KESKUSTELU

eihän siellä elämää ole meidän kyvyillämme havaittu, mutta entäpä, jos se elämä on sellaista mitä me emme vaan havaitse ? ehkäpä etsimme elämää kuusta väärällä tavoin.

jotkut hyönteiset eivät koskaan elämänsä aikana näe auringon laskevan, tai nousevan, mutta eihän se sitä tarkoita, etteikö aurinko nousisi ja laskisi.

Niin todellakin! Entäpä jos aurinko ei oikeastaan laskisi ja nousisi, vaan Kuu ja meitin planeetta kiertäisi sitä? Entäpä jos Kuun elämä ei olisikaan juustopohjaista, vaan pizzapohjaista? Näitäkin tärkeitä asioita on mietitty kauan ennen kuin aloit tätä pohtimaan, ja tultu oikeisiin tuloksiin.

niin kuussa ei ole samanlaiset olosuhteet kuin pallollamme, mutta eihän se nyt sitä tarkoita, ettei siellä voi olla älyä, elämää ja kauneutta. meren pohjastakin löytyy, vaikka kuinka paljon älyä, elämää ja kauneutta, vaikkei sielläkään ole samanlaiset olosuhteet kuin maan pinnalla. elämän, älyn ja kauneuden laatu voi kuussa olla täysin toisenlaista ja virallis"oikeaa"tietoa jakavat tutkijat eivät vain havaitse sitä.

Kuinka voimme tutkia jotakin, joka on havaintokykymme ulkopuolella? Voimme tietysti kukin kuvitella rajattomasti erilaisia elämänmuotoja kuuhun, mutta silloin siirrymme satujen maailmaan.

Kyllähän meren pohjalta löytyy elämää ja kauneutta, mutta ihanko älyä? Mistä tämän tiedon olet saanut? Kuustako?

Takavuosina asusteli Sätkenässä , ojanvarsirösikössä pienen hetteen luona yksinäinen erakko Sätkenä Tuomas.

Juuri kun tullaan Leville Kittilästä päin , on parkkipaikka tien oikealla puolen, siinä missä Levi näkyy komeana sätkenävaaran laijasta, yli Uuselän.

Siittä parkkipaikalta Leville päin on tien vasemmalla puolen tiheä risukko, ja läpi talvenkin sulana pysyvä hete. Siinä oli Tuomaallaa pikkunen vähä koirankoppia isompi maja.

Tuomas oli jotensaki joutunut Ruijassa Fiskuussa tuuliajolla, ja ajauduttuuaan useita päiviä myrskyävällä merellä ties missä, oli menettänyt kaverinsakin, miten lie.

Eikä kaverien menetys ollut ainoa menetys , myöskin järjen kiivain palo oli menyttä.
Teki ihmisille saarnoja pikkusummista , saarnasi Sirkka Aapon kyhmyistä ja Levitunturin kyhmystä ja semmoista.
Saarnoja joissa ei oikeastaan ollut muuta kuin sanoja peräkkäin, mutta jotka esitettiin tulisieluisimpien Lestadius saarnaajien tyylillä.

Oli Tuomas käynyt Kuussakin, oli kuu ollut Levitunturin laessa, niin Tuomas oli mökiltään kiiruhtanut tunturiin, ja noussut kuuhun.
Siellä oli ollukki katteltavaa, ja sieltä oli nähnyt kauas, koko maakin oli sieltä näkynyt.
Oli siellä ollu ihmisiäkin , mutta ne olivat olleet pieniä kuin täit.
Kierroksen oli kuun matkassa kulkenu, ja seuraavana iltana oli hypänny takasin Levitunturin
lakeen. Tuomas keitti meille poikasille kahvia, ja peri kupillisesta 25 penniä.
Hinta ei ollu paha, ei kummallekkaan , ja Tuomaan saarnoja oli mukavaa kuunnella.
Tosin en käyny kuin pari kertaa Tuomaan tönössä, joka oli niin pieni että meillä poikasillaki vastas pää kattoon.

Rauha Hänen sielulleen ja Kunnia muistolleen !

ihan BBC:n dokumentista joka kertoi meristä.

tutkimalla kuuta ilman ennakko-odotuksia ja kuvitelmia pienistä vihreistä suomalaisista tervehtimässä. eihän siellä ole happeakaan ihmisille hengitettäväksi, joten eihän se mahdollinen elämäkään kuussa voi olla samanmuotoista.

Tieteellisen väitteen edellytys on, että se on kokeellisesti todistettavissa vääräksi. Niinpä esimerkiksi väite "Kuussa kasvaa metsiä, jossa asuu ihmisiä" on tietellisessä mielessä aivan järkevä. Kuuta voidaan tutkia, ja havaita, että ei siellä mitään metsiä ole, mikä osoitaa väitten vääräksi.

Sen sijaan väite "Kuussa elää näkymättömiä olentoja, joita ei ihmisen keinoin voi koskaan havaita", ei ole tieteellisesti järkevä. Se sulkee vääräksi todistamisen mahdollisuuden pois. Ehkä niitä siellä on, mutta jos kerran niiden ja meidän maailmat eivät määritelmän mukaan voi vuorovaikuttaa, niiden olemassaolo on yhdentekevää, ja me voimme saavuttaa niin täydellisen käsityksen omasta maailmastamme, kuin on luonnolakien mukaan mahdollista, olettamalla tuollaisen näkymätömän elämän olemattomaksi.

Mikä mielestäsi on oikea tapa etsiä elämää Kuusta? Kehittää mielikuvitusfantasioita siitä, ja uskoa ne todeksi, kun kerran niitä ei voida epätodeksi osoittaa?

Lyhyesti tälleen:

- Jos siellä on elämää, niin silloin siellä on elämää.
- Jos siellä ei ole elämää, niin silloin siellä ei ole elämää.

Eli jos siellä on elämää jota emme havaitse niin silloin siellä on elämää.

BBC on kyllä tunnetusti luotettava kaveri, mutta sanottiinko siellä todellakin, että merien pohjalta löytyy älykästä elämää? Rohkenen epäillä.

Tarkoitatko tätä meidän seuralaista vai muitten planettojen kuita?

Olisko tästä mitää apuja yömiettimiseen? Eli kyseessä on Saturnuksen eräs lukuisista kuista.

NASA:n kuvat ovat vapaita. Itse juttu täällä http://www.avaruus.fi/uutiset.html

Nelisenkymmentä vuotta sitten siellä oli varsin todistettavasti elämää, ehkäpä vieläkin jossain muodossa.