KESKUSTELU

Suosittelen jokaiselle nyt kesällä menoa metsään viikoksi vain kirves ja tulivehkeet mukana.Luulen,että kukaan ei viikkoa ole siellä.Tosipaikan tullen 99 ihmistä sadasta kuolee ensimmäisen 2viikon aikana.

En kuolisi ensimmäisen 2 viikon aikana vaikka menisin ilman mitään varusteita. Olenko muka se 1 sadasta?

Joo riippuu meetkö kesäkuussa vai tammikuussa.Tammikuussa kuolet varmasti 2 viikossa.Kesäkuussa 3 viikossa jos tajuat juoda ojasta vettä.

Joo kesästä puhuin.. Tammikuussa kylmä vaivaisi kun tupsahtaisi talvipakkaseen. Tulen teko ei näillä taidoilla pelkillä luonnon antimilla onnistuisi edes kesällä mutta etukäteen harjoittelemalla varmasti talvellakin. Kun olisin sytyttänyt nuotion jalkapohjani olisivat siihen mennessä todennäköisesti aika pahoin paleltuneet. Ensiksi pitäisi varmaan kasata nuotiopaikan viereen havuja joiden päällä olla ettei palellu. Sitten kyhäisin havumajan jonkun puun juurelle ja siellä lämmittelisin nuotiolla. Puita pitäisi saada joten olisi kai yritettävä sitoa oksilla havut jalkapohjiin ja lähdettävä kylmissään keräämään polttopuita. Kuusien alaoksia. Sitten jo alkaisikin olemaan nälkä. Neulasia voisin syödä. Siihenpä se sitten jäisikin Kuinkahan pitkään pelkillä neulasilla voi elää? Kyllä tuo olisi pakko aloittaa kesällä että ehtii kuivaamaan tarpeeksi lihaa ja marjoja.

Tuleepa mieleen, että nykyisellä väkimäärällä lajikumppani olisi paha kilpailija vähäisillä riistamarkkinoilla. Helposti voitaisiin toinen metsämies pistää turpeen alle, jos samoille ansakuopille olisi pyrkimässä.

Toisaalta taas pieniä yhteisöjä alkaisi kehittyä, koska joukkopyynti on esim hirvenpyynnissä välttämätöntä. Nämä pienet klaanit sitte kilpailisivat vähäisistä hirvi- ja lintupopulaatioista. Kalaa suomessa kyllä luulisi riittävän.

Jokaiselle tekisi hyvää miettiä ja jopa kokeilla luonnon ehdoilla elämistä. Se selvittäisi monien elämänalueiden tärkeyden ja painoarvot. Senkin miten realistisen ja kattavan kuvan asiasta kykenee tekemään. Missä olisivat uhkat ja mahdollisuudet. Vahvuudet jaq heikkoudet (SWOT-analyysi).

Asiaa voi kokeilla turvallisissa oloissa, joista pääsee pois kun tilanne käy uhkaavaksi (aidosti tai tunnetasolla). Joitakin asioita ei ilman todellista uhkaa voi kokeilla kuten metsästystä.
Suurin uhka on hypotermia, joka uhkaa jo kesällä. Nestevajaus on toinen, joka voi tulla vaikka ripulin seurauksena, kun on syönyt jotain sopimatonta nälissään. Henkinen lama voi olla pääsyy joutua vaikeuksiin. Mahdollisuuksia ei näkisi vaikka ne olisivat tarjolla. Henkiset ja fyysiset resurssit olisi kyettävä käyttämään hyvin.

Poliittiselta kannalta ajatellen ihminen-luontosuhde voisi kirkastua. Siitä puhutaan liikaa ymmärtämättä koko totuutta.

Jääkaappeja on jääkellareiden muodossa ollut iät ajat, mutta ne täytyy rakentaa kesällä ja eristää hyvin. Talvipakkasilla ne sitten täytetään jäällä ja vasta seuraavana kesänä sen saa käyttöön.

Moni asuu niin kaukana merestä, metsässä ei ole merta. Jostain Keuruulta kun pitäisi lähteä jalan hakemaan 150kg suolaa niin ei se enää niin helpolta tunnukkaan. Suola täytyy myös saada pois sieltä vedestä eikä se onnistu ilman suuria keittoastioita ja kovaa työtä.

Myös lihan kuivaamiseen tarvitaan suolaa eikä sekään onnistu ihan noin vain. Kalaakin kun suolataan siihen menee melkein yhtä paljon suolaa kuin kalaa. Siis ei mitään graavisuolausta vaan semmoinen että toukat kuolee ja se kala oikeasti säilyy. Ilman välineitä ette edes saisi kalaa. Vapa ja vieheet kouraan ettekä vieläkään saisi kuin sen verran että kesän pysytte hengissä.

Menkää nyt Robinsonit oikeasti sinne metsään vaikka päiväkävelylle ja yrittäkää hetki pähkäillä saisitteko todella jotain aikaiseksi. Taitaa käydä niin ettei se yhtäkkiä tunnukkaan niin helpolta, edes mahdolliselta.

Alkuasetelma vaikuttaa lähes mahdottomalta skenaariolta, ja siksi on mahdotonta, tai ainakin turhaa spekuloida miten siitä voisi selviytyä. Jos nykymaailmassa jostain syystä joutuisi ilman varusteita johonkin lapin erämaahan, olisi järkevin vaihtoehto yrittää edetä suoraviivaisesti ja etsiä asutusta. Selviytyminen riippuisi enimmäkseen vuodenajasta, fyysisestä kunnosta, ja etäisyydestä asutukseen. Jos saisi tehtyä tulen, voisi suuren kokon tai metsäpalon avulla saada apua paikalle.

Sellainen katastrofi voisi olla mahdollista että olisi itse selvinnyt ainoana (tai edes lähes ainoana) ihmisenä hengissä. Silloin ei olisi saatavilla sähköä, vesijohtovettä tai polttoaineita, ja kaupoista ei saisi ruokaa, jne. Kaikenlaisia tarvikkeita, asuntoja , ym. olisi kuitenkin saatavilla. Ei olisi useimmille helppoa selviytyminen siinäkään tilanteessa. Jos esim. 99,9999% ihmisistä olisi kuollut johonkin tappavaan tautiin ja olisi itse selvinnyt hengissä, olisi tilanne sellainen että varusteita riittäisi ja olisi hyvin aikaa varautua siihen ettei löydy enää säilykkeitä tms. Jos infrastruutuuri olisi hajonnut, mutta paljon ihmisiä olisi hengissä, olisi aluksi suurin uhka anargia, kulkutaudit ja ryöstely. Suurin osa ajasta kuluisi vartiointiin, ruuan ja tarvikkeiden piilottamiseen tai ryöstämiseen, ja varautumiseen muiden ihmisten hyökkäyksiin.

Useimmissa tilanteissa paras vaihtoehto olisi matkustaminen etelään, tai jos haluaisi pysyä suomessa, kannattaisi muuttaa meren rantaan josta saisi suolaa ruuan säilömiseksi talvea varten. Paras selviytymismahdollisuus olisi ihmisyhteisössä jossa jokainen hoitaisi omat tehtävänsä. Silloin osa voisi tehdä pitkiäkin metsästys- ja kalastusreissuja sillä aikaa kun muut hoitaisi maataloutta ja muita tehtäviä. Jos lähes kaikki ihmiset jostain syystä kuolisivat, lisääntyisivät kalat ja muutkin eläimet huomattavasti siihen mennessä kun säilykkeitä ei enää löytyisi mistään. Aluksi rotatkin lisääntyisivät niin paljon että niistä saisi tarvittaessa helposti ruokaa.

Nykyihmisen älykkyys riittäisi hyvin pitkälle selviytymiskeinojen keksimiseen ilman erätaitojakin. Jos ihmisiä jäisi edes jonkin verran henkiin, palautuisi elämä vaikean alun jälkeen vähitellen takaisin nykyiselle tasolle. Melkein toivoisi jotain suurta katastrofia ennen kuin väestönkasvu tuhoaa maapallon luonnon ja ilmaston..

Itse kokeilisin kuivata kalat ja lihat talvenvaralle.Keinona se on terveellisempi vaihtoehto kuin tönkkösuolaaminen.Kesän aikana tekisin mannyistä itselleni mökin jonne muuraisin savesta ja kivistä lämpösijan.Ruuat varastoisin puuhun kyhäämääni kopperoon.Syksyllä keräämäni sienet ja marjat kuivattaisin myös.Talvella käyttäisin energiastani suurimman osan riistanmetsästykseen,ansojen tekoon,mertojen ja muiden kalastusvärkkien näpräämiseen.

Ei niitä lihoja voi kuivata ilman suolausta. Toukat ja bakteerit tekee niistä varsin pian selvää jälkeä ja suola on niiden vuoksi välttämätön. Vähemmällä suolalla voi kuivata vain jos suolaa keväällä kun on vielä pakkasta, mutta ne täytyy sitten säilyttääkin pakkasessa sillä se suolaus ei tapa toukkia.

Kosh kirjoitti:
Mielekkäämpää sen sijaan olisi minusta pohtia vaikka sitä, mikä on minimaalinen varustus jolla pärjää yli talven, ja miten se tapahtuu.

Joo se on mielekkäämpää, olet oikeassa. Itse tarvitsisin vähintäänkin napavellukselle suunnitellut välineet ruokapakkauksineen. Muuten jäisi aivan varmasti seuraava kevät näkemättä.

En sitä tarkoittanutkaan. Mutta vähälle ravinnolle tottunut tulee vähällä ravinnolla paremmin toimeen kuin sellainen, joka on tottunut menemään pizzalle kun tulee hiuko. Tästähän oli testikin, kun se toimittaja meni etiopiaan elämään kuukaudeksi samalla tavalla kuin kyläläiset (ei siis se Elää heimon kanssa -sarja, vaan toinen mies ja toinen projekti). Parissa viikossa äijä pyörtyili pitkin tienvieriä, vaikka vatsan ympärillä oli mahtava kerros vararavintoa, kun taas langanlaihat etiopialaiset porskuttivat kuten ennenkin. Lopulta tuo äijä meinasi kuolla testiinsä, ja sen oli rikottava sääntöjä ja pyydettävä kuvausryhmältä ruokaa.

Joo, ryhmähenki olisi paras lääke tuossa tilanteessa. Mutta itse ymmärsin, että tässä tilanteessa olisi selviydyttävä yksin, korkeintaan perheen kera.

Sanoisin ettei Suomessa tarvi pelätä janoa mihinkään vuodenaikaan. Talvella ja keväällä sulata lunta, kesällä ja syksyllä kerää sadevettä.

Kaloja kannattaa onkia ympäri vuoden. Muu ruoka onkin jo leveyspiiri- ja vuodenaikariippuvaista.

Lämpöä saa päivällä kuivista, hengittävistä vaatteista ja liikkumisesta. Polttolämmitystä vasta yöllä. Yksi viidestä ylläpitää tulta ja valvoo. Ei turhia neliöitä ja eläimet sisään lämmittämään. Rakennustarvikkeita löytyy, kerrostalojen roskikset, pahvilaatikot yms, koko yhteiskunta. Metsään ei kannata jäädä, emme ole eläimiä, emmekä halua tulla sellaiseksi.

Hevonen kulkuvälineeksi, koira vahdiksi ja lehmiä antamaan maitoa.

Lämmitykseen ei mene juurikaan energiaa, jos eristys on hyvä. Ihminen pukkaa nukkuessaan jotain watti/kilo.

Ilmapiirin säilyttämiseen on pakko satsata, vaikka olisi kuinka parempaa tekemistä. Itsekkyyttä ja epäoikeudenmukaisuutta yhteisö ei voi sallia yhtään. Johtaja päättäköön vain materiaresurssien käytön, kaikki muu päätösvalta yksilöille, jotta eivät passivoidu.

Jos haluat kokeilla omaa malliasi oikeilla ihmisillä, niin voisin järjestää sen. Tunnen tyyppejä, jotka ovat töissä Afrikassa köyhillä alueilla. Heille pelkkä kontakti tiedon lähteille (tautien välttäminen, ravintokasvit, työkalun valmistustekniikka) auttaisi.

99,9999% ihmisistä on 6000. Todennäköisesti veisi kauan että yksikään heistä kohtaisi toista ihmistä. Säilykkeitä tuossa skenaariossa riittäisi varmasti niin pitkäksi aikaa kunnes nekin pilaantuisivat eli todellakin olisi aikaa valmistautua. Kaiken tuona aikana löytämänsä ravinnon kun kuivattaisi niin ei olisi pienintäkään pelkoa etteikö selviytyisi.

Miksi ei olisi sähköä tai polttoainetta? Polttoainetta löytäisi huoltoasemilta ja autoista vaikka millä mitalla ja aggregaatilla saisi sitten sähköä.