KESKUSTELU

Yritän kitkeä horsmaa pois. Kahden päivän päästä sama juttu. Siinä seisoo 20 cm pituisena taas. Tietääkseni se kelpaa ruuaksi versona. Siis niittäisi viikon välein aina kun uutta tulee.

Sopivasti tyngäksi jätettynä se haarautuu oksiksi. Netissä mainitaan usein tuo nopeakasvuisuus.

http://www.herbs2000.com/herbs/herbs_fireweed.htm
http://fi.wikipedia.org/wiki/Maitohorsma

http://www.ehow.com/how_4499650_get-foo ... plant.html
Ruokaohjeita

http://www.virtualmuseum.ca/Exhibitions ... reweed.php
Rohtokasvinakin.

Keräsin versovaiheessa muutaman kourallisen. Paistinpannulla freesasin. Mietoa ja mehukasta. Jopa täyteläistä.

Sopiva keräysvaihe on kun menee napsahtamalla poikki. Outoa ettei hormasta ole jalostettu jotain paksumpiversoista mallia. Parempaa tuo on kuin parsa.

Jossakin venäjällä on jopa kulotettu metsää, jotta saatu horsmaa teeksi.

Minustakin horsman versot ovat parsaa maukkaampia.

Jos joku urbanisoitunut ja näin ollen luonnosta täysin vieraantunut ja siis säälittävä tapaus haluaa kerätä vadelmia, niin horsma on hyvä merkkikasvi. Kun on kukkivia horsmia paahteisella hakkuuaukeilla, niin sinne vaan kippojen kanssa.

Ensimmäiset vadelmat ovat toukista puhtaita ja ilmestyvät horsman kukkiessa täysillä. Eniten kypsiä on saatavilla kun horsma siementää. Ensimmäiset vadelmat voivat olla aika kookkaita, mutta valitettavasti mauttomia. Toukkien seasta kerätyt ovat makeimpia. Ja maasta tulimuurahaisten, liskojen ja käärmeitten seasta. Usein maassa olevat ovat puhtaimpiakin varisemisaikana.

http://nutsaboutplants.files.wordpress. ... =450&h=223

Kuvassa suuri kasvusto, eli käy peltoviljelyynkin.

Kiitos vinkistä täytyy kokeilla.

Suomen luonnosta löytyy paljon syötävää. Suoraan sanoen nolottaa, kun niitä ei enää tiedä ja jos tietääkin ei muista kuinka pitää käsitellä. Oppaitakin taitaa löytyä reippaasti, mutta tuo laiskuus vie voiton.

Penskana tuli syötyä mm. suolaheinää kilokaupalla/kesä ja kyllä sitä muutakin maisteltiin. Nyt ei kehtaa suuhunsa laittaa. Mikä lie syynä. Ehkä tämä urbanisoituminen, ei sitä kävelyreitin vierestä viitsi suolaheinää napata. Siihen on naapurin Musti juuri kusaissut.

Aloin syömään nuoria horsmia suoraan nyppäistyäni niitä kukkapenkistä. Hieman kirpakka jälkimaku jää muttei haittaa. Isommille pitää antaa jokin käsittely ensin.

Hapankaalin kanssa voissa haudutettuna ja chilimausteseoksella maustettuna tosi hieno maku.

Aamun munakkaassa horsma menee erittäin hyvin. Ensin juuri poimittuja versoja silputtuna pannulle ja kevyt freesaus voissa jonka jälkeen munamaito hautumaan päälle. Keitetyt pavut sopivat siihen myös hyvin. Horsman vaikutus vatsaan on selvästi rauhoittava.

Lampaille kelpaa ihan sellaisenaan.

Juuret on kanssa hyviä, Mutta versot parempia.