa. Ei näy näistä luetteloista mitä seuraamuksiä äideille näistä tekosista koitui, mutta varmaan tuomiokirjat kertoisivat sen. "

Lähde: http://kunta.hyrinet.fi/sukututkijat/lehti91.html

Kaverini kesämökillä on kevään aikana havaittu kymmeniä kyykäärmeitä jotka ovat heräilemässä talvihorroksestaan. Hänellä on kaksi pientä lasta (5v ja 2v) ja on kovin huolissaan pihapiirissä ja sen ympärillä olevista käärmeistä.
Mitä keinoja niiden karkottamiseksi on? Toimiiko esim. isojen muurahaispesien siirtäminen jostain muualta? Kotiutuuko muurahaisyhdyskunta jos pesän siirtää esim tynnyrissä? Onko muita keinoja?[/b]

Tota varmaan löytyy jostain puutarhaliikkeistä vastavaa. Ainakin etanan ja myyrän karkottamiseen on kanssa kemikaalit.