KESKUSTELU

Rahapuu on kyllä hyvä ja helppo vaihtoehto, ainakin jos sille on tarjota riittävästi valoa. Arvostaa ihan suoraa paahdettakin, ja toisaalta kestää harvempaakin kastelua.
Oma suosikkini näistä sitkeistä puumaisista mehikasveista on aavikkopaksujalka. Se on hoitovaatimuksiltaan suunnilleen vastaava, ja ihastuttavan luotaantyöntävä: se kun on sekä myrkyllinen että piikkinen. Näitä on toisinaan tarjolla isojakin yksilöitä halvalla.

Faija kasvattelee hamppua takapihallaan, vaan paikalliset nistit pöllii ne jatkuvasti nitkuissaan. Nykyään se käyttää muovikukkia piilottaakseen satonsa.
Kerran se heitti mullat parvekkeelle ja kasvatti hamppua suoraan siinä sen kummempia miettimättä. Infrapunalämmitintä käyttäen selvis talvellakin, muttei toki kukkinut. Paras oli kyllä joulukuusen virkaa toimittava puska joka oli nätisti koristeltu. Lampunkin oli sahannut katulampusta.
Hieman huvitti, mutta se on juoppo joka tuulettaa muniaan takapihallaan ja kuolee kohta niin jaksa mussuttaa, muttei hirveästi tavatakkaan.
Itsekkin kasvattelin lastenkodissa hamppua. Kylvin sitä pihan täyteen (kuituhamppua) ja purkeissa ikkunalaudalla kunnes hoitajat käskivät ottaa purkit pois. Ne oli vielä niin pieniä ettei niistä tajunnut kaukaa katottuna mitä ne oli. Laitoin ne sitten kaappiin sen jälkeen. Kylvin kyllä koko Kivenlahden alueen täyteen kävelyllä käydessäni. Meni koko paikan kukat matalaksi hieman myöhemmin :/ joku ei vaan osaa arvostaa hyötykasveja. Hienoja ne musta oli kukkien keskellä.

Mielellään ei piikkejä kun kärsin lievästä aichmophobiasta... Ei mielellään myrkyllisiäkään kasveja kun joskus on lemmikkieläimiä hoidossa.

Rahapuu voisi olla mutta ei mitään 2.7 metrisiä sentään...

Sellaista pientä tai pieniä ajattelin muttei välttämättä mitään kukkia...

Sammal on helppohoitoista ja pehmentää pudotusta.
Apilat on kanssa, mutteivat niin tue yhtä hyvin selkää.

Neli-apilat edustaa muuten hyvää onnea (luck) ja apilat onnellisuutta. (happiness)
Neli-apilan etsiminen tarkoittaa siis onnen etsimistä onnellisuuden seasta. Englanniksi vähemmän tönkösti:
You might know that four-cleave glower stands for luck.
But did you know that glower stands for happiness?
So just maybe; when we are trying to find that four-cleave glower, what we really are trying, is to find luck in happiness?

Päästä heitin jutun jonka luin joskus. Hieman kankealta tuntuu, mutten nyt keksi parempaa muotoa. Sanoma kuitenkin välittynee.

Sitten ei varmaan paksujalkaa.
Rahapuu ei käytännössä ikinä kasva ruukussa moiseen kokoluokkaan, vaan pysyy vuodesta toiseen pienenä ja sievänä. Jos se jossain vaiheessa kasvaa turhan kookkaaksi, siitä on helppo leikata sopivan kokoisia oksia irti, lykätä ne multaan uudeksi kasviksi ja heittää/antaa ylikokoinen emokasvi pois.

Mutta tosiaan, kuinka valoisa asuntosi on? Rahapuu ja useimmat muut mehikasvit (eli vettä lehtiinsä/varsiinsa säilövät kasvit) nauttivat rajustakin auringonpaahteesta. Omani ovat kaikki eteläikkunalla.

Jos valoa ei ole saatavilla paljon (eli tarjolla on pohjoisikkuna tai paikka kauempana ikkunasta), esimerkiksi palmuvehka, viirivehka, kultaköynnös ja monet saniaiset ovat sopivia lajeja. Monet kasvit saattavat olla miedosti myrkyllisiä tai lähinnä vatsaa ärsyttäviä, joten lemmikkien kasvinsyöntiä kannattaa pitää silmällä. Juorut ovat tosin siitä takuuvarmoja, että niitä voi syöttää eläimelle kuin eläimelle ja hyvin maistuu. Olen vuosien varrella käyttänyt juoruja niin marsujen, rottien kuin sirkkojenkin ravinnon monipuolistajina.

No et kyllä saa millään rahapuustasi yli kaksimetristä.Heh.
hyvä kun saat sen puolimetriseksi.

Parveke on ja ikkuna on itään päin joten käytännössä valosta ei tule puutetta.

Amppelikukkia en taas tahdo.

Sellainen ruukussa kasvava puunoloinen olisi kiva.

Saako kaakaota kasvatettua ite?

Voi, mutta siementen täytyy olla tuoreita, joten kaupan kaakaopavut eivät idä:
http://www.huonekasvit.net/foorumi/view ... f=8&t=2440

Suosittelen kahvipuuta, vai onko se pensas. Joka tapauksessa siihen tulee puumainen varsi ja hyvän vihreät lehdet. Vähän voi ruskistua ja pudotella lehtiä talvella, mutta herää aina keväällä. Vanhana kukkii ja tekee papuja. Kasvaa aika hitaasti mutta minä pidän sitä hyvänä ominaisuutena.

Niitä saa pieninä taimina kukkakaupoista.

Tekisi mieli kyllä itsekkin hankkia tuommoinen kahvipuu. Olisi sitten kiva yllätys kun vuosien päästä se alkaisikin kukkia kun on jo menny unohtamaan että ne voisi ylipäätänsä kukkiakkin.
Vaikuttaa aika helppohoitoseltakin.


Mutta, mutta. Tuotanoinniin, mitäs jos tekisi katosta "biologisen", elikkä kattotiilien päälle väsäisi jonkun multakerroksen ja siihen sitten istuttaisisi jotain sammalta ja sun muuta sitkeäkestoista kasvilajistoa, niin tarvitsisiko sille jotain erityistä pohjaa tehdä siihen? Että voiko kuskata multaa suoraan sinne katolle tiilien päälle vai pitääkö sitä valmistella vielä jotenkin, esim. tehdä joku muovikerros väliin tai jotai vastaavaa? Joskus jossakin viherhihhuli-ohjelmassa näin tommosia bio-kattoja. Tuo säästöjä lämmitys ja jäähdytyskuluissa, sekä katon kesto pitenee kun kattorakenteet eivät altistu luonnonvoimille, eli toisinsanoen sateenpiiskaukselle.

Tuolaset kattotiilet ruohokaton alla altistuu jolekkin pahemmalle kuin sade, nimittäin juuret. Toisaalta sitten sen kunnon kanssa ei tarvitse olla niin tarkka..

Kattotiilet tuskin ovat paras mahdollinen alusta turvekatolle. Ennen käytettiin vesitiiviinä katteena sen alla tuohta, mutta nykyään on jopa varta vasten tähän tarkoitukseen suunniteltuja katteita saatavissa. Joku vesitiivis rakenne siis vaaditaan alle.

Turve tuo myös jonkin verran lisää painoa katolle, joten rakenteiden kantavuus täytyy ottaa huomioon. Jos ottaa painavat betonitiilet pois, jää enemmän sitten varaa sille turpeen painolle. Kaikkiin kaltevuuksiin turve ei myöskään sovi, joten kannattaa tutustua aiheesee hieman tarkemmin. Googlaamalla taitaa helposti löytyä useampiakin turvekattoasiaan liittyviä sivuja.

Katolle voi sitten istuttaa haluamiaan kasveja - esim. kattomehitähtiä. Saatat kuitenkin joutua välillä niittämään tai muuten hoitamaan kasvustoa. Kovin korkealla katolla tämä ei välttämättä ole kovin miellyttävää puuhaa, joten ehkä ei sittenkään kannata miettiä kuin yksikerroksisiin taloihin tällaista ratkaisua.

Nykyään käytetään ihan normaalia muovista patolevyä turvekaton alla. Siis sitä jota laitetaan talon ulkopuolelle maan alle perustuksia vasten.

Jaahas. Tuli tuosta mieleen, kun näin ton ketun "öljyvarojen ehtymisestä" ja energian säästämisestä, niin päätin huvikseen kattoa, minkä verran tosiaankin tämä ruohonleikkuu oikein kuluttaa energiaa. Ihan mielenkiintoisia lukujahan sieltä tulee.

Yhdysvallat kuluttaa pelkästään ruohonleikkuuseen YaLen yliopiston tutkimuksen mukaan niin yli 600 miljoonaa gallonaa löpöä per vuosi. Eli litroina(3,7 per gallona) 2 220 000 000 litraa per vuosi.
http://www.uvm.edu/pss/ppp/articles/fuels.html

Lannoitus/keino ravitseminenkaan ei ihan mitään energia halpaa ole.


Jos lasketaan mukaan veden yms muiden toimenpiteiden kulutus, niin kolmasosa hehtaarin kokoiseen plänttiin menee about 8 140 000 000 litraa löpöä per vuosi eli 8,1 miljardia litraa per vuosi.