KESKUSTELU

Tässä jostain blogista ts:

http://www.nettilinja.fi/~pniikko/potakan.htm

"Kalaa pyydetään itsekudotuilla verkoilla ja katiskoilla. Suurimmat kalat miehet pingottavat keppien avulla auki ja ripustavat talon seinälle aurinkoon kuivamaan. Vuoden mittaan kuivakala on maukasta pikkunaposteltavaa oluen kanssa."

Ihanko oikeasti halutaan väittää, että kalan kuivaaminen auringon avulla ei toimi?

en ainakaan mää, johan mä myönsin, häh

"kyllähän kala kuivaa.."

Joskus tuli joku dokkari, kun islantilaiset tai norjalaiset kuivaili melko mötiköitä, niin että oon ihan omin silmin uskonut nähneeni tuollaista tehtävän. Tänäkin päivänä.

Kumpaa sinä söisit mieluummin? Neljä kuukautta vanhaa kuivakalaa vai neljä kuukautta suolassa (lämpimässä) lillunutta kalaa?

Mä en syö kalaa kuin tuoreena, kuten ed. sivulla tokaisin. Tuollaista tiinussa suolattua ja sitten suolaa pois liotettua kalaa oon joskus pentuna joutunu syömään. Älä uskokaan, että koskisin sellaseen ikikuunamillonkaan. Ennemmin imeskelen ikeniä.

Muut voi syödä mitä huvittaa. Jotku syö silliäkin, mikä on melkein sama asia.

Kyllä kalastelu on varmasti ollut arkipäivää, mutta kausittaista, kuten ravinnonsaanti muutenkin luonnosta. Pari kalaa ja päivän saalis on kasassa, sen saa nyky-aikana helposti päivässä nostettua jos paikoista tietää.

Kuivakala on oikein hyvää, Ded. Kun sitä liottaa vuorokauden, sitä ei juuri tuoreesta erota (no erottaa toki, mutta joissakin tapauksissa jopa edukseen, voin pistää jonkin kuivakalareseptin jos haluat). Tönkkösuolattu kala kuitenkin käy (lämpimässä), joten se maistuu mädäntyneelle (esim. hapansilakka). Mikäli hapattaminen tehdään oikein, se tietenkin on mitä terveellisintä ja turvallisinta ruokaa, koska tutkimusten mukaan mikään ruokamyrkytysbakteeri ei menesty hapatetun kalan kylkiäisenä, mutta enpä luottaisi kauheasti selviytyjämme kykyyn hapattaa kalojaan oikein. Kuivakalan kanssa sen sijaan ei synny ongelmia: kala kuivuu hyvin nopeasti ja sen jälkeen se säilyy jopa vuoden ilman ongelmia. Sen voi syödä sellaisenaan tai valmistaa herkulliseksi ateriaksi liottamalla sen pehmeäksi ja kypsentämällä tulella. Sitä ennen sitä voi käyttää halutessaan vaikka oven pönkkänä. Se ei kärsi siitä.

Millä ihmeen auringolla sinä kuvittelet kuivaavasi esim marraskuussa?

Muuten, eihän tuossakaan tekstissä sanottu ajankohdasta mitään. Veikkaan kevättä. Perinteinen kuivalihan ja kuivakalan valmistus kun ei riipu niinkään auringonpaisteen saannista vaan alhaisesta ilmankosteudesta.

Varmaan se mädäntyy ja lopulta kuivuukin.

Parempi lopputulos syntyy silti kevään ahavakuivauksessa.

Miksi se mädäntyisi? Onko sinulla jokin peruste näille epäilyillesi?

Kuivaamista käytetään kalan säilöntämenetelmänä kaikkialla maailmassa. Myös alueilla, joissa meikäläisistä vuodenajoista ei olla kuultu puhuttavankaan. Kuivaaminen tarkoittaa veden haihduttamista. On aika erikoista, että esität ettei sellaista voisi tapahtua keskikesällä.

Kalan säilöntään kuivaaminen sopii erityisen hyvin siksi, koska kala kuivuu hyvin nopeasti. Myös isot kalat. Esim. turska syödään maailmalla kuivattuna melkeinpä useammin kuin tuoreena.

Miksi?

Jokos siihen tulentekoon on täällä löydetty konstit, ja sen tulipesän säilyttämisenn?
Pelkkä salaman sytyttymä puu ei nyt kelpaa selitykseksi. Millois tulukset okein kehiteltiin. Olihan sitä piikiveäkin...

Pitää lähteä perusasioista ensin. Meidän luontoihmisten tietoisuudella pärjäisi jonkin aikaa luonnossa, vaan ei nykyihmisten taidoilla ainakaan talvisaikaan.

J-P

Koska mädäntyminen on estynyt < 0C lämpötilassa.

Prosessi muistuttaa tavallaan pakastekuivausta, joka on NASA:n käyttämä metodi säilöä foodia. Pakatekuivaus on ylivoimainen tapa säiliöä ruokaa.

Jahas, tämäkin raato nousi taas kuolleista kummittelemaan... aikomatta sen enmpää palata vanhaan iänikuisjankutukseen joka ei epäilemättä tunnetun maailmankaikkeuden puitteissa pysty saavuttamaan kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisua, vastaan lyhyesti uusherännäiselle toverillemme joka aiheesta kiinnostui ilmaisten eriäviä mielipiteitään joistakin sinäsnä vähämerkityksisistä yksityiskohdista:



Kehottaisin sinua kamalan vittuilun säestämänä lukemaan ensin ketjun läpi ennenkuin alat jutustella tietämättömänä asiasta josta on jo kyllästymiseen asti jauhettu, mutta ymmärrän toki että se olisi liikaa vaadittu, enkä ole ilmastonmuutosdenialisti, joten se ei ole siksi vaadittu käyttäytymismalli,

Noita haihdutusjuttujahan on siis laskeskeltu monelta eri kantilta väsymiseen asti. Mitään uutta tietoa tai näkökulmaa et onnistunut tuomaan keskusteluun. Vastaan lyhyesti: suolan haihduttaminen ei tapahdu ruukuissa vaan maahan muotoilluissa altaissa. Suolan saannon en odota missään keskimääräisissä olosuhteissa nousevan sataan kiloon, juurikin tuon mainitun korkean vesimäärän vuoksi. Pikemminkin suuruusluokka on kymmenen kilon hujakoilla. Optimioloissa, ehkä inhimillisen suorituskyvyn ääriä tavoitellen, sadan kilon luokkaan voisi päästä. Se vaatisi monia suuria altaita ja melko paljon lotraamista. Jos muu toimeentulo järjestyisi erityisen helposti niin että enin osa päivästä useimpina olisi käyttää lotraamiseen, sitten tuohon voisi hyvänä kesänä päästä.

Suomessa kyllä sataa vuositsolla enemmän kuin haihtuu, mutta haihdutukselle järkevää aikaa olisikin vain muutama kesäkuukausi, jolloin haihdunta on selvästi sadantaa suurempi eikä olisi järin vaikea suojata vesialtaita sade- ja hulevesien laimentavalta vaikutukselta.



Tuo uimarijuttu on liioittelua tai väärinkäsitys, muutoin tiivistelmä oli melko hyvä noin karkealla ja yleisellä tasolla.

Tonkka bensaa ja tikku perään yleensä sytyttää nuotion kuin nuotion.

Kaasulla kannattaa keittää, on se vaan niin paljon helpompaa.

Tervaksia on tietysti koko Etelä-Suomi täynnä...ihan kuten riistaakin. Runsasrasvaisia lohikaloja on Etelän vedet niin täynnä, että sen kun pajunvitsaskorinsa rannalle levittää niin siihen ne siiat, taimenet ja vaelluslohet hyppivät.

Tulenteko-ongelma ratkaistiin muutamalla ekalla sivulla. Sen saa kunhan on lämpöä, palavaa materiaalia ja happea. Lämmön saa kitkalla. Loppu on triviaa ja materiaalien käsittelyä.