KESKUSTELU

Esim. mille minun väitteelleni?

Kuten sanoin, tutkimusten mukaan vanha metsä sitoo hiilidioksidia tehokkaammin kuin nuori. Nuoret metsät ovat aluksi hiilen lähteitä.

http://www.yle.fi/uutiset/luonto_ja_ymp ... 19810.html

Esim. sellainen selitys menee, jossa kerrot jonkin lähteen kera, millainen oli Suomen puuston lähtötilanne ennen kuin ihminen alkoi hyödyntää metsiä kaskeamalla ja teollisesti.

Enhän minä ole sanonut, että sinä olisit väärässä. Kyselen vain, millaisiin lähtökohtiin väittämäsi perustuvat.

Sinua lainatakseni, selaa taaksepäin tätä keskustelua, kyllä se sieltä löytyy. Turha tulla kyselemään lähteitä kun itse ei niitä suostu antamaan.

Mallikasta, älyperätöntä jänkätystä.

Onnittelut, olet nyt tunnustautunut täydellisen tietämättömäksi niin metsistä kuin muustakin luonnosta.

Mikä?

Ehkä, mutta eipä sinultakaan näköjään tuota tietoa heru, ja kyse on kuitenkin sinun väitteestäsi eikä minun.

Etkö osaa lukea?

Ei sinun viestissäsi kerrottu, mitä minun pitäisi todistaa.

Sinun aikaisempia temppujasi lainaten, lue nyt sinne taaksepäin, kyllä se sieltä löytyy. Olet tuota sen monta kertaa käyttänyt että saat nyt itse syödä omaa soppaasi.

Niinko tiijjättä olen eläkhellä, mutta tarvittaessa hyppään myös mettäkonhen puiikhoin.
Niimpä sitte viimeviikonki ajoimma harvennusleimikkova, niitä Osaran aikhaisija aukeita, jokka son "mettittynhet."

Semmosta viitisentoista metrijä pitkää mettää, joku pitempiki puu sejassa, paksuus 15 sentinluokasta 21luokhan, ja helekatin oksasta.
Ensialkhun olit mettähallituksen herrat kattonhet tuota karhakistova, että lyötäskö sileäski ?
Tehtäskö koko aluve hakheksi ? Liian iso oli sileäksi lyyvvä , satoja hehtaareja eikä se oikhein haketuskhan. Niimpä sitte päätethin kuitenki harvoa , ja jättäää koivua ja luonnon omia kylvämiä mäntyjä ja kuusia pysthyn. Sen luonnonkasvattaman puun hoksaa ko se ei kasva siinä ojanpenkalla , eikä ole niin saaterin oksanen.

No osa puista hajos 30 sentin pätkiksi jo kaataessa, ja motomiehet kiros, kaameat ristioksat suunilhen 30 sentin välein, elikkä sen vuosikasvun välein.
No sitte karsiessa taas osa katkeili mistä sattu.
Ja miekö ajoin niitä pinhon , se se ne ripsahtelit pätkiksi.

Niin että näin jälkikäthen ko sanothan niin se haketus ainaki tuolle " Osaran aukealle " olis ollu paras vaihtoehto.

Toishalta taas ko ajattellee, niin " Emboa ," sitä vessapaperiahan nuista tietenki tehhän, seku on niin herkästi katkeavaa, että ei tartte tehhä siihen erikshen sitä katkosta, joka vessapaperissa ruukaa olla.

Oisko alunperinkin kuusen maata, kun noin hyvin ovat kasvaneet.

Kun aikoinaan pistivät sileäksi nuo metsät ja kovalla kiiruulla, tuli kiirus myös uudistamisen kanssa. Kantoivat metsään ns. osuuskauppa siementä, jolla taisi olla turhan eteläinen alkuperä. Muuta kun ei ollut. Kuuselle tuskin edes yrittivät mitään uudistaa (tosin en tiedä onko näin).

Oikeastaan on yllätys, että huono siemen on kasvanut noin hyvin, etten sanoisi liikaa, kun on hötöksi mennyt. Laadun kyllä voisi varmistaakin. Metrin pätkällä kun lyö kaveria päähän ja siltä tulee vesi silmistä, on laatu riittävä.

Parempi antaa kasvaa. Kyllä sinne tulee nyt kuusi ja koivu luontojaan. Hötönkin tukin voi myydä takaisin etelään mökkipuuksi.

Pieni virhe verrattuna alkuperäiseen ryöstöhakkuiden jätemetsään, eli jos olisi jätetty silloinen harsintaraiskio elelemään, ei olisi nyt tuotakaan puuta.

On siinä ihan vieressä sitte yksityisen mettäki, son kans hakattu samhoin aikhoin ko tuo valtion puoliki.
Siinäki ajoimma kesällä , mitä jotaki 4000 kiintoa harvennushakuuta.
Puolista puista suunilhen tuli helekatin hyvälaatusta tukkia, puolet sullia.

Soli joskus 50 luvulla hakattu koko vaara sileäksi, muutama hullu siemenpuu oli jätetty.
Tuon jälkhin soli myyty nykyiselle omistajalle, ihan pilkkahinthan mutta kauppa oli hyvä, ko jo kolmena vuotena peräkkäin olit tuommosen määrän siittä hakanhet.
Eikä maata oltu aurattu , eikä istutettu jokhainen puu jokla siinä kasus oli luonnonkylvämä.
Ja harvoin ennää nykysin näkkee nuin oksatonta ja suoraa nuorta mettää.

Son harvinaisuus aikoinans aurattujen mettien sejassa , mutta harva mettäammattilainen tuohon
methän suhtautuu sen vaatimalla tavalla, elikkä arvostaen luontoa ja sen meitä isompaa
mettäherraa mettänhoitajana.

On siinä ihan vieressä sitte yksityisen mettäki, son kans hakattu samhoin aikhoin ko tuo valtion puoliki.
Siinäki ajoimma kesällä , mitä jotaki 4000 kiintoa harvennushakuuta.
Puolista puista suunilhen tuli helekatin hyvälaatusta tukkia, puolet sullia.

Soli joskus 50 luvulla hakattu koko vaara sileäksi, muutama hullu siemenpuu oli jätetty.
Tuon jälkhin soli myyty nykyiselle omistajalle, ihan pilkkahinthan mutta kauppa oli hyvä, ko jo kolmena vuotena peräkkäin olit tuommosen määrän siittä hakanhet.
Eikä maata oltu aurattu , eikä istutettu jokhainen puu jokla siinä kasus oli luonnonkylvämä.
Ja harvoin ennää nykysin näkkee nuin oksatonta ja suoraa nuorta mettää.

Son harvinaisuus aikoinans aurattujen mettien sejassa , mutta harva mettäammattilainen tuohon
methän suhtautuu sen vaatimalla tavalla, elikkä arvostaen luontoa ja sen meitä isompaa
mettäherraa mettänhoitajana.

Mjaa.

Jos nyt oletetaan, että viestiketjun alussa olevat argumentit pitävät paikkaansa, mutta kuitenkin onko olemassa joku sellainen tilanne mistä avohakkuusta tai viljelymetsätaloudesta voisi olla hyötyä (metsänomistajalle):

Itselleni tuli mieleen ainakin: Pellonmetsitys

ja

maannousemasta kärsivät kuusikot.

Tarvitseeko perustella, taitaa olla kyllä ihan turhaa tietyille tahoille...?