Kosh
Lainaa:
Näyttäisi siltä, että hankintahakkaajat ovat vähän hounommin onnistuneet, sillä heiltä näyttää kuitua tulevan suhteessa paljon enemmän:
Kyse ei ole onnistumisen laavusta , mikä on huonommin , mikä paremmin ?
Ylhens jos mettänomistaja itte saapi määrätä omasta mettästäns, mikä puu kaajethan mikä jätethän, on jäljelle jäävä mettä erillainen kuin pystykauppojen hakkuitten jäljiltä.
Parhaat ja kommeimmat puu jätetään kasvamaan edelleen paksuutta, rumat ja oksaset kaajetaan. Pystykaupoissa tahtoo asiat mennä vähäsen toisinpäin .
Jos kattoo pystyleimikoita hakkuitten jälkeen, niin sieltä löytää niitä " harakanpesämäntyjä "
enemmän kuin isännän ittensä suorittaman hakkuun jäljiltä.
Elikkä jäävän puuston kannalta kattoen isäntien ittensä suorittamat hakkuut ovat ehdottomasti paras mahdollinen vaihtoehto.
Urkolla ;;siis kuutiomaksulla puuta silppuava motomies ei jouvva niin saaterin tarkoin mettää syynäämään, kunhan silppuaa, ja välhin vilkasee relaskoopilla miltä näyttää ?
Mutta ei niiten niska taivu kattomhan puuta ylöspäin , niimpä kaksihaaraisia ja
tervas- rosoja näkyykki pystyleimikoissa, mutta harvemmin isäntien omien hakkuitten jäljillä.
Tervasroso on joskus puun sairaus joka saattaa levetä, ja haarapuu ylhens ensimmäisenä kaatuu kovalla tuulella.
Mänty joka on tyveltä lähtien pitkäoksanen , ei juurikhan tuota mettässä kovin paljoa, pikemminkin se varjostaa muita puita, varsinkin ympäristössä kasvavia puuntaimia, joten niitä ei tarttis kasvatusmettissä näkyä.
Vahinko on varsinki silloin suuri kun vierestä on kaajettu oksaton kasvava puu, ja rönttimänty jätetty pystöön. Mutta tuo on varsin tavanomaista pystyleimikoissa !
Ehkä siksikin , että paksuoksanen puu on koneella hankala työkohde , samoin kuin haarapuukin. Ne ovat pikkusen hitaamat tehhä ku sileärunkoiset komeat tukkipuut , jotka vielä
voitas kasutakkin jonkun vuojen.
Hohhoijaa. Lisää perustelemattomia väitteitä. Varmasti on yksittäistapauksia, sekä huolimattomia motokuskeja että ajan kanssa ylihuolellisesti tuhraavia perfektionismiiin taipuvaisia ja kykeneviä omatoimisia isäntiä, mutta en menisi yleistämään niin että harvakseltaan, esim. kerran kymmenessä vuodessa harventava isäntä ja hommaa päivätyönään tekevä koulutettu ja työn jäljestä elantonsa tienaava ammattilainen noin kategorisesti ja selvästi eroaisivat.
1
Kirjaudu sisään
Rekisteröidy
UKK
Etsi
