KESKUSTELU

Itseäni asiaa tuntemattomana ihmetyttää, kuinka linnut seviävät pakkasesta!
Kovalla pakkasella ei lintuja juuri näe.
Missä linnut "nukkuvat"?
Pakkasten jälkeen niitä ilmestyy taas.
Minne linnut menevät kun on kova pakkanen ja kuoleeko niitä pakkasen takia?
Esim. variksia ei näy pakkasella, mutta keväämmällä niitä aina ilmesyyy.
Kärsiikö lintukanta pakkasita?
Yllätääkö kylmä ilma myös lintuja?

Suomeen on käsittäkseni tullut uusia lintulajeja, ehkä juuri siksi, että ilmasto on lämmennyt.
Kärsivätkö nämä lajit suurista lämmönvaihteluista?
Kai linnuillekin kestää aikansa sopeutua ilmastomuutoskseen?

Kyllähän talvi suuri haaste on useimmille linnuillemme.
Mutta niin kauan kuin ruokaa riittä, eikä mikään tauti tartu ruokinnalta, niin linnut selviytyvät. Paitsi tietysti jos jokin muu lintu tai nisäkäs nappaa sen omaksi ruuakseen.

Kovimmilla pakkasilla ja öisin linnut "nukkuvat" joko koloissa tai puiden oksilla, jotkin lajit vieri vieressä, tai esim. kanalinnut ja jotkin pikkulinnutkin lumen alla kiepissä.

Lintukannat kyllä pienenevät talven aikana, jotkin lajit enemmän kuin toiset, ja kovina talvina enemmän kuin lämpiminä.

Monet lajit muuttavat keski-eurooppaan tai afrikkaan tai aasiaan, toiset lajit vaeltavat etelärannikolle tai kaupunkeihin tai vain suomenlahden toiselle puolelle.
Varikset voivat lähteä pohjoissuomesta ja pikkukylistä, missä ruokaa on talvella rajallisesti.

Esim. kanahaukkoja ja pöllöjä kuoli toissatalvena ennätysmäisesti, kun talvi oli kylmä ja runsasluminen, myyriä vieläpä etelässä huonosti hätäravinnoksi.

http://yle.fi/alueet/pohjois-karjala/20 ... 92905.html
http://www.edu.joensuu.fi/luonma/oppimi ... aimet.html
http://opettajatv.yle.fi/teemat/aine/58 ... 036/Linnut
http://oppiminen.yle.fi/artikkeli?id=1349
http://www.sey.fi/ajankohtaista/sey_tie ... salaa.html
http://www.ilkka.fi/teemat/teematarticl ... cle=570073

Lintujen kyky selvitä kovassa pakkasessa on tosiaan hämmästyttävä. Siinä missä hiiri tai myyrä kuolee hyvin pian, jos ei pääse suojaan lumen alle, samankokoiset pikkulinnut kuljeskelevat sujuvasti pakkasilmassa.

Höyhenet ovat karvaan verrattuna ylivoimainen lämmöneriste, lintujen aineenvaihdunta on taloudellisempi ja kyky sulkea osa koipien verenkierrosta paleltumatta vähentää lämmönhukkaa olennaisesti. Talvessa lintuja uhkaakin lähinnä ruuanpuute, sillä rasvavarastojen kerääminen heikentäisi niiden lentokykyä ja vaarantaisi puolestaan petojen saaliiksi joutumisen.

Todella kovilla pakkasilla alkaa lintujakin palella. Monet sellaisetkin lajit, jotka eivät ole varsinaisesti muuttolintuja, poistuvat maisemista keskitalveksi ja siirtyvät etelärannikolle tai Itämeren toiselle puolelle. Vaikkapa varikset ja naakat harrastavat tätä enemmän tai vähemmän, talvesta riippuen. Pienet paikkalinnut puolestaan vetäytyvät suojaisiin paikkoihin, joskus linnunpönttöihinkin, lepäämään ja pakkaspäivinä käyvät vain nopeasti ahmimassa tarpeeksi ruokaa selvitäkseen seuraavaan aamuun.

Entä joutsen? Iso lintuhan se, mutta tänään näin yksinäisen joutsenen lentelevän pohjoiseen päin ja varsinkin ensi yönä kymmenen pakkasastetta on melko kevyttä kamaa.

Kaivaako se samanlaisen lumikiepin kuin esim metso?

Se kuolee todennäköisesti, eli virhearvio linnulta tulla liian aikaisin.

Ei pakkanen ole joutsenellekaan ongelma, kunhan se löytää jostain ruokaa. Eivät kanalinnutkaan kieppejä siksi kaiva, että paleltuisivat ilman, vaan koska kieppi säästää energiaa (ei ole yhtä kiire etsiä ruokaa päiväsaikaan) ja suojaa pedoilta.

Joutsenhavaintoja on jo ympäri maata Lapin läänin eteläosiin saakka. Itsekin näin eilen kaksikon täällä puolivälissä Suomea. Ne etsiytyvät ensin jokien sulapaikkoihin, ja levittäytyvät sieltä pesimäjärvilleen sitä mukaa kun jäät sulavat.

Ei siis mitään hätää. Kyllä se joutsen tietää mitä tekee.

Kun on untuvatakki jatkuvasti päällä, niin mielelläänhän sitä muuttaa viileämmille seuduille.

Entä joutsen? Iso lintuhan se, mutta tänään näin yksinäisen joutsenen lentelevän pohjoiseen päin ja varsinkin ensi yönä kymmenen pakkasastetta on melko kevyttä kamaa.

Kaivaako se samanlaisen lumikiepin kuin esim metso?

Joutsen tulee tavallisesti Maaliskuussa joihinkin sulapaikkoihin ,jopa ihan lapin perukoitakin myöjen. Mieki tiijän monta "Hetettä" ja "kaltiova " joihin joukhaiset tulevat jo maaliskuussa.
Eikä niistä yksikään ole koskaan kuollu, ainakaan siihen hetteeseen, muutenko luojista.

Hetehän on semmonen jossa vesi pulppuaa maan alta, ja on lämmintä ja näin se pyssyy
sulana kovillaki pakkasilla.
Taitavat etelän alajut sanova hetheitä ja kaltioita lähteiksi.
Kaltio on hetettä isompikokonen, useasti jopa kolmekkin metriä syvä, ja ja parhaimmillaan useammpia metrejä halkaisijaltaan. Eikä siinäkhän vesi talvella jäävy.

Useasti tuommosista kaltioista lähtee ojaki, joka seki on sulana useita kymmeniä metrejä kovillaki pakkasilla. Nuissa ojissa ylhensä kasvaa vesikasveja , jopa kortettaki jota linnut sitte syövät. Joskus niissä on kalojaki, pieniä tammukoita ja joskus matheitakin.
Kyllä niissä elelee linnut kevhällä, ja ompa joku haavakko joskus talvehtinukki.
Olen mie senki nähny, ja taisi olla vielä se kova pakkastalvi, ko Pokassa mitathin -51 ja risat.

Mitä sanoo tiede..mikä/mitkä on esim signaalit ympäristossa mihin Joutsen reagoi ja vaisto pistää liikkeelle? Lämmon ja valon määrä talvehtimislokaatiossa, onko valonmäärä tarkein signaali muuttoon takas suomeen? Joutsenhan ei voi tietää säitä täällä suomenperukoilla lähtiesään talvehtimispaikasta.

Valorytmi on käsittääkseni tärkein lähtösignaali useimmille linnuille, ja kenties myös vuodenaikojen eteneminen, eli sää ja ravintotilanne, talvehtimispaikassa. Joutsenten ja muiden isojen lintujen kohdalla kuitenkin sekä muuttoreitti että muuton ajoitus on pitkälti opittua: joutsenet muuttavat silloin, kun niiden vanhemmat opettivat ne muuttamaan. Niiden kohdalla vaisto ei siis varsinaisesti pistä liikkeelle, kuten taas pikkulintujen.

]Laulujoutsen jokatapauksessa on aika arktinen laji, ja kestää kyllä takatalveakin hyvin. Vanhat parit tulevat mahdollisimman aikaisin keväällä vartioimaan vanhoja reviirejään, jottei kukaan muu ehdi niitä omia. Jos sulaa ei ole niin oleskellaan vaikka jäällä. Pitemmän päälle toki etsivät lähimmän sulapaikan ja käyvät välillä syömässä, sillä pesintäänkin tarvitaan ravintovaroja.

Nyt joutsenilla onkin muutto jo kovassa vauhdissa, pohjoisimmasta lapistakin on jo havaintoja. Useimmat vanhat pariskunnat ovat varmaan jo käyneet reviireillä ainakin keski-suomen tasalla(?)

Ehkä linnut ja hyönteiset ovat henkiolentoja, jotka ilmestyvät maailmaan aina kun olosuhteet ovat niille suotuisat, aivan kuten ihmisen sydän alkaa taas itsestään pumppaamaan, kun siitä poistetaan Kalium.

Miten tuo vanhempien opetus käytännossä poikasille tapahtuu?

Eli onko laulujoutsenilla jonkinlaista ajantajua; eilinen, tämä hetki ja huominen ja kykyä tehdä "tietoisia valintoja" ajankohdasta..esim aikaistaa viimevuodesta tuloa jne?

Kyllähän eläimillä on ajantaju , ja hyvä onkin.

Olen kertonu joskus täälläkin eräästä koirasta joka opetettiin hakemaan posti postiautolta, joskus 60 luvulla. Jopa kaukaiselta takaniityltä asti koira oli juossut kotia , ja hakenu postin ja
vienyt sen talon emännälle , ja palannut takaisin takaniityille.
Koiran ajantaju oli ollut niin tarkka , että oli muutamaa minuuttia ennen postiauton tuloa mennyt tienlaitaan oottamaan, ja oli nostanut rähinan talossa jos sitä ei postin tuloaikaan päästetty ulos.

Joutsenten varhaiseen tuloon liittyy myöskin se, että joutsenten poikueet täällä lapissa vaativat joskus pitkän ajan kehittyä lentokykyisiksi. Ja varmistaakseen poikasten kehityksen lentokykyisiksi ne pyrkivät aloittamaan pesinnän mahdollisimman aikaisin, siinä eräs syy varhaiseen muuttoon. Joutsen munii heti kun ilmat sen vain sallivat.
Elikkä viimeistään jo Toukokuun puolivälin aikoihin, joskus ennemminkin.
Eikä siittäkään huolimatta kaikki poikaset ole lentokykyisiä lokakuussa, jolloin vesistöt alkavat jäätymhän.

Eläinten ajantietoisuuvesta kerttoo myöskin tämän minun nykyisen koiranb ajantaju, se piru herättää minun joka aammu klo7,30. nuin niinko suunnilhen muutaman minuutin tarkkuuvella. Ties pirua vaikka kattos ajan seinäkellosta ?
Kellon lyöntejä se ei kykene kuuntelemaan, koska lyöntikoneisto on aikoja sitte menny rikki.
Mutta näkkee vishin viisarit, se piru.