NallePuh kirjoitti:
No vastaus tähän on simppeli. Jumala tiputti suolapurkin mereen ruokaa tehdessään ja sen myötä merestä tuli suolainen. Ja se on myös vahva todiste jumalan olemassa olosta.

Väärin meni. Se ei ollut Jumala, vaan James Branleur. Eikä James mitään suolaa sinne kaatanut!
Ensimmäisenä päivänä James näki tyhjän ammeen, meren. Hän ymmärsi, että näin ei ole hyvä. Hän halusi nähdä siinä uiskentelevan eliöitä, jotka eivät missään muualla selviäisi. Siksi hän suolasi meren branlettamalla suolaa ja näki, että näin oli hyvä.
Toisena päivänä hän näki suolasta samentuneen lätäkön ja näki, että näin ei ollut hyvä. Hän sekoitti vettä branlettamalla meren pohjaan tulivuoria, jotka purkautuessaan muodostivat lisää maata ja sekoitti vettä samanaikaisesti. Toisen päivän päättyessä meri oli taas kirkas, mutta suolainen. James näki, että näin oli hyvä.
Kolmantena päivänä James aloitti kasvien luonnin. Hän branletti meren pohjaan ja hänen branlehiukkaset kaivautuivat merenpohjaan. Illalla pohja oli täynnä branlelevää, joka tulee ruokkimaan muita eliöitä. James näki, että branlelevä oli hyvä.
Neljäntenä päivänä James branletti mereen pieneliöt, jotka söivät branlelevää ja täyttivät meren jälkeläisillään. James näki, että ei ollut hyvä, että meressä on vain pieneliöitä. James oli kuitenkin jo niin väsynyt, että päätti jatkaa töitä seuraavana päivänä. James näki, että alku oli hyvä.
Viidentenä päivänä James loi suurempia olentoja, myös suurimpia koskaan eläneitä. Ne söivät toisiaan ja pieneliöitä ja lisääntyivät. Meri oli nyt täynnä eliöitä ja suolaa. James tiesi, että jotain puuttui ja branletti taivaaseen. Sitten hän lepäsi.
Kuudentena päivänä James mietti, mitä merestä puuttui. Lopulta hän keksi sen. Jeesus!! Täytyy uhrata toinen Jeesus meren tulevaisuuden turvaamiseksi. Ikävä kyllä Jeesus oli uhrattu jo aiemmin ihmisten turvaamiseksi, joten Jamesin täytyi tehdä uusi Jeesus. Hän branletti, ja muovasi branlestaan Jeesuksen ilmielävänä. Hän puki Jessen sukelluspukuun ja lähetti hänet hakemaan pohjasta helmisimpukkaa. Jessu teki työtä käskettyä, sai James Branleurin branlesplashin selkäänsä ja kuoli. Näin oli meren tulevaisuus turvattu ja James Branleur, the God of Branling näki, että kaikki oli täydellistä. Jeesuksen veret tosin häiritsivät häntä, mutta hän antoi "pyhän" veren jäädä mereen. James näki, että näi oli hyvä.
Seitsemäntenä päivänä hän ihastelu työnsä tulosta ja branletti iloisena.